shopping..

Sairastelut on nyt sairasteltu.. toivottavasti ainakin. Kortisoni-kuuri on vasta puolessa välissä, mutta eikös se ole terveen merkki, että lääkettä ei muista ottaa??

Sairastelusta huolimatta kesäkuun toinen puolisko oli aikamoista pyöritystä. Yksi viikonloppu meni Oulussa ystävän polttareissa ja sitten olikin jo vuorossa Juhannus-mökkeily tutulla ja parhaaksi havaitulla kaveriporukalla.. Ensimmäistä kertaa koskaan mukana oli myös pieniä lapsia ja hyvinhän se meni. Säät olisivat voineen olla kenties hieman paremmat, mutta pienikin aurinko piristi kummasti.

Polttareista vielä sen verran, että miten voikin olla niin vaikeaa pitää kitansa kiinni.. kysymys oli kuitenkin yllätyksestä ja niin monta kertaa meinasi lipsahtaa naamakirja-päivitys tai jotakin muuta vastaavaa asiasta. Onneksi kaikki kuitenkin meni lopulta paremmin kuin hyvin.. Ensi viikonloppuna juhlitaankin sitten häitä ja siihen liittyen seuraavaa..

Mekkojen shoppailu on todella ihanaa hommaa ja rakastan mekkoja yli kaiken, mutta onko kamalampaa hommaa kuin sovittaa mekkoja helteellä. Iho on nihkeä ja hiki valuu otsalta.. yritä siinä sitten näyttää hyvältä hienossa mekossa! No... tuskailun ja muutaman päivän aktiivisen työn tuloksena löysin mekon ja siihen sopivan pienen neuletakin... kenkiä ei pitänyt ostaa, mutta tänään hairahduin kenkäkauppaan katselemaan kenkiä ja no.. miten siinä nyt yleensä käy? Löysin ihanat kiiltävät mustat (joidenkin mielestä ehkä tylsät) Tamariksen korkkarit (ks. kuva)! Mustia korkokenkiä omistan ennestään muutaman parin, mutta toiset ovat kiilakorolla ja toiset ovat aika massiiviset ja korkeat. Näissä uusissa on sen verran sopuisa korko, että bailaaminen aamun puolellekin todennäköisesti onnistuu.

Viime viikonloppu meni töissä ja koko tämä viikko on melkoista taistelua kaikenlaisten raporttien kanssa.. Vielä neljänä aamuna herätys töihin ja sitten olisikin edessä neljän viikon loma!!! Työrintamalla tapahtuu tällä hetkellä paljon muutoksia ja luulenpa, että aika moni pohtii ja murehtii aisoita myös lomalla, mutta minä ainakin ajattelin vähät välittää töistä ja keskityn täysillä itseeni, ystäviini, sukulaisiini ja tietenkin lomailuun :)

Tervehdys sairastuvalta

Kuin ihmeen kaupalla en sairastanut viime syksynä ja talvena yhtäkään flunssaa.. nyt sitten sitäkin enemmän. Toukokuun alussa oli flunssa ja yskä numero 1, joka vei äänenkin kokonaan. Ääntä ei siis moneen päivään lähtenyt pihaustakaan, mutta mitäpä sitä turhaan lääkäriin menemään..

Allergia on ollut koko kevään suht kohdallaan.. jos ei oteta huomioon sitä, että vaihdoin lääkkeitä ja sen seurauksena nukuin kaikki vapaat hetket kotona. Lopetin lääkkeet ja päätin, että ostan uudet jahka menen apteekin ohi.

 Viime viikonloppuna vietimme ystävän-viikonloppua maailman mahtavimmassa seurassa shoppaillen, auringosta nauttien, pikniköiden, leffaillen, höpötellen ja vain hengaillen. Yökyläilin ystävän ja kummitytyn luona siinä samalla. Lauantaina alkoi nenä vuotaa ja seuraavana yönä se meni ihan tukkoon. Oma vikani kun en ollut ostanut niitä uusia allergialääkkeitä.

 Maanantaina tuli yskä ja maanantain ja tiistain välinen yö meni harakoille kun yritin istuallani nukkua.. makuuasennossa kun ei voinut tehdä muuta kuin yskiä. Tiistaina varasin iltapäivälle ajan työtereyslääkärille, jonka mukaan seuraava osoite olisikin ollut todennäköisesti päivystys.. keuhkojen konsertti oli kuulemma aika epävireinen ja kamalan kuuloinen.

Diagnoosina oli keuhkoputkentulehdus, joka on ilmeisesti peruja edellisestä flunssasta ja paheni nyt kun jätin ne allergialääkkeet ottamatta..  en minä tiiä.. mutta sain ainakin montaa eri reseptilääkettä. Antibioottia ja kortisonia ja allergialääkettä ja hengityksen avaajaa.. Kyllä se lääkäri ehdotti sairaslomaakin, mutta tyrmäsin ajatuksen.. ei tässä nyt ole aikaa lomailla..

Nyt teen sitten kauniina aurinkoisena lauantaina töitä kotona neljän seinän sisällä. Antibioottipaketissa kehoitettiin välttämään aurinkoa, koska saattaa tulla aurinko-ihottumaa ja en ajatellut ottaa sellaista riskiä.. kyllä tämä tauti on ihan riittävä tällä hetkellä. Nyt toivon vain, että tämä tästä mahdollisimman nopeasti menisi ohi.. olisi nimittäin vaikka minkälaisia suunnitelmia vielä ennen juhannusta..

Nyt taidan ottaa antibiootin nassuun ja alkaa kattomaan töllötintä.. ikkunasta kuulee sopivasti kesätuulen ja voi melkein kuvitella makaavansa huovalla auringon alla. Tasan ei nyt mene nallekarkit, mutta toivotaan parasta!

Lomailua ja muuta menoa..

Ilmeisesti tästä vuodesta tulee sellainen "kirjoitan EHKÄ kerran kuussa kaiken mahdollisen"-vuosi.. Edellisestä kirjoituksesta on mennyt reippaasti yli kuukausi ja sen jälkeen onkin ollut menoa ja melskettä sen verran, että kotona olen käynyt vain kääntymässä..

Olen innolla seurannut nuorimman kummitytön kasvua ja kehitystä.. voi jestas sentään, että voi tyttö kasvaa vauhdilla! Tuntuu, että kasvaa joka päivä ainakin sentin ja kasvonpiirteet muuttuvat hirvittävällä vauhdilla! Mutta onhan se vain ihan hirvittävän kamalan älyttömän suloinen. Voisin tuoksutella sen hiuksiakin vaikka koko päivän! :)

Tämän kevään reissu oli siis kaupunkireissu ja suuntaui kohti Unkaria! Tyttöjen reissu oli täynnä höpötystä, naurua ja hulvatonta menoa! Säät olisivat voineet olla suotuisammat, mutta en valita! Saatiin kokea aikalailla kaikki lumisadetta lukuunottamatta :) Viime vuonna vietin synttäreitäni Afrikan puolella.. tänä vuonna ei ihan niin kauas lähdetty ja matkaseurakin oli eri.. mutta olen yhä edelleen sitä mieltä, että tästä voisi ottaa tavan.. siis synttäreiden vietosta ulkomailla :)

 Kuvien perusteella saattaa vaikuttaa siltä, että aurinko paistoi koko ajan, yhtenä päivänä satoi kaatamalla ja yhtenä saimme nauttia erittäin tuulisesta auringosta.. mutta kaiken kaikkiaan aivan valtavan hieno reissu! Matkaan kuului hyvän seuran ja hulvattoman menon lisäksi pajon nähtävyyksiä ja sopivasti shoppailua.. ja tottahan toki Budapestissä täytyi käydä lillumassa kylpylässä. Valitsimme kylpyläksi pienen ja erittäin vanhan (yksi vanhimmista kaupungin kylpylöistä) kylpylän, joka taisi olla nimeltään Király Bath. Valinta osui nappiin ja olimme kylpylän ainoat turistit.. kylpylä oli rauhallinen ja aika kului todella nopeasti lämpimästä vedestä nauttien :)

Ystävämme toimi oppaanamme (joillakin vain on taito muistaa lähes kaikkien patsaiden tarinat ja kertoa ne vielä innostuneesti muillekin), koska oli jo tovin asunut kaupungissa.. Toki myös Mondon Matkaopas oli erittäin kovalla käytöllä.. Ihastuin paikallisiin rauniobaareihin aivan täysin.. aika monessa eri rauniobaarissa tulikin iltarientojen aikaan käytyä :) Olut ja ruoka oli edullista.. tosin emme käyneet missään turistien suosimissa paikoissa syömässä.. Majapaikamme oli tooodella kiva! Olimme hostellin ainoat asukkaat ja näin ollen saimme olla aika vapaasti. Olimme varanneet kahden hengen huoneen, joka oikeastaan oli hostellin kyljessä oleva pieni asunto.. eli meillä oli oma kylppäri ja pieni keittiö myös omassa kämpässämme.

Paljon siis tehtiin ja höpötettiin ja kuljettiin.. Kuvia tuli otettua jonkin verran, mutta muistot on kuviakin kalliimpia!

Unkarissa olimme siis keskiviikosta (20.3.) sunnuntaihin ja reissun jälkeen ehtikin sopivasti pestä pyykit ja pakata uudelleen kun torstaina koitti lähtö pääsiäisen viettoon veljen (ja kummitytön) perheen luokse, jonne myös vanhempani saapuivat.

Pääsiäiseen kuului paljon askartelua, leipomista, ulkoilua ja kaikenlaista muuta tohinaa. Tällä vanhemmalla kummitytöllä on ikää tosiaan 5 vuotta ja energiaa löytyy melkein enemmän ku pienestä kylästä yhteensä. Kauppareissulla löysin itselleni mekon yhden pienen tyllerön ristiäisiin.. yhden ostin tietenkin jo Budapestistä, mutta eihän mekkoja voi olla koskaan liikaa.

Pääsiäisen vietosta kotiuduin maantai-iltana.. ja perjantaina lähdimme tyllerön ristiäisiin Pohjois-pohjanmaalle. Ei käy elämä tylsäksi kun kotona käy vain kääntymässä ja töissäkin on vain pätkäviikkoja. Lauantaina neiti sai nimen ja kummit jatkoivat vielä iltaa paikallisessa baarissa :) Sunnuntaina sitten suunnattiin takaisin kotiin.. viime viikko töissä oli aikamoista vuoristorataa ja vielä tälläkin hetkellä on kaikki vähän sekaisin, mutta toivottavasti asiat tästä alkaa selkiytymään. Viime viikonloppu oli vapaata kaikesta ja vietinkin sen tiiviisti neljän seinän sisällä siivoten ja rentoutuen. On kiva mennä tuulispäänä ja viettää aikaa ihanien ihmisten kanssa, mutta kyllä sitä välillä kaipaa kunnon lepoakin!

 Nyt taidan vielä hetken aikaa miettiä työkuvioita ja tänään taitaa töllöttimestä tulla Harry Potter, joka on kyllä aivan pakko katsoa pitkästä aikaa :)

elämän iloja

Viimeisen kuukauden aikana on menty lujaa.. välillä ehkä vähän liiankin lujaa.. eikä tälle vauhdille oikeastaan näy loppua edes..
Viimeisen kuukauden aikana ollaan odotettu tyttölasta maailmaan, iloittu tulevan kummitytön syntymästä, tutustuttu ihanaan ja tuhisevaan prinsessaan, juhlittu häitä pohjoisessa, käyty työkavereiden kanssa after workkaamassa, harrastettu laulamista, stressattu töistä, stressattu juhla-asuista, varattu pyrähdys talvilomaksi.. ja ja ja.. jossakin välissä on yritetty myös ehtiä nukkua.

Kävin ostamassa tulevalle kummitytölle vauvakirjan.. tai ei se rajotu pelkästään vauva-aikaan.. se loppuu vasta 18-vuotiaana.. eli muutaman vuoden saan kerätä valokuvia ja täyttää kirjaa :) Tytsy saa sen sitten synttärilahjaksi kunhan tulee täysi-ikäiseksi :)

Viime viikonloppu oli häähumua pohjoisessa. Perjantaina menin vanhempieni luokse, josta lauantaina aamusta lähdettiin ajamaan vielä pohjoisemmaksi.. takaisin vanhempieni luona olin kolmen jälkeen aamuyöllä ja aamulla kello soi seitsemän aikaan, koska sunnuntai oli omistettu laulamiselle. Täytyy sanoa, että maanantaina ei ollut kovin levännyt olo :)

Tänään olisi tarkoitus lähteä Neiti S:n ja vauvan kanssa shoppailemaan.. täytyis varmaan vähitellen raahautua suihkuun.. Huomenna näkee pitkästä aikaa ihania ystäviä kun heillä on moooonen tunnin vaihto Helsinki-Vantaalla! Ei tääkään viikonloppu ole hassumpi.. aurinkokin paistaa kivasti ja kahvi maistuu hyvälle.

Enää vajaa kolme viikkoa ja pääsee nauttimaan keväisestä Unkarista extrapitkän viikonlopun merkeissä! Se on siis se talviloma-pyrähdys..
ai niin.. uuden puhelimen opettelu on aika syvältä. Päätin vihdoin ja viimein (oikeastaan pakon sanelemana) siirtyä älypuhelinten aikakauteen ja ja.. onhan se kiva puhelin, mutta onhan se erilainen.. vaikka merkki pysyikin samana.. ja voisiko joku kehittää sellaisen akun, jota ei tarttis ladata joka yö.. Täytyy tänään käydä etsimässä jonkinlaisia suojakuoria ja se sellanen langaton lataus-asema (vai mikä se on?) :)

(kuvat on googlesta)

Uusi Vuosi, vanhat kujeet

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Valoin tinan, mutta en tehnyt minkäänlaisia lupauksia vuodelle 2013, joten samalla vanhalla kaavalla kai mennään koko tuleva vuosi. Vaikka muutoksia on kyllä luvassa.. enemmän muiden elämään kuin omaan, mutta kyllä kai ne ainakin jotenkin aina vaikuttavat myös omaan maailmaan.

Asiasta rasiaan. Joulun vietin auringon lämmössä. Olin erittäin skeptinen reissuun lähtiessä. Lentokentällä piti olla ennen joulua lauantaina ihan liian aikaisin (about 2 tunnin yöunilla) ja siellä oli ihan liikaa porukkaa. Olin kiukkuinen kuin pyllylle ammuttu karhu ja olisin mieluusti jäänyt kotiin odottamaan oikeaa joulua. No, valohoito ja lämpö muuttivat mielen aika nopsaan.7 päivää aurinkoa pilvettömältä taivaalta ja lämpötilat varjossa noin 24 astetta. Ei pöllömpää. Matkakohteena oli siis mielikuvituksettomasti Kanarian saaret ja siellä kaupunki nimeltä Puerto Rico. Työkaverit kehoittivat ottamaan mukaan lämmintä vaatetta, koska siellä ei kuulemma joulun aikaan ole kovinkaan lämmin.. no, iltaisin vetäisin jalkaan leggingsit ja päälle neuletakin.. muuten hengasin mahdollisimman vähissä vaatteissa. Kummityttö oli innoissaan uima-altaasta ja rannasta. Kaikin puolin mukava reissu.

Viikko meni nopsaan ja kotiinlähtö koitti. Perillä Helsingissä olimme puolen yön aikaan ja seuraavana aamuna kl 06.30 starttasimme auton keulan kohti Pohjois-pohjanmaata. Tuossa välissä ehdin purkamaan matkalaukun ja pakkaamaan sen uudestaan.. unen pituudeksi taisi jäädä taas vain muutama tunti, mutta autossa sain onneksi nukuttua. Jatkoin nimittäin matkaani vielä saman päivän aikana mökkeilemään kavereiden kanssa! Mökillä vierähti muutama vuorokausi ja eilinen meni kaikesta mahdollisesta aktiviteetista toipuessa. Edessä vielä muutama lomapäivä ja sunnuntaina suuntaan takaisin kotiin. Maanantaina kutsuukin sitten jo työt ja arkinen aherrus. Täytyy kaivaa ompelukonekin esille, että saadaan neiti S:n vauvalle kaikki mahdollinen valmiiksi ennen H-hetkeä :) Nyt taidan mennä juomaan kahvia ja miettimään, että pitäisikö tälle aamulle jotakin syödäkin.

Kuvia reissuilta heti kun pääsen kotiin. Oma läppäri on kotona enkä jaksa alkaa kuvia siirtämään monelle koneelle :)

Pään Tyhjennys

Olen viikon verran kärsinyt kipeistä leukaluista ja takahampaisiin kohdistuneesta jomotuksesta. Tiesin alusta asti sen johtuvan öisestä hampaiden yhteen puremisesta. Jo viikko sitten olisi pitänyt tietää mihin se lopulta johtaa.. Tasaisin väliajoin stressi aiheuttaa hampaiden kiristelyä ja kipeitä leukapieliä, mutta harvoin sitä kestää muutamaa päivää pidempään, koska osaan alkaa himmailemaan tarpeen mukaan.

Nyt se ei kuitenkaan ole auttanut ja toissa yönä alkanut unien näkeminen valvottaa. Toissayönä turvauduin painajaisen aikana nyrkkeihin ja viime yönä heräsin omaan huutooni. Anteeksi naapurit.. tiedän, että väliseinät ovat ohuet.

Tämä on niin kovin tuttua. Uni muistuttaa kovasti sitä samaa unta, joka valvotti minua aikalailla viisi vuotta sitten. Silloin jaksoin kolme viikkoa ennenkuin menin opiskelijaterveydenhoitoon. Sain lähetteen puhumaan. Halusivat kai analysoida jotenkin, mutta minä halusin vain saada yhdet kunnon yöunet.Silloin menivät kaikki syksyn tentit uusintaa, mutta työelämässä ei uusintoja katsota hyvällä.

Osaisiko joku kertoa hyvää niksiä miten tämän saa loppumaan. Odottelen ehkä vielä muutaman päivän ennenkuin alan huolestumaan enemmän.. enkä kai huolestuisikaan näin ellei aikaisempaa kokemusta unettomuudesta ja painajaisista olisi. Onneksi huomenna alkaa pitkä viikonloppu eikä tarvitse yrittää tsempata töissä.

Yleensä en tällaisesta halua kirjoittaa saatika puhua kenellekään tutulle.. Mutta nyt oli vain pakko saada purettua tämä johonkin.

haavoja, tikkejä ja antibiootteja..

Minua ei ole luotu elämään minkäänlaisten haavojen kanssa.. ei suurten eikä pienten.. ei tikattujen eikä teipattujen. Kävin keskiviikkona poistatamassa luomia kaulasta ja sanottaisiinko, että ihan ilman ongelmia ei ole selvitty. Kaulassani on nyt siis kolme haavaa.. yksi tikattu, yksi teipattu ja yksi ilman mitään härpäkkeitä. Ensimmäisenä yönä olin raapinut sen pienimmän (jossa ei ole mitään härpäkkeitä) auki ja aamulla kävin hakemassa siihen uudet harsotaitokset ja haavateipit.

Eilen sitten sattui niin, että haavateippi oli hieman irronnut tikkien päältä ja yksi tikeistä oli jäänyt kiinni kaulahuiviin. Muutama kirosanan taisin pukuhuoneessa huutaa kun nykäisin kaulahuivin pois kaulasta. No, toivottavasti viikonlopusta selvitään ilman lääkäriä :) Onneksi syön jo valmiiksi antibiootteja.. eli tästä päästään toiseen asiaan..

Noin viikko Kap Verden jälkeen huomasin kyljessäni pienen patin ja sen ympärillä tulipunaisen rinkulan. Huomasin asian illalla ja varasin samantien lääkäriajan. Aamuun mennessä punainen rinkula oli hyvin paljon haaleamman värinen, mutta ajattelin että lääkärissä on siltikin hyvä käydä. Lääkäri ei ollut koskaan nähnyt vastaavaa ja ei oikein tiennyt onko kyseessä punkki, kärpäsen toukka, hyttynen vai mikä.. varmuuden vuoksi liikkelle lähdettiin punkki-oletuksella ja näin ollen sainkin sitten hevoskuurin antibioottia. Tämä on elämäni toinen antibioottikuuri.. ensimmäisen taisin syödä noin 16 vuotta sitten korvatulehdukseen..

Viimeisen kahden viikon aikana olen käynyt lääkärissä useammin kuin edeltäneen vuoden aikana yhteensä. Olen saanut toisen antibioottikuurin ja ensimmäiset tikit koskaan. Lääkäri ihmetteli, että olen tähän asti päässyt kovin vähällä :) Toivottavasti selviän tulevaisuudessakin vähällä, koska minä en tykkää näistä tikeistä!

Nyt taidan huitaista vielä kupin kahvia naamariin ja sitten alan imuroimaan ja muutenkin siivoamaan. Viimeisestä siivouksesta on aikaa hirvittävän kauan ja nyt on aika puunata kaikki nurkat.

Lapin taikaa..

Pääsiäisen tienoilla vietin extra pitkän viikonlopun ottamalla pääsiäisviikolla torstain lomapäiväksi. Viikko sitten keskiviikkona suuntasin siis vanhempieni luokse Pohjois-pohjanmaalle ja alle 12 tunnin vierailun jälkeen jatkoin matkaani kohti Enontekiötä. Matka taitettiin bussilla ja mikäs sen mukavampaa matkustaa kun vieressä istuu hyvä ystävä, mukana on ristikkolehti, karkkia ja käytävän toisella puolella kivoja tytsyjä :) Harrastuksen parissa siis lähdin matkaan. Meidän kuoro ei sellaisenaan lähtenyt matkaan, vaan pelkstään neljä tyttöä löi äänet yhteen kahden muun kuoron laulajien kanssa.. ja kasassa oli sekalainen projektikuoro, jonka suuri tehtävä oli konsertoida Hetan kirkossa Pitkänperjantain iltana yhdessä Sinfoniaorkesteri Vivon kanssa.  

Torstaina olimme perille illalla hieman kuuden jälkeen ja iltapalan ja majoittumisen jälkeen olivat edessä myöhäiset harjoitukset. Perjantaina oli vuorossa hieman vapaa-aikaa (auringosta nauttimista, järven jäällä kävelyä ja pyllymäen laskua!!), harjoittelua ja illalla konsertti. Konsertti hieman jännitti, koska orkesterin kanssa harjoittelu jäi kovin vähäiseksi. Kaikesta huolimatta konsertti meni ihan ok... Itsekritiikki nostaa päätään ja en voi olla täysin tyytyväinen, mutta palautteen mukaan meni kuitenkin hyvin :) Täysikuun vaikutuksesta meidän neljän naisen luokkahuone-kommuunissa ei paljon nukuttu, mutta höpötettiin, naurettiin ja analysoitiin erinäisiä asioita sitäkin enemmän! :) Mää niin tykkään!

Lauantai taisi alkaa yhden naisen sanoilla ”Tänään ei hitto vie kukaan nuku!”. Lievää väsymystä oli ilmassa, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui kun brunssin ja pakkaamisen jälkeen tie vei kelkkailemaan. Pääsimme moottorikelkkojen kyydillä Pyhäkeron autiotuvalle, jossa kuuntelimme nuorten laulantaa. Varpaat meinasivat jäätyä, mutta se on pieni paha tuosta kokemuksesta! Tämä kun oli ensimmäinen kerta kun olen millään tavalla ollut tekemisissä moottorikelkan kanssa.. vaikkakin tälläkin kertaa istuin vain kyydissä. Iltapäivällä alkoi matka takaisin kohti Pohjois-pohjanmaata, jossa kummityttö jo kovasti odotteli tädin saapumista. Sunnuntaina kävin molemmissa mummoloissa ja lauloin kummitytön kanssa kaikenlaisia lastenlauluja... Maanantaina sitten automatkailua veljen luo ja bussimatkailua takaisin Helsinkiin. Kilometrejä ja muistoja tuli taas lisää roppakaupalla! :)

(Kaikki kuvat otettu Pyhäkeron autiotuvalla)

Kun on kolmen viikon aikana nähnyt maailmaa/Suomea Afrikasta Enontekiölle voin sanoa, että hetki kotona tuntuu ihan hyvälle.. Loppu huhtikuu menee haavoja parannellen (siis ihan konkreettisia tikeillä ommeltuja) ja töitä tehden. Toukokuun viikonloput vietänkin sitten taas Satakunta/Pohjois-pohjanmaa -akselilla.

Ongelmana kuivaakin kuivempi iho

Teininä kärsin lievästä aknesta ja erittäin rasvaisesta ihosta. Hieman vanhempana kärsin sitten erittäin kuivasta ihosta. Yleensä kasvot alkavat tuottaa ongelmia vasta tammikuun paukkupakkasilla, mutta tänä vuonna ongelmat ovat alkaneet ihan super-aikaisin.

Kasvojenhoitotuottessa olen jo pidempään luottanut vain ja ainoastaan apteekki-tavaraan, mutta ystävän suosituksella ostin Gosh Professionalin kasvojenpuhdistusaineen, jonka pitäisi kaikkien tekstien mukaan minulle sopia, mutta...

Todennäköisesti hautaan tämän tuotteen jonnekin kaapin perukoille ja käyn apteekissa ostamassa uuden putsarin. Ehdin käyttää puhdistusainetta ehkä 3 viikkoa ja vähitellen huomasin ihoni olevan paljon normaalia kuivempi. Tällä viikolla olen joutunut rasvaamaan kasvojani jopa kesken työpäivän, koska ihoni on alkanut hilseilemään ihan kokonaan ja meikkihän näyttääkin tosi kivalta silloin!

Otan siis vinkkejä vastaan hyvistä kasvojenpuhdistustuotteista! Veljen vaimolta sain vinkin, että kalaölytabletit voisivat auttaa iho-ongelmiin.. onko jollakin kokemusta asiasta?

Syön tällä hetkellä sinkkitabletteja.. eikös niiden pitäisi edesauttaa myös ihon hyvinvointia. Ostin sinkkitabletit alunperin hillitsemään alkavaa flunssaa ja siinä ne ainakin toimivat erittäin hyvin. Flunssa hävisi kuin tuhka tuuleen.. Söin ennen aina talvisisin multivita-tabletteja, mutta tänä vuonna vaihdoin pelkkään D-vitamiiniin. Yritetään siis ainakin jollakin keinolla taas välttää kaikki tulevan talven taudit.. Viime talvena sairastin ihan tarpeeksi. Mutta niin.. jos se tauti on iskeäkseen, niin sitten se iskee. Mutta minä vain vihaan kipuilevaa kurkkua ja vuotavaa nenää!

Kylläpäs taas jutun aihe loikkasi todella epäloogisesti kuivasta ihosta flunssaan.. tajunnan virtaa tunnin lenkin jälkeen :) Oli muuten aika kirpsakka ilma, mutta kyllähän se taas teki hyvää vähän tuulettaa päätä!

Kuva on googletettu.

Perjantai - päivistä parhain

Niin se sitten tämäkin työviikko saatiin päätökseen! Olen tällä viikolla taas tehnyt harvinaisen paljon töitä kotona ja huomenna vielä hieman jatkan (en pysty enää tänään jatkamaan), mutta onneksi ensi viikolla hieman helpottaa!

Tämä viikko on ollut yksi herkuttelu-viikko! Töissä on aamuisin ollut jos sun minkälaista välipäivä-kakkua, nimppari-kakkua, tuliais-suklaita ja ja.. ja eilen illalla vietettiin neiti S:n kanssa herkuttelu-ilta kun minäkin maltoin jättää työt työpaikalle. Herkuttelimme patongilla, vadelma-munkeilla, omena fani-paloilla ja karkilla. Enkä enää koskaan syö itseäni ähkyyn makealla! Kärsin kipuilevasta vatsasta vielä tänäänkin puoli päivää!

Tällä hetkellä kärsin orastavasta päänsärystä, mikä puolestaan johtunee varmaankin liiasta työnteosta :) Tai siitä, että en edes muista milloin viimeksi olisin käyttänyt silmälaseja.. juuri tällaisina päivinä ne pitäisi olla päässä.. mutta jos totta puhutaan, en edes tiedä missä kakkulat tällä hetkellä majailevat :)

Viikonlopun suunnitelmissa on univelkojen poistaminen ensi yönä ja paljon hengailua ystävien kanssa.. ehkäpä sitä huomenna eksytään jonnekin tanssaamaankin. Mutta siitä kenties lisää vielä viikonlopun aikana :)

Hyvää alkanutta viikonloppua kaikille!

Uusi tietokone, uudet ongelmat.

Olin viime perjantaina onnesta soikeana, kun töissä joku kiltti mies toi minulle uuden tietokoneen ja laittoi sen vieläpä käyttövalmiiksi. Tuossa vaiheessa päivä oli tietenkin jo sen verran pitkällä, että testailin uutta konetta vain katsomalla sähköpostin ja reittioppaasta hieman opastusta.

Tänään luin aamulla sähköpostit, vietin aikaani aamukahvilla ja kävin palaveeramassa muutamien seuraavien viikkojen työsuunnitelmia. Sitten päätin alkaa kirjoittamaan raporttia ja laskemaan muutamia suunnitelmia... mutta sehän ei tietenkään onnistunut aivan niin helposti! Tajusin yhtäkkiä, että en pääse käsiksi omiin tiedostoihini, jotka olen tallentanut aina samalle asemalle(?? olen todella hyvä näiden termien kanssa). Lisää harmaita hiuksia tuotti Officen puuttuminen kokonaan. Tee siinä sitten taulukkoa tai kirjoita raporttia! Olen siis tänään ottanut työpöydän laatikosta ruutuvihkon, lyijytäytekynän ja taskulaskimen.. ja tehnyt taulukot käsin! Kello neljään mennessä käyttötuki ei vielä ollut huomioinut pientä ongelmaani ja lähdin kotiin tekemään loput päivän työt. Että voi pientä ihmistä ketuttaa!!!

No, mutta nyt on tämän päivän työt plakkarissa ja kiirettä pitää taas koko viikon. Lupasivat, että kone toimii huomenna joten toivotaan parasta! Toivottavasti muiden maanantai oli edes hieman parempi :) Nyt tilanne vaatii kahvia!

PS: viime perjantain onneen vaikutti ehkä osaltaan myös se, että kävin ostamassa uuden talvitakin :)

Levottomat jalat ja levoton mieli sunnuntaikävelyllä.

Sunnuntai ja viikon virallinen lepopäivä. Rakastan hitaita aamuja jolloin saa rauhassa keittää kahvit ja syödä aamupalan ihan kaikessa rauhassa. Viikollahan juon kupin kahvia samalla kun laitan hiuksia ja syön myslit ennätysvauhtia.. Siksi tällaiset harvinaiset hitaat sunnuntait ovat aina tervetulleita ja niistä täytyy osata nauttia.

Heräsin ilman herätyskelloa, söin aamiaisen, kävin facessa katsomassa ystävien kuulumiset ja.. lähdin kävelylle nauttimaan auringonpaisteesta! Silloin se aurinko vielä paistoi.. Askeleet veivät minut Arabianrannan kautta Vanhaankaupunkiin ja takaisin tulin jostakin Kumpulan kautta. Arabianrannassa pysähdyin nauttimaan meri-ilmasta ja meren tuoksusta.. niin ja pelkäsin hanhia, jotka olivat vallanneet rantaveden.

Napit korvilla kävely on vain niin vaivatonta. Tällä kertaa soittimessa oli The Ark:ia, The Sounds:ia, Irinaa, Blur:ia ja Mew:iä. The Soundsin erään biisin sanoitukset olivat kyllä jotenkin niin iskevät, että kuuntelin saman biisin varmaan viisi kertaa penkillä istuen ja merelle katsellen.

"There was a place in my hometown where I use to wander
Above the trees I saw a big black cloud of thunder
Summer rain in my face like snowflakes falling from space
It was so beautiful, and then I passed the mountains
I went coast to coast, and from star to star
That's how you learn, just who you are

Home is where your heart is
Find where you belong, start to take control, show a little soul
Then you feel who you are
Home is where your heart is
Find where you belong, start to take control, show a little soul
Then you feel who you are.."

Biisin nimi on Home is Where Your Heart Is (varmaan tosi vaikea arvata lyriikoista :)). Kävellessä on helppo ajatella kaikkia asioita maan ja taivaan välillä ja se on mainio paikka selvittää omia ajatuksiaan.

Olen nyt asunut Helsingissä noin vuoden ja neljä kuukautta ja tuntuuko tämä kodilta? Automaattinen vastaus taitaa olla Ei. Ilman muutamia ihania ihmisiä olisin varmaankin jo luovuttanut ja lähtenyt takaisin pohjoiseen, mutta kiitos heidän olen vielä täällä ja sinnittelen eteenpäin elämässä. Ajan myötä kaupunki on alkanut tuntua enemmän ja enemmän kodilta.. viime kevättalvi oli ehkä vaikeinta aikaa.. sen jälkeen on helpottanut. Syy tuohon helpotukseen oli kenties se, että sain uuden työsopimuksen ja aloin oikeasti sopeutua työporukkaan. Olen saanut töistä yhden ystävän ja sekin auttaa. Neiti S ja Herra J ovat edelleen minulle tuki ja turva, mutta vähitellen tuttavapiiri laajenee. Automaattisen Ei-vastauksen jälkeen alkaa siis kuitenkin pohtimaan asiaa hieman tarkemmin ja tulee lopulta siihen tulokseen, että tämä on kotini tällä hetkellä ja ihmisten ansiosta se alkaa siltä jo tuntuakin.

On kuitenkin jotekin hassua, että aikoinaan Tukholma tuntui heti enemmän kodilta kuin Helsinki yli vuoden jälkeen. Levottomat jalat ovat viemässä minua koko ajan jonnekin ja kenties levoton mielenikin haluaisi taas vaihtelua. Äitini mukaan levoton sielu ei saa elämäänsä kiintopistettä.. se voi olla totta, mutta miten levotonta sielua voi kontrolloida? Minulla on vielä melkein kaksi vuotta aikaa miettiä miten ja missä haluan elämääni jatkaa jahka työsopimukseni on taas katkolla.

Reilun 8 kilometrin kävelyllä ehtii tosiaan miettiä elämäänsä koko viikon edestä. Vielä kun siellä kävelyllä olisi mukana joku, jolle voisi ajatuksiaan höpöttää. Levoton sielu on puhunut suunsa puhtaaksi sunnuntai-ajatuksistaan ja taitaa alkaa kokkailemaan jotakin. Täytynee yrittää taas ensi viikolla treffata kaikki mahdolliset ystävät, jotta levottomuus vähän helpottaisi :) Toivottavasti muutkin ehtivät nauttimaan niistä muutamista aurinkoisista tunneista tänään :)

Syystuuli puhaltaa..

Lämpimät ja syksyiset päivät ovat takana ja edessä on pelkästään syksyisiä päiviä. Kesä ja aurinko jäivät taakse ja edessä on taas pitkä jakso pimeään. Palasin takaisin "arkeen" ja myös blogien ääreen nyt kun päiväkin alkoi taas lyhentyä.

Todellisuudessa tämä on ensimmäinen vapaa viikonloppu loman jälkeen ja lomallakin menin vähän sinne ja tänne koko ajan. Levoton sielu ei kauan pysy paikallaan. Töissä riittää tekemistä vaikka kahdelle minulle.. mutta se on vain hyvä, koska en pidä paikallaan olemisesta. (Tosin tämän illan ajattelin pyhittää leffalle, kirjalle ja muutamalle lasille punaviiniä)

Mennyt kesä oli yksi parhaimmista kesistä koskaan. Siihen kuului ensimmäinen oikea kesäloma ja paljon ystäviä! Rakastan lämmintä ja taisin viettää illan jos toisenkin töiden jälkeen rannalla. Lomanhan pidin vasta elokuussa.

Musiikin puolesta viime kesä oli suhteellisen monipuolinen. Kävin vain yksillä pienillä festareille, mutta ne olivat sitäkin paremmat ja rakkaat. Mikä olisi parempaa kuin järjestää pieniä festejä yhdessä ystävien kanssa :)
No, mutta normaalia aktiivisemmassa kuuntelussa viime kesänä taisivat olla seuraavat levyt:

Sulassa sovussa suomalaista ja ruotsalaista musiikkia siis :) Ruotsalainen musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni ja minulle olikin shokki kun viime keväänä tajusin Veronica Maggion olemassaolon. Miten ihmeessä olen voinut tämän aikaisemmin ohittaa! Paleface tuli tutuksi ystävien avustuksella ja aika monet etkot mentiin kesällä (ja mennään vielä syksylläkin) levyn tahdissa. En jaksa tällä hetkellä alkaa enempää analysoimaan levyjä.. kuuntelemalla niiden salaisuudet selviää :)

Palaan myöhemmin kirjahyllyn uusien tulokkaiden parissa kirjoittamaan. Yritän nyt katkaista tämän oikeastaan koko kesän kestäneen hiljaisuuden mahdollisimman tehokkaasti.

Kävin tänään lentokentällä aamiaisella ja tulin juuri siihen tulokseen, että täytyisi varmaankin kohta mennä kauppaan ja alkaa suunnittelemaan mitä sitä tänään/huomenna söisi :) Mutta siis.. kirja-asiaa tulossa kenties jo myöhemmin tänään.

What a glorious day.. NOT!

Kaikki ihana loppuu aikanaan ja tänään oli aika palata takaisin arkeen Miniloma Vol 2:n jälkeen.. ja kaikki ei todellakaan mennyt niinkuin Strömsössä. Aamulla yllätyksenä oli sulanut pakastin ja kaikkea muuta mukavaa.

Väsymys oli vielä tänäänkin aika jäätävä ja asiaa ei siis yhtään helpottanut se, että ensimmäiseksi piti alkaa tyhjentämään 400 litran pakastin kaikesta roinasta.. no.. jospa huomenna taas vähän helpottaisi.

Miniloma Vol. 2 vei minut ensin lentoteitse Ouluun.. siitä jatkoimme matkaa autoillen kohti Sotkamoa ja mökkiä. Ensimmäistä kertaa olimme porukalla sellaisella mökillä, joka on järven rannalla.. eikä millä tahansa porukalla, vaan maailman parhaalla porukalla! Jälleen kerran sain todeta, että minulla on ihania ystäviä.. Torstaista sunnuntaihin 16 henkeä mökkeilee eikä ensimmäistäkään riitaa! Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi (mm. 22 pakettia pekonia, vajaat 5 kiloa loimulohta ja ihan järjetön määrä lihaa).. mutta kyllähän 16 henkilöön meneekin ruokaa :)

Koko Keskikesän juhla meni siis ottaen rennosti, syöden hyvin ja nauttien seurasta. Kävimme reissun ainoana hieman aurinkoisemapana päivänä jopa soutelemassa järvellä.. ja uimassa piti tietenkin käydä joka päivä. Palasin takaisin kotiin vasta eilen illalla ja saman tien alkoi ahdistamaan hiljaisuus.. voiko liiallisesta sosiaalisuudesta tulla krapula? :) No.. jospa tämä tästä..

Nyt olisi enää operaationa pyykin pesu ja jalkojen hoitaminen kuntoon. Hyttyset saavat paljon tuhoa aikaan.. Hyrdokortisonivoide siis esiin :) Toivottavasti muillakin oli yhtä hyvä Juhannus :)

Kuvat on googletettu.

Viikonlopun Lorvailut

Mietin tuossa alkuviikosta, että mitä veisin kummitytölle ensi viikolla. Olen siis menossa pitkän viikonlopun viettoon ja aina yleensä vien tytsylle jotakin. Kävin läpi karkit, lelut, kirjat ja vaatteet kunnes tajusin.. musiikkia! Ränsessa kuuntelee kuulemma paljon musiikkia ja muutama levy lisää on siis täydellinen vaihtoehto. Levykaupasta tarttui siis mukaan Risto Räppääjä ja Ipanapa 3.

En ollutkaat pitkään aikaan käynyt levykaupassa ja taisin vaeltaa melkein tunnin hyllyjen väleissä ja laarien äärellä. Olen niitä ärsyttäviä ihmisiä, jotka kaupassa jäävät lukemaan levyjen kansilehtisiä. Tottahan toki sitä mukaan tarttui sitten muutama lisä omaankin hyllyyn. Minulla oli joskus aikoinaan Olavi Uusivirran Me ei kuolla koskaan -levy ja kävin jopa jossain lähipaikkakunnan pienessä pubissa keikalla.. myöhemmin levy on kai jäänyt pyörimään jonkun ystänä hyllyyn.. matkan varrelle se kuitenkin on jäänyt. Aika pitkä pohjustus sille, miksi jäin pläräämään Uusivirran levyjä.. mutta ostopäätös tuli puhtaasti siitä, että levyllä on omaa nimeäni kantava biisi :) Kiikutin kassalle siis Preeria -levyn. Viime työviikon aikana kysyin aika montakin kertaa itseltäni ”Meniks tää nyt vituiks Jenni..” :)

 Scandinavian Musig Group:in Manner-levyn tilasin ennakkoon ja sen saapumisesta onkin jo hyvä tovi kulunut. Kaikki biisit taitaa jo mennä ulkoa :) Mä vaan niin tykkään!! SMG:n musiikki on aina ollut minulle kesämusiikkia (kenties festarikeikkojen takia) ja sanonmpa vain, että tätä levyä tullaan tänä kesänä kuuntelemaan paljon!

 Tämä viikonloppu on pyhitetty musiikille ja unelle. Parin viime viikon pitkät työpäivät ovat saaneet aikaan kierteen, joka on aiheuttanut hirvittävät univelat.. Parin viime viikonloput juhlahulinat eivät varsinaisesti ole auttaneet asiaa, joten nyt oli pakko levätä. Eilinen päivä meni pienen siivoilun lisäksi mansikoiden, hyvän kirjan (Little Women by Louisa May Alcott), kahvin ja levypinon kanssa. Mansikoiden loputtua jatkan tänään kirjan, kahvin ja uuden levypinon kanssa.. ajattelin myös vakavasti alkaa järjestämään levyhyllyjä uudestaan, mutta.. mikä olisi kiva uusi järjestys??

Nyt taitaa tiskivuori kutsua.. ja sen jälkeen taidan tehdä ruokaa.. viime viikkoina ruokavalioni on koostunut lähinnä leivästä, jogurtista ja myslistä.. hyvää, mutta ei kovin ravitsevaa. Jos sitä siis ainakin tänään söisi oikeaa ruokaa :)

Rentoa sunnuntaita kaikille!

(Kaikki kuvat on googlettamalla haettu)

Pienet ja suuret ilot

Viime kirjoituksesta onkin taas vierähtänyt paljon aikaa. Tänä aikana olen ehtinyt käymään Pohjois-Pohjanmaalla, tehdä töitä enemmän kuin tuntisaldo sallii, juhlia neljännesvuosisatasta, keskustella kehittävästi pomon kanssa ja kaikkea muuta pientä ja kivaa... Kehityskeskustelua pidin ensin ihan huuhaana, mutta siitä on jo lyhyellä ajalla ollut aika paljon hyötyä. Ensimmäinen ja tärkein keskustelun anti oli työsopimuksen jatkuminen kahdella vuodella!! ja toinen melkein yhtä suuri juttu on se, että pääsen tekemään taas molekyylibilsan töitä! Ne ovat aina olleet lähellä sydäntä ja lähes vuoden tauon jälkeen pääsen taas jatkamaan :) Se tietää hieman suurempaa työtaakkaa, mutta ei se haittaa :) Se on kivaa ja olen tällä hetkellä enemmän kuin tyytyväinen työtilanteeseen!

Levykokoelmakin on karttunut muutamalla levyllä tässä jossakin välissä.. nyt voi taas alkaa kuuntelemaan kaikkia ihania kevät-biisejä (luvatut pakkaset ei paljon menoa haittaa). Mutta niin ne levyt. Koska kamerasta on akku loppu ja johto on jossakin paikassa X, on jälleen kerran tyytyminen Googlen tarjoamiin kuviin.

Alehinnalla ostin kerralla kaksi Emma Salokoski Ensemble:n levyä.. mukaan tarttuivat siis Kaksi Mannerta ja Veden Alla. Molemmat levyt ovat olleet erittäin ahkerassa soitossa.. tämän kuun biisi on ollut aika ehdottomasti "Oodi kahville".. Minun kaltaiselleni kofeiiniaddiktille se on vain niin sopivat..

