Eilen vietin lentokentällä tunnin verran laatuaikaa kummitytön kanssa ja en olisi millään raaskinu päästää häntä jatkamaan matkaa. Olisin voinut vaan paijata ja hoitaa vaikka kuinka paljon!! Tytsy oli ihan innoissaan selittämässä mitä kaikkea teki lomalla! No.. lopulta päästin tytsyn jatkamaan matkaa mummun ja papan kanssa ja lähdin bussilla kotia kohti.. Bussissa se sitten alkoi.
Pieni orastava tykytys silmien takana.. matkan aikana tilanne ei päässyt kovin pahaksi (kiitos sen, että aurinko ei enää paistanut), mutta kotona iski hillittömän huono olo ja silmien takana pakottava tunne vain kasvoi. Tässä vaiheessa tiesin jo sanoa "Tervetuloa vihattu migreeni!". Niinpä siinä seitsemän aikaan illalla suljin tv:n, sammutin valot ja makasin vain pimeässä. Silmien kiinni pitäminen sattui siinä vaiheessa ihan liikaa. Uskaltauduin etsimään särkylääkettä, mutta turhaan.. flunssan aikana söin kaikki särkylääkkeet eikä apteekkiin ole sen jälkeen ollut asiaa. Niinpä makasin pimeässä koko loppuillan. Huono olo onneksi vähän helpotti parin tunnin jälkeen ja uskalsin mennä sänkyyn asti (pois wc:n välittömästä läheisyydestä).
Jossakin vaiheessa (viimeisen kerran katsoin kelloa 01.30) olin kai nukahtanut koska heräsin aamulla herätyskelloon. Koko päivän on vielä ollut havaittavissa pientä kipuilua silmien takana, mutta kyllä tämä tästä.. sinnillä olin koko päivän töissä, vaikka välillä meinasikin vähän heikottaa.. niin ja kirkkaat valot sattuivat silmiin. Töiden jälkeen kävin sitten vihdoin shoppailemassa apteekissa.. mukaan tarttui särkylääkkeitä ja vitamiinipillereitä :) Jospa se elämä taas voittaisi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti