Tervehdys sairastuvalta

Kuin ihmeen kaupalla en sairastanut viime syksynä ja talvena yhtäkään flunssaa.. nyt sitten sitäkin enemmän. Toukokuun alussa oli flunssa ja yskä numero 1, joka vei äänenkin kokonaan. Ääntä ei siis moneen päivään lähtenyt pihaustakaan, mutta mitäpä sitä turhaan lääkäriin menemään..

Allergia on ollut koko kevään suht kohdallaan.. jos ei oteta huomioon sitä, että vaihdoin lääkkeitä ja sen seurauksena nukuin kaikki vapaat hetket kotona. Lopetin lääkkeet ja päätin, että ostan uudet jahka menen apteekin ohi.

 Viime viikonloppuna vietimme ystävän-viikonloppua maailman mahtavimmassa seurassa shoppaillen, auringosta nauttien, pikniköiden, leffaillen, höpötellen ja vain hengaillen. Yökyläilin ystävän ja kummitytyn luona siinä samalla. Lauantaina alkoi nenä vuotaa ja seuraavana yönä se meni ihan tukkoon. Oma vikani kun en ollut ostanut niitä uusia allergialääkkeitä.

 Maanantaina tuli yskä ja maanantain ja tiistain välinen yö meni harakoille kun yritin istuallani nukkua.. makuuasennossa kun ei voinut tehdä muuta kuin yskiä. Tiistaina varasin iltapäivälle ajan työtereyslääkärille, jonka mukaan seuraava osoite olisikin ollut todennäköisesti päivystys.. keuhkojen konsertti oli kuulemma aika epävireinen ja kamalan kuuloinen.

Diagnoosina oli keuhkoputkentulehdus, joka on ilmeisesti peruja edellisestä flunssasta ja paheni nyt kun jätin ne allergialääkkeet ottamatta..  en minä tiiä.. mutta sain ainakin montaa eri reseptilääkettä. Antibioottia ja kortisonia ja allergialääkettä ja hengityksen avaajaa.. Kyllä se lääkäri ehdotti sairaslomaakin, mutta tyrmäsin ajatuksen.. ei tässä nyt ole aikaa lomailla..

Nyt teen sitten kauniina aurinkoisena lauantaina töitä kotona neljän seinän sisällä. Antibioottipaketissa kehoitettiin välttämään aurinkoa, koska saattaa tulla aurinko-ihottumaa ja en ajatellut ottaa sellaista riskiä.. kyllä tämä tauti on ihan riittävä tällä hetkellä. Nyt toivon vain, että tämä tästä mahdollisimman nopeasti menisi ohi.. olisi nimittäin vaikka minkälaisia suunnitelmia vielä ennen juhannusta..

Nyt taidan ottaa antibiootin nassuun ja alkaa kattomaan töllötintä.. ikkunasta kuulee sopivasti kesätuulen ja voi melkein kuvitella makaavansa huovalla auringon alla. Tasan ei nyt mene nallekarkit, mutta toivotaan parasta!

Lomailua ja muuta menoa..

Ilmeisesti tästä vuodesta tulee sellainen "kirjoitan EHKÄ kerran kuussa kaiken mahdollisen"-vuosi.. Edellisestä kirjoituksesta on mennyt reippaasti yli kuukausi ja sen jälkeen onkin ollut menoa ja melskettä sen verran, että kotona olen käynyt vain kääntymässä..

Olen innolla seurannut nuorimman kummitytön kasvua ja kehitystä.. voi jestas sentään, että voi tyttö kasvaa vauhdilla! Tuntuu, että kasvaa joka päivä ainakin sentin ja kasvonpiirteet muuttuvat hirvittävällä vauhdilla! Mutta onhan se vain ihan hirvittävän kamalan älyttömän suloinen. Voisin tuoksutella sen hiuksiakin vaikka koko päivän! :)

Tämän kevään reissu oli siis kaupunkireissu ja suuntaui kohti Unkaria! Tyttöjen reissu oli täynnä höpötystä, naurua ja hulvatonta menoa! Säät olisivat voineet olla suotuisammat, mutta en valita! Saatiin kokea aikalailla kaikki lumisadetta lukuunottamatta :) Viime vuonna vietin synttäreitäni Afrikan puolella.. tänä vuonna ei ihan niin kauas lähdetty ja matkaseurakin oli eri.. mutta olen yhä edelleen sitä mieltä, että tästä voisi ottaa tavan.. siis synttäreiden vietosta ulkomailla :)

 Kuvien perusteella saattaa vaikuttaa siltä, että aurinko paistoi koko ajan, yhtenä päivänä satoi kaatamalla ja yhtenä saimme nauttia erittäin tuulisesta auringosta.. mutta kaiken kaikkiaan aivan valtavan hieno reissu! Matkaan kuului hyvän seuran ja hulvattoman menon lisäksi pajon nähtävyyksiä ja sopivasti shoppailua.. ja tottahan toki Budapestissä täytyi käydä lillumassa kylpylässä. Valitsimme kylpyläksi pienen ja erittäin vanhan (yksi vanhimmista kaupungin kylpylöistä) kylpylän, joka taisi olla nimeltään Király Bath. Valinta osui nappiin ja olimme kylpylän ainoat turistit.. kylpylä oli rauhallinen ja aika kului todella nopeasti lämpimästä vedestä nauttien :)

Ystävämme toimi oppaanamme (joillakin vain on taito muistaa lähes kaikkien patsaiden tarinat ja kertoa ne vielä innostuneesti muillekin), koska oli jo tovin asunut kaupungissa.. Toki myös Mondon Matkaopas oli erittäin kovalla käytöllä.. Ihastuin paikallisiin rauniobaareihin aivan täysin.. aika monessa eri rauniobaarissa tulikin iltarientojen aikaan käytyä :) Olut ja ruoka oli edullista.. tosin emme käyneet missään turistien suosimissa paikoissa syömässä.. Majapaikamme oli tooodella kiva! Olimme hostellin ainoat asukkaat ja näin ollen saimme olla aika vapaasti. Olimme varanneet kahden hengen huoneen, joka oikeastaan oli hostellin kyljessä oleva pieni asunto.. eli meillä oli oma kylppäri ja pieni keittiö myös omassa kämpässämme.

Paljon siis tehtiin ja höpötettiin ja kuljettiin.. Kuvia tuli otettua jonkin verran, mutta muistot on kuviakin kalliimpia!

Unkarissa olimme siis keskiviikosta (20.3.) sunnuntaihin ja reissun jälkeen ehtikin sopivasti pestä pyykit ja pakata uudelleen kun torstaina koitti lähtö pääsiäisen viettoon veljen (ja kummitytön) perheen luokse, jonne myös vanhempani saapuivat.

Pääsiäiseen kuului paljon askartelua, leipomista, ulkoilua ja kaikenlaista muuta tohinaa. Tällä vanhemmalla kummitytöllä on ikää tosiaan 5 vuotta ja energiaa löytyy melkein enemmän ku pienestä kylästä yhteensä. Kauppareissulla löysin itselleni mekon yhden pienen tyllerön ristiäisiin.. yhden ostin tietenkin jo Budapestistä, mutta eihän mekkoja voi olla koskaan liikaa.

Pääsiäisen vietosta kotiuduin maantai-iltana.. ja perjantaina lähdimme tyllerön ristiäisiin Pohjois-pohjanmaalle. Ei käy elämä tylsäksi kun kotona käy vain kääntymässä ja töissäkin on vain pätkäviikkoja. Lauantaina neiti sai nimen ja kummit jatkoivat vielä iltaa paikallisessa baarissa :) Sunnuntaina sitten suunnattiin takaisin kotiin.. viime viikko töissä oli aikamoista vuoristorataa ja vielä tälläkin hetkellä on kaikki vähän sekaisin, mutta toivottavasti asiat tästä alkaa selkiytymään. Viime viikonloppu oli vapaata kaikesta ja vietinkin sen tiiviisti neljän seinän sisällä siivoten ja rentoutuen. On kiva mennä tuulispäänä ja viettää aikaa ihanien ihmisten kanssa, mutta kyllä sitä välillä kaipaa kunnon lepoakin!

 Nyt taidan vielä hetken aikaa miettiä työkuvioita ja tänään taitaa töllöttimestä tulla Harry Potter, joka on kyllä aivan pakko katsoa pitkästä aikaa :)

elämän iloja

Viimeisen kuukauden aikana on menty lujaa.. välillä ehkä vähän liiankin lujaa.. eikä tälle vauhdille oikeastaan näy loppua edes..
Viimeisen kuukauden aikana ollaan odotettu tyttölasta maailmaan, iloittu tulevan kummitytön syntymästä, tutustuttu ihanaan ja tuhisevaan prinsessaan, juhlittu häitä pohjoisessa, käyty työkavereiden kanssa after workkaamassa, harrastettu laulamista, stressattu töistä, stressattu juhla-asuista, varattu pyrähdys talvilomaksi.. ja ja ja.. jossakin välissä on yritetty myös ehtiä nukkua.

Kävin ostamassa tulevalle kummitytölle vauvakirjan.. tai ei se rajotu pelkästään vauva-aikaan.. se loppuu vasta 18-vuotiaana.. eli muutaman vuoden saan kerätä valokuvia ja täyttää kirjaa :) Tytsy saa sen sitten synttärilahjaksi kunhan tulee täysi-ikäiseksi :)

Viime viikonloppu oli häähumua pohjoisessa. Perjantaina menin vanhempieni luokse, josta lauantaina aamusta lähdettiin ajamaan vielä pohjoisemmaksi.. takaisin vanhempieni luona olin kolmen jälkeen aamuyöllä ja aamulla kello soi seitsemän aikaan, koska sunnuntai oli omistettu laulamiselle. Täytyy sanoa, että maanantaina ei ollut kovin levännyt olo :)

Tänään olisi tarkoitus lähteä Neiti S:n ja vauvan kanssa shoppailemaan.. täytyis varmaan vähitellen raahautua suihkuun.. Huomenna näkee pitkästä aikaa ihania ystäviä kun heillä on moooonen tunnin vaihto Helsinki-Vantaalla! Ei tääkään viikonloppu ole hassumpi.. aurinkokin paistaa kivasti ja kahvi maistuu hyvälle.

Enää vajaa kolme viikkoa ja pääsee nauttimaan keväisestä Unkarista extrapitkän viikonlopun merkeissä! Se on siis se talviloma-pyrähdys..
ai niin.. uuden puhelimen opettelu on aika syvältä. Päätin vihdoin ja viimein (oikeastaan pakon sanelemana) siirtyä älypuhelinten aikakauteen ja ja.. onhan se kiva puhelin, mutta onhan se erilainen.. vaikka merkki pysyikin samana.. ja voisiko joku kehittää sellaisen akun, jota ei tarttis ladata joka yö.. Täytyy tänään käydä etsimässä jonkinlaisia suojakuoria ja se sellanen langaton lataus-asema (vai mikä se on?) :)

(kuvat on googlesta)

Uusi Vuosi, vanhat kujeet

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Valoin tinan, mutta en tehnyt minkäänlaisia lupauksia vuodelle 2013, joten samalla vanhalla kaavalla kai mennään koko tuleva vuosi. Vaikka muutoksia on kyllä luvassa.. enemmän muiden elämään kuin omaan, mutta kyllä kai ne ainakin jotenkin aina vaikuttavat myös omaan maailmaan.

Asiasta rasiaan. Joulun vietin auringon lämmössä. Olin erittäin skeptinen reissuun lähtiessä. Lentokentällä piti olla ennen joulua lauantaina ihan liian aikaisin (about 2 tunnin yöunilla) ja siellä oli ihan liikaa porukkaa. Olin kiukkuinen kuin pyllylle ammuttu karhu ja olisin mieluusti jäänyt kotiin odottamaan oikeaa joulua. No, valohoito ja lämpö muuttivat mielen aika nopsaan.7 päivää aurinkoa pilvettömältä taivaalta ja lämpötilat varjossa noin 24 astetta. Ei pöllömpää. Matkakohteena oli siis mielikuvituksettomasti Kanarian saaret ja siellä kaupunki nimeltä Puerto Rico. Työkaverit kehoittivat ottamaan mukaan lämmintä vaatetta, koska siellä ei kuulemma joulun aikaan ole kovinkaan lämmin.. no, iltaisin vetäisin jalkaan leggingsit ja päälle neuletakin.. muuten hengasin mahdollisimman vähissä vaatteissa. Kummityttö oli innoissaan uima-altaasta ja rannasta. Kaikin puolin mukava reissu.

Viikko meni nopsaan ja kotiinlähtö koitti. Perillä Helsingissä olimme puolen yön aikaan ja seuraavana aamuna kl 06.30 starttasimme auton keulan kohti Pohjois-pohjanmaata. Tuossa välissä ehdin purkamaan matkalaukun ja pakkaamaan sen uudestaan.. unen pituudeksi taisi jäädä taas vain muutama tunti, mutta autossa sain onneksi nukuttua. Jatkoin nimittäin matkaani vielä saman päivän aikana mökkeilemään kavereiden kanssa! Mökillä vierähti muutama vuorokausi ja eilinen meni kaikesta mahdollisesta aktiviteetista toipuessa. Edessä vielä muutama lomapäivä ja sunnuntaina suuntaan takaisin kotiin. Maanantaina kutsuukin sitten jo työt ja arkinen aherrus. Täytyy kaivaa ompelukonekin esille, että saadaan neiti S:n vauvalle kaikki mahdollinen valmiiksi ennen H-hetkeä :) Nyt taidan mennä juomaan kahvia ja miettimään, että pitäisikö tälle aamulle jotakin syödäkin.

Kuvia reissuilta heti kun pääsen kotiin. Oma läppäri on kotona enkä jaksa alkaa kuvia siirtämään monelle koneelle :)

Joulun odotusta.

Olen aina ollut todellinen jouluihminen. Meidän perheessä minä olen se, joka vaatii jouluhössötystä, piparkakkujen leipomista, joulukuusen huolellista koristelua, kynttilöitä joka puolelle, lahjojen värkkäämistä kauniisiin paketteihin ja tietenkin joulumusiikkia. Omassa kodissani en ole tänäkään vuonna mitenkään joulua laittanut ja viime viikonloppuna olinkin yökyläilemässä neiti S:n luona koko viikonlopun. Välimatka on lyhyt, mutta silti yökyläily on mukavaa.. ja neidillä on sentään kynttelikkö ikkunalla.. ja purkillinen piparkakkuja keittiön pöydällä.

Perjantaina kävin nauttimassa nepalilaista ruokaa työporukan kanssa. Joudumme luopumaan yhdestä ihanasta tyttösestä, koska hän päätti ottaa ja muuttaa toiselle puolelle maapalloa (onpahan hyvä syy lähteä katsomaan kenguruita). Perjantaina vietettiin sitten vähän niinkuin läksiäiset numero I ihan pienellä porukalla. Lopun illan kulutimme neiti S:n sohvaa ja katsoimme Greyn anatomiaa. Kyseistä sarjaa olen katsonut aina silloin tällöin, mutta nyt taisin koukuttaa itseni ihan urakalla.

Lauantaina oli vuorossa lipastojen kokoamista (I love IKEA :)), kokkailua, saunomista ja elämäni ensimmäinen Club For Fiven:n Rekiretki -joulukonsertti!

Loppuunmyyty konsertti oli kyllä aivan mieletön! En jaksa alkaa erittelemään biisejä. Konsertin jälkeen kasvoillani oli varmastikin aivan typerä hymy! Se on vain aivan käsittämättömän hienoa! (Eikä varmaankaan tarvitse erikseen kertoa, että Maa on niin kauniin kohdalla tällä tytöllä oli itkussa oikeasti pitelemistä). Olen aina löytänyt joulufiiliksen oman kuoron joulukonsertista. Tänä vuonna ne jäävät ikävä kyllä väliin ja senkin takia lähdin hakemaan fiilistä muista konserteista. Kyllä sieltä se pieni joulun kipinä löytyi, mutta..

