Lomailua ja muuta menoa..

Ilmeisesti tästä vuodesta tulee sellainen "kirjoitan EHKÄ kerran kuussa kaiken mahdollisen"-vuosi.. Edellisestä kirjoituksesta on mennyt reippaasti yli kuukausi ja sen jälkeen onkin ollut menoa ja melskettä sen verran, että kotona olen käynyt vain kääntymässä..

Olen innolla seurannut nuorimman kummitytön kasvua ja kehitystä.. voi jestas sentään, että voi tyttö kasvaa vauhdilla! Tuntuu, että kasvaa joka päivä ainakin sentin ja kasvonpiirteet muuttuvat hirvittävällä vauhdilla! Mutta onhan se vain ihan hirvittävän kamalan älyttömän suloinen. Voisin tuoksutella sen hiuksiakin vaikka koko päivän! :)

Tämän kevään reissu oli siis kaupunkireissu ja suuntaui kohti Unkaria! Tyttöjen reissu oli täynnä höpötystä, naurua ja hulvatonta menoa! Säät olisivat voineet olla suotuisammat, mutta en valita! Saatiin kokea aikalailla kaikki lumisadetta lukuunottamatta :) Viime vuonna vietin synttäreitäni Afrikan puolella.. tänä vuonna ei ihan niin kauas lähdetty ja matkaseurakin oli eri.. mutta olen yhä edelleen sitä mieltä, että tästä voisi ottaa tavan.. siis synttäreiden vietosta ulkomailla :)

 Kuvien perusteella saattaa vaikuttaa siltä, että aurinko paistoi koko ajan, yhtenä päivänä satoi kaatamalla ja yhtenä saimme nauttia erittäin tuulisesta auringosta.. mutta kaiken kaikkiaan aivan valtavan hieno reissu! Matkaan kuului hyvän seuran ja hulvattoman menon lisäksi pajon nähtävyyksiä ja sopivasti shoppailua.. ja tottahan toki Budapestissä täytyi käydä lillumassa kylpylässä. Valitsimme kylpyläksi pienen ja erittäin vanhan (yksi vanhimmista kaupungin kylpylöistä) kylpylän, joka taisi olla nimeltään Király Bath. Valinta osui nappiin ja olimme kylpylän ainoat turistit.. kylpylä oli rauhallinen ja aika kului todella nopeasti lämpimästä vedestä nauttien :)

Ystävämme toimi oppaanamme (joillakin vain on taito muistaa lähes kaikkien patsaiden tarinat ja kertoa ne vielä innostuneesti muillekin), koska oli jo tovin asunut kaupungissa.. Toki myös Mondon Matkaopas oli erittäin kovalla käytöllä.. Ihastuin paikallisiin rauniobaareihin aivan täysin.. aika monessa eri rauniobaarissa tulikin iltarientojen aikaan käytyä :) Olut ja ruoka oli edullista.. tosin emme käyneet missään turistien suosimissa paikoissa syömässä.. Majapaikamme oli tooodella kiva! Olimme hostellin ainoat asukkaat ja näin ollen saimme olla aika vapaasti. Olimme varanneet kahden hengen huoneen, joka oikeastaan oli hostellin kyljessä oleva pieni asunto.. eli meillä oli oma kylppäri ja pieni keittiö myös omassa kämpässämme.

Paljon siis tehtiin ja höpötettiin ja kuljettiin.. Kuvia tuli otettua jonkin verran, mutta muistot on kuviakin kalliimpia!

Unkarissa olimme siis keskiviikosta (20.3.) sunnuntaihin ja reissun jälkeen ehtikin sopivasti pestä pyykit ja pakata uudelleen kun torstaina koitti lähtö pääsiäisen viettoon veljen (ja kummitytön) perheen luokse, jonne myös vanhempani saapuivat.

Pääsiäiseen kuului paljon askartelua, leipomista, ulkoilua ja kaikenlaista muuta tohinaa. Tällä vanhemmalla kummitytöllä on ikää tosiaan 5 vuotta ja energiaa löytyy melkein enemmän ku pienestä kylästä yhteensä. Kauppareissulla löysin itselleni mekon yhden pienen tyllerön ristiäisiin.. yhden ostin tietenkin jo Budapestistä, mutta eihän mekkoja voi olla koskaan liikaa.

Pääsiäisen vietosta kotiuduin maantai-iltana.. ja perjantaina lähdimme tyllerön ristiäisiin Pohjois-pohjanmaalle. Ei käy elämä tylsäksi kun kotona käy vain kääntymässä ja töissäkin on vain pätkäviikkoja. Lauantaina neiti sai nimen ja kummit jatkoivat vielä iltaa paikallisessa baarissa :) Sunnuntaina sitten suunnattiin takaisin kotiin.. viime viikko töissä oli aikamoista vuoristorataa ja vielä tälläkin hetkellä on kaikki vähän sekaisin, mutta toivottavasti asiat tästä alkaa selkiytymään. Viime viikonloppu oli vapaata kaikesta ja vietinkin sen tiiviisti neljän seinän sisällä siivoten ja rentoutuen. On kiva mennä tuulispäänä ja viettää aikaa ihanien ihmisten kanssa, mutta kyllä sitä välillä kaipaa kunnon lepoakin!

 Nyt taidan vielä hetken aikaa miettiä työkuvioita ja tänään taitaa töllöttimestä tulla Harry Potter, joka on kyllä aivan pakko katsoa pitkästä aikaa :)

Uusi Vuosi, vanhat kujeet

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Valoin tinan, mutta en tehnyt minkäänlaisia lupauksia vuodelle 2013, joten samalla vanhalla kaavalla kai mennään koko tuleva vuosi. Vaikka muutoksia on kyllä luvassa.. enemmän muiden elämään kuin omaan, mutta kyllä kai ne ainakin jotenkin aina vaikuttavat myös omaan maailmaan.

Asiasta rasiaan. Joulun vietin auringon lämmössä. Olin erittäin skeptinen reissuun lähtiessä. Lentokentällä piti olla ennen joulua lauantaina ihan liian aikaisin (about 2 tunnin yöunilla) ja siellä oli ihan liikaa porukkaa. Olin kiukkuinen kuin pyllylle ammuttu karhu ja olisin mieluusti jäänyt kotiin odottamaan oikeaa joulua. No, valohoito ja lämpö muuttivat mielen aika nopsaan.7 päivää aurinkoa pilvettömältä taivaalta ja lämpötilat varjossa noin 24 astetta. Ei pöllömpää. Matkakohteena oli siis mielikuvituksettomasti Kanarian saaret ja siellä kaupunki nimeltä Puerto Rico. Työkaverit kehoittivat ottamaan mukaan lämmintä vaatetta, koska siellä ei kuulemma joulun aikaan ole kovinkaan lämmin.. no, iltaisin vetäisin jalkaan leggingsit ja päälle neuletakin.. muuten hengasin mahdollisimman vähissä vaatteissa. Kummityttö oli innoissaan uima-altaasta ja rannasta. Kaikin puolin mukava reissu.

Viikko meni nopsaan ja kotiinlähtö koitti. Perillä Helsingissä olimme puolen yön aikaan ja seuraavana aamuna kl 06.30 starttasimme auton keulan kohti Pohjois-pohjanmaata. Tuossa välissä ehdin purkamaan matkalaukun ja pakkaamaan sen uudestaan.. unen pituudeksi taisi jäädä taas vain muutama tunti, mutta autossa sain onneksi nukuttua. Jatkoin nimittäin matkaani vielä saman päivän aikana mökkeilemään kavereiden kanssa! Mökillä vierähti muutama vuorokausi ja eilinen meni kaikesta mahdollisesta aktiviteetista toipuessa. Edessä vielä muutama lomapäivä ja sunnuntaina suuntaan takaisin kotiin. Maanantaina kutsuukin sitten jo työt ja arkinen aherrus. Täytyy kaivaa ompelukonekin esille, että saadaan neiti S:n vauvalle kaikki mahdollinen valmiiksi ennen H-hetkeä :) Nyt taidan mennä juomaan kahvia ja miettimään, että pitäisikö tälle aamulle jotakin syödäkin.

Kuvia reissuilta heti kun pääsen kotiin. Oma läppäri on kotona enkä jaksa alkaa kuvia siirtämään monelle koneelle :)

Lapin taikaa..

Pääsiäisen tienoilla vietin extra pitkän viikonlopun ottamalla pääsiäisviikolla torstain lomapäiväksi. Viikko sitten keskiviikkona suuntasin siis vanhempieni luokse Pohjois-pohjanmaalle ja alle 12 tunnin vierailun jälkeen jatkoin matkaani kohti Enontekiötä. Matka taitettiin bussilla ja mikäs sen mukavampaa matkustaa kun vieressä istuu hyvä ystävä, mukana on ristikkolehti, karkkia ja käytävän toisella puolella kivoja tytsyjä :) Harrastuksen parissa siis lähdin matkaan. Meidän kuoro ei sellaisenaan lähtenyt matkaan, vaan pelkstään neljä tyttöä löi äänet yhteen kahden muun kuoron laulajien kanssa.. ja kasassa oli sekalainen projektikuoro, jonka suuri tehtävä oli konsertoida Hetan kirkossa Pitkänperjantain iltana yhdessä Sinfoniaorkesteri Vivon kanssa.  

Torstaina olimme perille illalla hieman kuuden jälkeen ja iltapalan ja majoittumisen jälkeen olivat edessä myöhäiset harjoitukset. Perjantaina oli vuorossa hieman vapaa-aikaa (auringosta nauttimista, järven jäällä kävelyä ja pyllymäen laskua!!), harjoittelua ja illalla konsertti. Konsertti hieman jännitti, koska orkesterin kanssa harjoittelu jäi kovin vähäiseksi. Kaikesta huolimatta konsertti meni ihan ok... Itsekritiikki nostaa päätään ja en voi olla täysin tyytyväinen, mutta palautteen mukaan meni kuitenkin hyvin :) Täysikuun vaikutuksesta meidän neljän naisen luokkahuone-kommuunissa ei paljon nukuttu, mutta höpötettiin, naurettiin ja analysoitiin erinäisiä asioita sitäkin enemmän! :) Mää niin tykkään!

Lauantai taisi alkaa yhden naisen sanoilla ”Tänään ei hitto vie kukaan nuku!”. Lievää väsymystä oli ilmassa, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui kun brunssin ja pakkaamisen jälkeen tie vei kelkkailemaan. Pääsimme moottorikelkkojen kyydillä Pyhäkeron autiotuvalle, jossa kuuntelimme nuorten laulantaa. Varpaat meinasivat jäätyä, mutta se on pieni paha tuosta kokemuksesta! Tämä kun oli ensimmäinen kerta kun olen millään tavalla ollut tekemisissä moottorikelkan kanssa.. vaikkakin tälläkin kertaa istuin vain kyydissä. Iltapäivällä alkoi matka takaisin kohti Pohjois-pohjanmaata, jossa kummityttö jo kovasti odotteli tädin saapumista. Sunnuntaina kävin molemmissa mummoloissa ja lauloin kummitytön kanssa kaikenlaisia lastenlauluja... Maanantaina sitten automatkailua veljen luo ja bussimatkailua takaisin Helsinkiin. Kilometrejä ja muistoja tuli taas lisää roppakaupalla! :)

(Kaikki kuvat otettu Pyhäkeron autiotuvalla)

Kun on kolmen viikon aikana nähnyt maailmaa/Suomea Afrikasta Enontekiölle voin sanoa, että hetki kotona tuntuu ihan hyvälle.. Loppu huhtikuu menee haavoja parannellen (siis ihan konkreettisia tikeillä ommeltuja) ja töitä tehden. Toukokuun viikonloput vietänkin sitten taas Satakunta/Pohjois-pohjanmaa -akselilla.

Lomailua Afrikan auringon alla

Reissut on nyt vähäksi aikaa reissattu ja työtkin on saatu hyvälle alulle pätkäviikkojen jälkeen. Aloitetaanpas järjestyksessä maaliskuun puolesta välistä.. eli siitä kun loma alkoi. Viikonloppuna juhlittiin kaverin synttäreiden etkoja ja itse synttäreitä. Sunnuntaina darra-hengailtiin porukalla ja maanantaina suuntasimme neiti S:n kanssa lentokentälle.. Matkakohteena siis Kap Verde! Loma, josta haaveiltiin kauan ja jonka tarpeessa molemmat olimme! :) Parhaan ystävävän kanssa matkustaminen on vaan niin rentouttavaa ja yksi parhaista tavoista lomailla! :)

Lentokentälle suunnattiin siis aamun ensimmäisellä bussilla ja lento lähti puoli kahdeksan maissa. Välilaskun teimme Teneriffalla, jossa emme kuitenkaan saaneet poistua koneesta, joten se siitä jaloittelusta. Kun koneen tankki oli saatu täyteen, evästä pakattu lisää ja miehistö vaihdettu, jatkoimme matkaa kohti Afrikkaa, Kap Verdeä ja Sal:in saarta. Kaiken kaikkiaan lento kesti hieman alle 10 tuntia, mutta yllättävän kivuttomasti se meni. Majoituimme Santa Marian kaupunkiin, joka on ilmeisestikin Kap Verden vilkkain turistikohde. Hotellihuoneena toimi pienen pieni bungalow, jossa oli onneksemme myös ilmastointi. Hotellialueella oli kolme ravintolaa ja kaksi allasaluetta. Lisäksi ranta oli ihan vieressä, joten altailla tuli oleiltua suhteellisen vähän. Hotellin palvelut olivat erittäin kattavat ja niihin saikin tutustua heti loman ensimmäisenä päivänä oppaan pitämällä kierroksella. Lisäksi käytiin maanantaina ennen pimeää ihastelemassa vielä sitä ihanan turkoosia merivettä, jota olisin voinut tuijottaa monta päivää! Kaunein väri ehkä ikinä!

(ihanan turkoosi ja lämmin merivesi)

(ankkuri kaupungin laiturialueella.. ja muutama paatti)

Tiistaina otettiin vähän aurinkoa ja iltapäivästä kävimme oppaan pitämällä Santa Maria -kävelyllä, jossa tutustuttiin kaupungin palveluihin ja paikallisten elämään. Erityisen kiva oli vierrailla paikallisessa aamu/iltapäivä/ilta -kerhossa, jonne lapset pystyivät menemään viettämään päivää ennen ja jälkeen koulun. Lapset oli valittu taustojensa perusteella ja koko homma toimi vapaaehtoistyöllä. Hienoa työtä tekevät ja lomalaisetkin voivat mennä sinne päiväksi viettämään aikaa lasten kanssa...

 (Jonkinlainen keskusaukio pääkadun varrella. 

Yksi harvoista paikoissa, joissa toimi langaton netti)

(Lapsen kirjoittama seinämaalaus hyväntekeväisyyskeskuksen /

vapaaehtoistyökeskuksen sisäpihalla)

Jonkin sortin iltamenoissa käytiin joka ilta, mutta nukkumassa oltiin kuitenkin aina suhteellisen aikaisin. Caipirinhat ovat maistamisen arvoisia :) Ovat suhteellisen huokeita, mutta maku eroaa hyvin paljon eri paikkojen välillä. Muutamana iltana kävimme syömässä päivällistä/illallista hotellin ulkopuolella (vaihdoimme puolihoitoon kuuluvan päivällisen lounaaseen) ja täytyy sanoa, että hinnat eivät päätä huimanneet. Kannattaa myös syödä jäätelöä! Pääkadun varrella oli paikka, josta sai italialaista jäätelöä pallon eurolla. Niin ja siis euroillahan tuolla pystyi maksamaan ilman suurempia ongelmia. Vaihtorahana sai vaihtelevasti euroja ja escudoja.. Pankkiautomaatista sai paikallista valuuttaa ja ainakaan meillä ei ollut mitään ongelmia niiden käytössä. Depit-Credit -kortilla ei voinut maksaa missään, mutta rahaa sillä kuitenkin sai onneksi nostettua :)

 (Pääkatu)

(kalastajien paatteja)

Torstaina lähdimme käymään paikallisbussilla saaren pääkaupungissa, Espargoksessa. Paikallisbussina toimi pakettiauto, jonka takaosassa oli penkkejä. Toinen vaihtoehto olisi ollut lava-auto, mutta pysyttelimme kuitenkin sisätiloissa :) Matka maksoi euron suuntaansa ja oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Espargoksessa ei sinänsä ole hirvittävästi turismia. Lähinnä siellä näkee päivämatkoilla olevia turisteja. Kiertelimme pitkin poikin kaupunkia ja näimme hieman nuhjuisempaakin elämistä. Kuitenkin ihmiset olivat ystävällisiä ja iloisia, vaikka elinolot eivät parhaat mahdolliset olleetkaan. Me suomalaiset voisimme yleisen elämänasenteen lisäksi ottaa mallia myös talojen maalaamisessa.. miksi rakennusten täytyy aina olla niin tylsän värisiä.. samaan taloonhan voi yhdistää vaikka kaikki sateenkaaren värit! :) Paikallinen pankki suosi muuten kaikissa rakennuksissaan violettia.

(Ihanan värinen!)

 (yllä ja alla paikallisten asumuksia)

 Keskiviikko, perjantai, lauantai ja sunnuntai.. ne päivät oli pyhitetty Santa Marian kiertelyyn (luulenpa, että siinä kaupungissa ei ole sellaista nurkkaa, jota ei oltais käyty katsomassa), rannalla lukemiseen, altailla loikoiluun, yleiseen kävelyyn ja vain ja ainoastaan rentoutumiseen! Paikallinen majakka oli keskellä hiekkaa.. hiekassa vastatuuleen tarpominen käy kuntoilusta :) Varsinkin kun matkaa oli muutama kilometri.. ja ihokin sai sellaisen kiva hiekka-kuorinnan. Sal:in saari on oikeastaan pelkkää hiekkaa, joten matkalaukusta sitä löytyy yhä edelleenkin, vaikka olen imuroinut sen jo ainakin kolme kertaa :)

 (tähän loppui kaupunki.. ja tästä alkoi erämaa..)

 

(Ei siellä kaikki asuneet huonoissa oloissa)