"..siitä alkaa aivoni taas toimimaan

kofeiini suonissa alkaa potkimaan

maailmanvalloitusta pohdin

touhotan ja häslään minkä tohdin.."

Libera on kokonaan pojista koostuva lauluryhmä (kuoroksi heitä taitaa olla liian vähän) ja levyltä löytyy aivan mahtavia sovituksia.. ehdottomat suosikit ovat Ave Maria ja Bachin Air. Vähän jotakin erilaista siis välillä. Levy on täydellinen hitaisiin sunnuntai-aamupäiviin.. Ave Maria saa joka kerta kylmät väreet kulkemaan pitkin selkärankaa. 

Andrew Lloyd Webber:in Love Never Dies pujahti nettikaupan ostoskoriin vähän niinkuin vahingossa. Muutaman kerran olen levyä kuunnellut.. tarkempaan kuunteluun otan sen tässä hetikohta jahka ehdin. Kyseessä on siis saman nimisen musikaalin levy ja ajattelinkin ennen levyyn perehtymistä ottaa hieman selvää tuosta musikaalista.. eihän sitä muuten levystä saa kaikkea irti.

Kahviaddikti hakee nyt hieman lisää kahvia ja alkaa treenaamaan muutamaa biisiä parin viikon päästä olevaa konserttia varten.. sitten vielä illan ratoksi vähän töitä :)

kuumeilua ja leffoja

Olen ensimmäisen kerran saikulla sitten... varmaankin kahteen vuoteen. Syksyllä lähdin kerran kesken päivän leimaamalla "sairas, ulos", mutta siis niinkuin oikealla saikulla. Keskiviikkona vielä ajattelin, että mikäs tässä.. voin päivittää laiminlyötyä blogia ja kaikkea muuta kivaa, mutta sitten tauti iski koko voimalla. Torstaina ja eilen kuume seilasi 39 ja 40 asteen välillä ja sohvan pohjalta nousin vain hakeakseni vettä ja särkylääkettä.. asiaa ei juurikaan auta, että jääkaappi on huutanut tyhjyyttään koko viikon. Ei silti... sairaana ei ole koskaan nälkä joten pakollinen ruokailu on hoitunut kaurapuurolla.

Tämä tauti teki tuloaan maanantaista saakka. Viime viikon perjantaina (eli hieman yli viikko sitten) töissä oli joukkokato, koska 4 ihmistä oli sairaslomalla ja muutama muuten vain poissa.. luulenpa, että sairastumisen juuret löytyvät sieltä.
Lauantaina kyllä vietettiin tyttöjen iltaa kaupungilla, mutta kylmää vinkkaa vastaan oli suojauduttu kunnon vaatetuksella, joten paleltumisesta ei ole kyse. Tyttöjen ilta oli erittäin mukava.. ja aika kansainvälinen loppuillasta. Vietimme ystävänpäivää hieman etukäteen ja sunnuntai meni siis kahden leffan ja mässyn merkeissä.

Sisko tahtoisin jäädä oli aikoinaan tarkoitus käydä katsomassa leffateatterissa kun sitä niin silloin hehkutettiin. Sunnuntaina kyseinen pätkä sitten tarttui mukaan Makuunin hyllystä ja tuota noin.. olihan se ihan jees leffa, mutta en aivan jaksa ymmärtää sitä hirvittävää hypetystä. Leffa oli suhteellisen pitkä.. muistaakseni kesti melkein tunnin ja kolme varttia.. ja mitä siinä tapahtui.. Ei mitään! Mitä tästä opimmekaan?? Ei kannata aina uskoa kaiken maailman hypetystä :) (Vaikka kyllähän se on aina tiedetty)

Perinteitä noudattaen mentiin.. eli yksi vuokraleffa ja yksi klassikko. Minun ja neiti S:n kohdalla leffojen valinta on aina ollut suhteellisen helppoa, koska maku on niin sama (musiikissa mennäänkin sitten niin äärilaitoihin ettei tosikaan). Vuosi nuoruudestani on yksi minun ehdottomista suosikeistani. Olen vankasti sitä mieltä, että Angelina Jolien  olisi pitänyt tehdä enemmänkin vastaavanlaisia roolisuorituksia. Winona Ryder on yksi kaikkien aikojen suosikki-näyttelijättäristäni.Saksikäsi Edward, Pikkunaisia, Syksy New Yorkissa.. näitähän riittää!

Nyt taidan ottaa vielä pienet unet.. toivon mukaan maanantaina pääsen jo töihin. Tällä hetkellä keuhkot alkavat jo yskiessä pysymään sisällä ja nenäkin alkaa vähitellen olemaan normaalikuosissa (tosin uuden ihon luominen kestää vähän aikaa).. kuumetta ei enää ole.. joten toiveita paranemisesta on! :)

Rentoa ja auroinkoista lauantaita kaikille!

Levyhyllyn päivitykset..

Viime viikonlopun ja alkuviikon jouluostoksista tarttui siis muutamia levyjä omaankin hyllyyn.. ne ovat vähän niinkuin joululahjoja itselleni. Levyt eivät ole mitään uutuus-levyjä vaan oikeastaan takuuvarmaa nautittavaa musiikkia.. levyjä joiden ostoa olen suunnitellut jo vuoden jos toisenkin.

Ismo Alangon Jäätyneitä Lauluja ja Kun Suomi Putos Puusta olivat myynnissä 1+1 -pakettina joten tottahan toki tartuin tilaisuuteen. Levyt ovat vuosilta 1990 ja 1993 joten uusista levyistä ei todellakaan ole kyse. Alangon aiempi tuotanto on ollut aukko levyhyllyssäni jo jonkin aikaa. Säätiön ja Teholla levyjä kyllä löytyy, mutta näitä vanhempia ei.. nyt tuokin epäkohta on siis ainakin muutaman levyn kohdalta korjattu. Ekstaasiin ja Rakas, rämä elämä... mm. nuissa biiseissä on kiinni paljon muistoja!

Club for Five:n joululevy Rekiretki on ollut jo pitkään suosikki-joululevyjeni joukossa, mutta vasta nyt se löysi tiensä levyhyllyyni. Ystävälläni on ollut tuo levy jo vuosia ja hänen luonaan olenkin päässyt tuota kuuntelemaan. Tonttujen joulu -sikermä tuo aina hymyn huulille ja Tuikkikaa, oi jouluntähtöset herkistää joulun tunnelmaan. Joulupukin Maa on yksi ihan lemppareista... kaiken kaikkiaan tykkään ihan kaikista levyn biiseistä.. ja se jos mikä on harvinaista! :)

Siinäpäs levyhyllyn päivitykset tällä kertaa. Naapuri kävi tänään maalaamassa seinän.. nyt seinän remontti on valmis ellei sitten tartte toiseen kertaan maalata.. ja naapuri lupas seuraavalla kerralla jättää seinän rauhaan ja tulla ovesta.. siis kun haluaa tulla käymään :) Nyt jatkuu operaatio pyykkikorin tyhjennys.. eli pyykkääminen.. ja muutenkin siivoaminen kera kahvin ja Rajattomien joululevyn.

Kuvat on kaikki googlattu

Lunta ja pikkujouluja..