Tarinaa matkalta olisi varmaankin vaikka ja kuinka paljon.. kuvatkaan eivät kerro koko totuutta, koska niiden kautta ei välity tunnelma. Santa Maria oli vielä osittain rakennus-vaiheessa. Joka puolella oli keskeneräisiä rakennustyömaita ja luulenpa, että joskus hamassa tulevaisuudessa tie vie tuohon kaupunkiin vielä uudestaan. Olisihan se kiva käydä vaikka 10 vuoden kuluttua katsomassa miten paikka on kehittynyt. Ai niin.. netistä lukemieni juttujen perusteella sain paikasta ennen reissua suhteellisen negatiivisen kuvan, mutta itse en juurikaan löydä negatiivisia asioita.. paikallisia ihmisiä oppi käsittelemään suhtnopeasti ja kaikkea ruokaa söin ilman minkäänlaisia ongelmia. Hotelli tarjosi joka päivä meille 3 litraa vettä, josta täytimme pienempiä pulloja aina mukaan.. Hanavedellä pesimme hampaat, mutta aika klooristahan se oli joten juomiseen se ei kelvannut. Saarella on paljon kulkukoiria ja -kissoja. Niitä ei saa ruokkia ja niiden ylenpalttinen hoitaminen / hoitaminen ollenkaan ei ole suotavaa (kaksi sanaa: ötökkä ja antibioottikuuri, näistä kuitenkin juttua myöhemmin).

Kuvia otettiin kahden kameran voimin ja olen niitä tuijotellut usein (tosin en toisen kameran kuvia ole vielä saanut itselleni). Neiti S:n kanssa sovimme, että seuraavaa tyttöjen ulkomaanmatkaa ei odoteta seitsemään vuotta! Uusi tavoite on reissu kerran vuodessa tai vähintään kahden vuoden välein! :) Kap Verdeä ja Sal:in saarta voin kuitenkin suositella oikein mielelläni matkakohteeksi jos mielii lämpimään ja haluaa nähdä vähän jotakin erilaista. Ai niin.. aurinkorasvaa ei saa unohtaa! Käytin koko viikon suojakerrointa 50 ja meinasin siltikin kärventää ihoni..

Afrikasta töiden kautta Lappiin

Jossakin vaiheessa kuukausi on ehtinyt kääntymään huhtikuuksi ja kevään ensi merkkejä alkaa olla ilmassa (huolimatta tuosta ärsyttävästä takatalvesta). Maaliskuun puolenvälin jälkeen olen enemmän ja vähemmän lomaillut joka viikko ainakin hetken... Kävin pyörähtämässä (ja olinkin 8 päivää) ihanan ystäväni kanssa Afrikan puolella!!!!!! Tästä tarinaa kuvien kera jahka kotiudun seuraavasta reissusta. Viime ja tällä viikolla olin töissä kolme päivää.. eilen kulkeuduin junan mukana Pohjois-pohjanmaalle ja tänään matka jatkuu Lappiin.. kohteena siis Enontekiö!
Kamera on pakattu mukaan joten jospa sitä muutaman kuvan sieltäkin saisi :)

Nyt kuitenkin aamupalan,antibiootin ja suihkun kautta matkaan! Lähinnä hevoselle suunnattu antibioottikuurikin on jo taas tarina erikseen...

Loppiaisen matkailua ja paluu arkeen..

Tämä viikko on ollut ensimmäinen täysi työviikko loman ja jälkeen ja näin perjantaina on väsymys jo silmät melkein ummistava. Rankan viikon aikana on kuitenkin ollut hyvä välillä palata muistoissa lomaan ja kaikkeen kivaa :)

Kuten jo otsikkokin kertoo, olin loppiaisena hieman reissaamassa.

Ystäväpoppoolla suuntasimme tällä kertaa Latviaan ja tarkemmin sanottuna sen pääkaupunkiin Riikaan! Tähän asti pisin yhdessä tekemämme reissu on tainnut olla risteily Tukholmaan ja silloinkaan ei edes poistuttu laivasta Tukholman päässä :) Viikko sitten osoitteena oli siis B&B Riga. Varsin mukava ja erittäin viihtyisä yöpymispaikka.. Olimme varanneet kuuden hengen huoneiston, mutta johtajattaren päähänpisto pistikin pakan sekaisin ja saimme lopulta neuvoteltua kolme kahden hengen huonetta ja tuntuvan alennuksen. Silloin se ärsyttin, mutta ei annettu pienen vastoinkäymisen kuitenkaan pilata reissua.

Pojat hoitivat ostokset minunkin puolestani.. perjantain pyhitimme shoppailulle, mutta minun mukaani tarttui vain kaksi paitaa. Kuohuviini maistui myös Latviassa hyvälle ja joka ilta sitä hieman täytyi maistella. Joka ilta käytiin syömässä hyvää ruokaa ja kyllä sitä tanssijalkaakin vähän aina vipatti. Muutama yökerhokin tuli tutuksi, mutta ei sitä liiallisuuksiin voinut mennä.. aamulla kun piti päästä aina sängystä ylös :)

Lauantaina suuntasimme junalla kohti Jurmalaa ja Livu Aquaparkia.. Tarkemmin tuo mainio vesipuisto taisi sijaita Lielupessa (tai joku sellainen se oli.. kiitos kiltti lipputarkastaja-täti kun hoputit meidät jäämään junasta oikealla asemalla!!! :)). Osa poppoosta innostui liukumäkien riemuista.. jotkut toiset taas Spa-puolesta. Itse lilluin Span puolella ja täytyy sanoa, että olihan se vaivan arvoista. Samalla näki myös hieman latvialaista omakotitalo-aluetta, joka oli vähintääkin.. mielenkiintoinen.

Kaiken kaikkiaan mahtava reissu, vaikka säästä voi aina vähän valittaa.. sukat oli märät joka päivä.. jalka on mustelmilla loskan jälkeisen pääkallojäätikön aiheuttaman lankeamisen takia. Mutta no.. minä ainakin nautin matkasta. Ja se on varma, että Riikaan on päästä uudestaan! Jospa seuraava vierailu sitten ajoittuisikin kesään..

Nyt alan seuraamaan Euroviisuja.. taas on se aika vuodesta :D Esikarsinnat alkaa!

Kuva on googlattu. En ottanut itse yhtään kuvaa ja en viitsi käyttää ystävien ottamia kuvia, koska en ole pyytänyt lupaa niiden käyttöön.

Lepoa Pohjois-pohjanmaan hiljaisuudessa

Viime viikko oli töissä yhtä hullunmyllyä.. muutama palaveri ja juoksemista paikasta toiseen.. päivät venyivät yli 10 tuntisiksi. Siksipäs eilen olikin ihana laittaa työpaikan ovi kiinni jo lounastunnilta.

Matka alkoi pendolinomatkalla Tampereelle.. sieltä hyppäsin auton kyytiin ja ajelin isän kanssa Pohjois-pohjanmaan rauhaan lepäämään viikonlopuksi. Matkustaminenkin väsyttää.. eilen menin aikaisin nukkumaan ja tänään heräsin vasta vähän ennen 9.. Tänään onkin vuorossa mummoloissa vierailu.. kaupassakin täytynee käydä, koska lupasin kokkailla isälle ja äidille tänään.

En ole juhannuksen jälkeen käynyt äiskää moikkaamassa ja täytyy sanoa, että eilinen vastaanotto oli niin kiva, että vois kai useamminkin visiteerata. Sauna oli siis lämpiämässä, tuoretta kahvia tippumassa ja pöydässä lämmintä pannukakkua, omenahilloa ja vaniljavaahtoa! Nam!

Mutta nyt taidan mennä juomaan kahvia ja lukemaan päivän lehden. Palailen taas.

Ai niin.. uskomatonta kuina syksy täällä on! Puut on jo ihan keltaiset ja mummolan pihan vaahterakin väriloistossaan kirkkaan punainen! Ihan hassua.. kyllähän minä syksystä tykkään, mutta on se jotenkin aina niin haikea vuodenaika.

What happens in Stockholm stays in Stockholm..

Oikeastihan tulin kotiin jo maanantai-iltana, mutta toipuminen otti oman osansa tästä viikosta. Reissu Tukholmaan on nyt siis onnistuneesti takanapäin ja tässä vähän matkaraporttia... kaikki kuvat on haetty Googlen kautta, koska kunnon matkalaisena unohdin kameran kotiin ja kaikki muut matkatoverit ovat tällä

hetkellä vielä reissussa.. ehkä myöhemmin sitten muitakin kuvia :)

Perjantaina yksi matkakaveri saapui Oulusta valtion rautateiden kyyditsemänä. Rautatieasemalla siis näpötin kahdeksan aikaan illalla. Siitä matka jatkuikin kaupan kautta minun luokseni.. Lauantaina aamulla sitten hyppäsimme matkalaukkujemme kanssa bussiin ja bussi vei meidän lentokentälle (seutulippu-matkakortti on muuten kätevä kapistus.. sillä pääsee lentokentällekin :)). Blue1 meidät lennätti Arlandan lentokentälle puolisen tuntia myöhässä. Ilmeisesti Berliiniin lähtevässä koneessa oli jokin hätänä ja sen takia lähtömme myöhästyi hieman. Myöhästyminen ei kuitenkaan meitä haitannut. Arlandassa nappasimme laukkumme, jotka tulivat ensimmäisten joukossa ja suuntasimme lentokenttäbussilla kohti Tukholmaa. Matkatavarat säilöön T-central:iin ja kaupungille mars! Kesti ehkä 10 sekuntia päästä kartalle :) Matkakaveri neiti M oli aivan ihmeissään muististani. Ensimmäisenä suuntasimme syömään burritot ja sen jälkeen kierreltiin kauppoja. Viinilasillisetkin ehdimme nauttia ennenkuin lähdimme muita matkakavereita (Neiti A ja Neiti L) vastaan. Kävelimme hostelliin (Crafoords place) ja asetuimme taloksi. Aika meni lauantaina uskomattoman nopeasti. Olimme kuitenkin M:n kanssa kaupungissa jo joskus 10 aikaan aamupäivällä ja toiset neidit saapuivat vasta n. 16.00 iltapäivällä. No.. Illalla luotimme kuitenkin tuttuun ja turvalliseen intialaiseen ravintolaan eli osoitteeksi otimme Torsgatan 27 ja paikkana tietenkin Razmahal Indian Restaurang. Kesällä 2007 tuli muutaman kerran käytyä tuolla ja kyllä se edelleen oli yhtä hyvää :) Ravintola sijaitsee siis St. Eriksplanilla. Maittavan aterian jälkeen menimme käymään lasillisilla Pub Stringfellows:ssa. Tämäkin tuttavuus kesältä 2007 ja sijaitsee myös St. Eriksplanilla. Tästä matkamme vei kävellen Odenplanille ja siitä sitten Sveavägeniä pitkin keskustaan. Neiti A:n kanssa esittelimme Neiti M:lle ja L:lle paikkoja ja verestimme muistoja eri paikoista. Kungsträdgårdenin jälkeen jalat (tai oikeastaan metro) vei meidät hostellille nukkumaan.