Oikein hyvää sunnuntaita kaikille! Oli kyllä mukava pitkästä aikaa herätä sunnuntaina ennen yhdeksää ja vieläpä ilman herätyskelloa! Olen kyllä yhä edelleenkin pukeutunut yöhousuihin ja toppiin..  mutta kyllä kai sitä sunnuntaina saa :) Täällä suunnalla on ollut hiljaiseloa pidemmän aikaa ja tiedän, että tämä on huono tekosyy.. mutta kun niitä töitä on vain ollut niin paljon! Viime viikolla olin joka päivä töissä n. 11 tuntia ja myöhemmin selviää, mitä olen tehnyt ne muutamat harvat vapaat tunnit päivässä.

Tämä aamu alkoi kuitenkin musiikkia (myönnän, että yksi joululevykin on jo soittimeen eksynyt) kuunnellen ja ikkunasta näkyvää valkoista maisemaa tuijotellen. Torstai-aamuna tulin vauhdikkaasti portaat alas parvelta.. vilkaisin ikkunasta ulos puolessa välissä ja lummipyryn innoittamana astuin yhden portaan huti ja loppumatka tultiinkin sitten rytinällä.. onneksi ei käynyt kuinkaan. Lumi kuitenkin pelasti päiväni ja 12 tunnin työpäivä meni hujauksessa kun olin niin onnellinen lumesta! Kotiin lähitessä tosin tajusin sen muuttuneen loskaksi.. mutta ei sekään haitannut. Jalkakäytävien liukkaus tuli tosin yllätyksenä perjantai-iltana ja yönä kun pikkujoulukansana olimme liikenteessä.. Meinasin kotimatkalla murtaa lonkkani kun taiteilin peilijäällä korkojeni kanssa.. mutta onneksi murtumia ei tullut.

 Pikkujoulut olivat siis tässä firmassa ensimmäiset minulle ja olin kyllä yllättynyt kuinka paljon siellä oli ihmisiä. Ensin etkoiltiin vähän nuoremman ja vanhemmankin porukan kanssa ja lopulta siirryttiin sitten itse juhlapaikalle. Minulle ja eräälle nuorelle herra S:lle nämä olivat tosiaan ensimmäiset vuosijuhlat/pikkujoulut.. liikuttiin kyllä koko ilta aikalailla toistemme seurassa ja luultavasti aiheutimme pienen huhun molempien työporukoissa (ainakin sen jälkeen kun jaoimme toistemme juomat juomalla samasta pullosta/lasista) :) Onneksi tämä kuitenkin on positiivista puhetta (sen vääryydestä huolimatta), koska pikkujoulukansan seassa näkyi vähemmän imartelevia tapahtumia.. onpahan maanantaina aamukahvipöydässä jotakin puhuttavaa. Mutta olihan ne varsin mainiot pikkujoulut. Tanssin jalkani kipeiksi senioreiden ja "junioreiden" kanssa. Pääsin jopa pyörähtätelemään oikein taitavan herran kanssa tanssilattialle. Firman talenttikin löytyi.. Herra S:n jatkaessa iltaa omien ystäviensä kanssa vähän aiemmin, jäin minä vielä muiden kanssa tanssimaan ja suuntasin omien ystävieni luokse Helsingin suuntaan vasta hieman ennen kahta. Eilinen menikin sitten jalkoja hoivaten ja rakkoja laastaroiden :)

Pitkien työpäivien jälkeen olen yleensä tullut jostakin ostetun patongin tai salaatin kanssa kotiin ja tarttunut neulepuikkoihin tai virkkuukoukkuun. Joululahjapaja on siis jo jokin aika sitten avautunut ja eräät joululahjat (pipo ja lapaset) löysivät jo tiensä uudelle omistajalleen, koska en tajunnut piilottaa niitä..:)

Villasukkia, tulevan huivin kukkaneliöitä ja lankakeriä löytyy tällä hetkellä niin hyllyiltä kuin pöytie päältä.. oikeastaan niitä löytyy melkein joka paikasta. Siivoaminen kun on jäänyt viime aikoina hieman vähemmälle ja tavarat ovat jääneet aina sinne minne ne olen kiireessä laskenut.

Ostin kummitytölle ehkä maailman suloisimman liukurin! En vain voinut vastustaa Wuuuf:ia kun työkaveri niitä urheiluseuransa edustajana myi. Pakkohan sellainen oli saada! Tosin tuo pääkaupunkiseudunkin vallannut lumi houkuttelisi testamaan tyynyä.. mutta onneksi lunta ei taida siihen hommaan olla ihan riittävästi vielä.. joten kummityttö ehkä saa kuin saakin tyynyliukurinsa :) Wuuuf:n tuotteisiin voi tutustua osoitteessa http://www.wuuuf.fi/. Kaikki Wuuuf:it valmistetaan siis Suomessa.. se olikin ehkä yksi syys tuotteen ostamiseen omalla kohdallani.

Perjantaina jututin pomoakin sen verran, että sain luvan pitää joulun aikaan viikon vapaata. Olen siis joulun ja uv:n välipäivät lomalla ja suuntana onkin siis Satakunnassa vietetyn joulun jälkeen Pohjois-Pohjanmaa. Kummityttökin tulee silloin viikoksi mummolaan hoitoon joten saan toimia päivittäin lapsenvahtina kun mummu menee töihin.. ja kun ei vielä tiedetä saako pappa ollenkaan lomaa.. sen näkee sitten! Nyt taidan kuitenkin alkaa kokkailemaan.. ja yöhousuista en taida luopua koko päivänä :) Rentouttavaa sunnuntaita kaikille!

migreeni.. ei niin kiva sunnuntai-illan vieras.

Eilen vietin lentokentällä tunnin verran laatuaikaa kummitytön kanssa ja en olisi millään raaskinu päästää häntä jatkamaan matkaa. Olisin voinut vaan paijata ja hoitaa vaikka kuinka paljon!! Tytsy oli ihan innoissaan selittämässä mitä kaikkea teki lomalla! No.. lopulta päästin tytsyn jatkamaan matkaa mummun ja papan kanssa ja lähdin bussilla kotia kohti.. Bussissa se sitten alkoi.

Pieni orastava tykytys silmien takana.. matkan aikana tilanne ei päässyt kovin pahaksi (kiitos sen, että aurinko ei enää paistanut), mutta kotona iski hillittömän huono olo ja silmien takana pakottava tunne vain kasvoi. Tässä vaiheessa tiesin jo sanoa "Tervetuloa vihattu migreeni!". Niinpä siinä seitsemän aikaan illalla suljin tv:n, sammutin valot ja makasin vain pimeässä. Silmien kiinni pitäminen sattui siinä vaiheessa ihan liikaa. Uskaltauduin etsimään särkylääkettä, mutta turhaan.. flunssan aikana söin kaikki särkylääkkeet eikä apteekkiin ole sen jälkeen ollut asiaa. Niinpä makasin pimeässä koko loppuillan. Huono olo onneksi vähän helpotti parin tunnin jälkeen ja uskalsin mennä sänkyyn asti (pois wc:n välittömästä läheisyydestä).

Jossakin vaiheessa (viimeisen kerran katsoin kelloa 01.30) olin kai nukahtanut koska heräsin aamulla herätyskelloon. Koko päivän on vielä ollut havaittavissa pientä kipuilua silmien takana, mutta kyllä tämä tästä.. sinnillä olin koko päivän töissä, vaikka välillä meinasikin vähän heikottaa.. niin ja kirkkaat valot sattuivat silmiin. Töiden jälkeen kävin sitten vihdoin shoppailemassa apteekissa.. mukaan tarttui särkylääkkeitä ja vitamiinipillereitä :) Jospa se elämä taas voittaisi!