Sunnuntaina heräsimme jo kahdeksan jälkeen ja kymmeneltä olimme liikenteessä. Aamupalan nautimme kahvilassa St. Eriksplanin ja Odenplanin puolessa välissä (en tiedä kumpaan tuo paikka virallisesti kuuluu:)). Siitä sitten metrolla Brommaplanille ja siitä hyppäsimme bussiin, joka vei meidät...

...Drottningholmin linnaan. Itse en käynyt tuolla silloin kesällä 2007, mutta neiti A kävi vieraidensa kanssa, joten yksi opas löytyi :) Linnassa ja oikeammin sitä ympäröivässä puistossa vierähti helposti useampi tunti.. ja teatterin hattuja sovitettaessa ikää tuli rutkasti lisää naurun myötä :) Päivän aikana tehtiin monta suunnitelmaa siitä, kuinka vartijat saadaan juoksemaan perään :) Jossakin vaiheessa olin ihan varma, että manataan liikaa ja saadaan oikeasti vartijat peräämme. Mutta niin ei kuitenkaan käynyt, vaan jatkoimme matkaa.. Brommaplanilta metroon ja Alvikissa vaihdoimme paikalliseen ratikkaan.. määränpäänä oli siis... 

...Liljeholmen! Paikka, jossa asuimme sen ajan kun Tukholmassa olimme vuonna 2007. Tuona kesänä alkoi torin remontti.. remontin myötä purettiin osa yhdestä rakennuksesta ja yksi pieni ruokakauppakin sai väistyä. Viime sunnuntaina sydänkohtaus oli kuitenkin enemmän kuin lähellä, kun kulman takaa paljastui Liljeholmenin uusi ostoskeskus!!!!! Voi luoja, että voi paikka muuttua!!! ja nyt täytyy kyllä sanoa, että kehitys on ollut vain ja ainoastaan positiivinen :) Löytyipäs nuilta entisiltä koti-huudeilta yhdet kengätkin :) Metroasemalla oli pakkoa käydä fiilistelemässä ja katsomassa bussiterminaaliakin.. ne eivät olleet muuttuneet miksikään. Jotenkin kuitenkin tuli hirvittävän haikea mieli.

Tässä vaiheessa nälkä jo kurni vatsaa ja suuntasimme Slussenia kohti. Määränpäänä oli tuttu ja hyväksi havaittu Old Beefeater Inn. Ruoka oli hyvää ja jälleen kerran sitä oli tarpeeksi. Mutta mahtuipas vatsaan kuitenkin vielä jäätelöt vanhassa kaupungissa :) Niitä ihania jäätelökauppoja (joissa vohvelit paistetaan itse ja jäätelömakuja on ihan liikaa) oli ennen kaksi ja kävelimmekin suoraan siihen, mikä on lähempänä Stortogetia, mutta mikä pettymys! Siihen kulmaan oli tullut vain tiettyä jenkkijätskiä myyvä kauppa. No.. palasimme sitten takaisin siihen toiseen kauppaan ja saimme jäätelömme :) Kuninkaallisten kaupunkikämpän tarkastuksen jälkeen käytiin vielä vilkaisemassa jo tuttuakin tutumpaa poikaa..

..eli Tukholman pienintä patsasta.. tällä kertaa pojalla oli päässään villainen myssy. Joku oli siis kutonut sille sellaisen suloisen pienen myssyn! :) Tämän jälkeen matka vei hostelliin lepuuttamaan jalkoja ja laittautumaan pientä iltaelämää varten.

Istuimme iltaa Debaser Slussenin terassilla ja tapasimme muutaman kivan tyypin, joiden pöytään siirryimme istumaan ja myöhemmin jatkoimme vielä kuuntelemaan Rock-karaokea. Tästä eteenpäin illan tapahtuman siirtyvät otsikkotekstin alle :) Ei mitään maata kaatavaa, mutta kun kerran ollaan sovittu :) Hostelliin löydettiin tiemme joskus seitsemän aikaan aamulla. Kello soi puol 11 ja hitaiden aamutoimien/aamupalan jälkeen matka jatkui kaupungille. Minä pakkasin matkalaukun mukaan ja muutaman kaupan (Urban Outfitersin ja Zaran) jälkeen suuntasin nokkani lentokentälle. Muut seurueen jäsenet jäivät vielä pariksi päiväksi Tukholmaan ja jatkoivat siitä matkaa Kööpenhaminaan, jonne ovat tänään aamulla saapuneet (kyllä, sain asiasta ilmoittavan tekstiviestin tänään :)). Haikea olo toki jäi, mutta oli kivaa ja sovittiin, että otetaan uusiksi. Sunnuntai oli ehkä paras päivä koskaan ja ilokseni se jatkui pitkään aamuun puolelle. Sunnuntain tapahtumille tullaan nauramaan vielä pitkään ja poikipas se suunnitelmia jo yhdelle illalle syyskuussakin :) Olenkin salaperäinen tänään :) Nyt kuitenkin taidan mennä pesemään pyykkiä..

Mutta ennen sitä vielä pakko sanoa yksi asia.. koin ihan uskomattoman fiiliksen kun mentiin Tukholmaan. Ihan niinkuin ois menny yhteen kotiin. Se kaupunki ja siellä olevat muistot. Vaikka siellä olinkin vain vajaat 4 kuukautta, niin sillä kaupungilla on silti erityinen paikka mun sydämessä/elämässä. Neiti A taisi kiteyttää kaiken lauantai-iltana metroon istuessa.. eli..

"ihan niinkuin ei oltais pois oltukaan!"

ei ainakaan ole tekemisen puute päässyt iskemään

Olen siis vieläkin veljeni luona ja kummityttö on vaatinut aikaani niin paljon, että en ole ehtinyt edes kirjoittaa. Olen siis hoitanut tyttöä hänen vanhempiensa ollessa töissä (tekevät nyt oikein urakalla töitä, kun on kerran hoitajakin). Lisäksi minut on valtuutettu kuskaamaan tyttöä päiväkotiin :)

Eilinen päivä oli pitkä ja sen on huomannut vielä tänäänkin. Eilen lähdimme veljeni kanssa kohti Helsinkiä klo 6.00 aamulla. Olimme siellä ehkä vähän etuajassa, mutta löysimme kuitenkin määränpäähän.. ja vieläpä suhteellisen helposti (ehkä ihan muutamaa liikennesääntöä rikottiin ihan ministi). Takaisin "kotona" olimme jo kolmen aikaan iltapäivällä.. eli nopea reissu se oli, mutta kuitenkin kovin väsyttävä..

Keskiviikkona kävin ostamassa muutaman pienen jutun, josta kenties lisää kunhan pääsen kotiin (maanantaina varmaankin suuntaan Oulua kohti).. Väsymykseen vaikuttaa varmasti myös se, että en ole saanut öisin kunnolla nukuttua. Herään joka yö yhden ja kahden välillä siihen, että henkeä ahdistaa (tiedän, että se johtuu heinän pölystä enkä voi sille oikeastaan mitään). Siinä sitten aina palloilen melkein kaksi tuntia, kunnes väsymys on niin suuri, että pienestä ahdistuksesta huolimatta nukahdan.. yleensä istualleen, koska silloin ei ole kosketuksissa tyynyn kanssa...

Ehkä ihan kiva siis päästä kotiin.. ai niin... hiuksetkin sai uuden ulkomuodon... voin sen verran nyt kertoa, että takaa epämääräinen ja tehosteena punaista :)

Väsynyt matkalainen

Matkan teko alkoi eilen n. klo 10.00 Oulusta. Pysähdyimme vanhempieni luona juomaan kahvit ja seuraava pys'hdys olikin Kokkolassa, kun kaveri jäi pois kyydistä. Siitä sitten matkasin vielä ihan liian monta kilometriä yksin. Perillä veljeni perheen luona olin n. 17.30. Joissakin kohdin sain kyllä kiittää jotakin ylempää tahoa siitä, että poliisit olivat kaukana, koska nopeus saattoi aina välillä nousta hetkellisesti vähän liikaa.

Mutta olihan se kiva, kun kummityttö juoksi heti ovelle vastaan ja halusi tulla syliin. Ilta riehkastiin oikein urakalla.. kyllä tuli eilen uni nopeasti :) Nyt tyttö onkin sitten päiväkodissa ja minä datailen täällä yksikseni, kun muut ovat töissä. Voisi kohta lähteä käymään kaupassa.

Tämäkö se on sitä kotimaan matkailua? Ainakin kilometrejä kertyy ja paikat jumiutuu :)