Tämänhän pitäisi olla täydellinen joulu. Ulkona on paljon lunta, sopivasti pakkasta ja muutenkin kaikki on kovin jouluista. Itse olen toimittanut jo melkein kaikki lahjat vastaanottajilleen.. kynttilät ja joululaulut ovat hitti töiden jälkeen. Siltikin jotakin puuttuu. Olen siis ensi lauantaina lähdössä koko perheeni kanssa ulkomaille ja siellä myös joulumme vietämme... uskoisin, että en osaa viettää joulua missään muualla kuin Suomessa. Vähän ehkä harmittaa, mutta kai tätä voi tämän kerran kokeilla. Tänään hain postista kirjapaketin. Tilasin vähän lukemista joululomalle.. Olen pitkästä aikaa oikeasti lukenut.. siis jopa useamman kirjan vauhdilla putkeen. Kenties niistä vielä myöhemmin tänään.

Oikeasti pitäisi tehdä töitä. Taidan kuitenkin kuunnella vähän lisää joululauluja, viimeistellä työkavereiden joulusuklaat ja juoda vähän lisää glökiä. Töistä ehtii stressata tällä viikolla vielä neljä päivää ja kolme iltaa.

Kaikki kuvat on googletettu.

Lapin taikaa..

Pääsiäisen tienoilla vietin extra pitkän viikonlopun ottamalla pääsiäisviikolla torstain lomapäiväksi. Viikko sitten keskiviikkona suuntasin siis vanhempieni luokse Pohjois-pohjanmaalle ja alle 12 tunnin vierailun jälkeen jatkoin matkaani kohti Enontekiötä. Matka taitettiin bussilla ja mikäs sen mukavampaa matkustaa kun vieressä istuu hyvä ystävä, mukana on ristikkolehti, karkkia ja käytävän toisella puolella kivoja tytsyjä :) Harrastuksen parissa siis lähdin matkaan. Meidän kuoro ei sellaisenaan lähtenyt matkaan, vaan pelkstään neljä tyttöä löi äänet yhteen kahden muun kuoron laulajien kanssa.. ja kasassa oli sekalainen projektikuoro, jonka suuri tehtävä oli konsertoida Hetan kirkossa Pitkänperjantain iltana yhdessä Sinfoniaorkesteri Vivon kanssa.  

Torstaina olimme perille illalla hieman kuuden jälkeen ja iltapalan ja majoittumisen jälkeen olivat edessä myöhäiset harjoitukset. Perjantaina oli vuorossa hieman vapaa-aikaa (auringosta nauttimista, järven jäällä kävelyä ja pyllymäen laskua!!), harjoittelua ja illalla konsertti. Konsertti hieman jännitti, koska orkesterin kanssa harjoittelu jäi kovin vähäiseksi. Kaikesta huolimatta konsertti meni ihan ok... Itsekritiikki nostaa päätään ja en voi olla täysin tyytyväinen, mutta palautteen mukaan meni kuitenkin hyvin :) Täysikuun vaikutuksesta meidän neljän naisen luokkahuone-kommuunissa ei paljon nukuttu, mutta höpötettiin, naurettiin ja analysoitiin erinäisiä asioita sitäkin enemmän! :) Mää niin tykkään!

Lauantai taisi alkaa yhden naisen sanoilla ”Tänään ei hitto vie kukaan nuku!”. Lievää väsymystä oli ilmassa, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui kun brunssin ja pakkaamisen jälkeen tie vei kelkkailemaan. Pääsimme moottorikelkkojen kyydillä Pyhäkeron autiotuvalle, jossa kuuntelimme nuorten laulantaa. Varpaat meinasivat jäätyä, mutta se on pieni paha tuosta kokemuksesta! Tämä kun oli ensimmäinen kerta kun olen millään tavalla ollut tekemisissä moottorikelkan kanssa.. vaikkakin tälläkin kertaa istuin vain kyydissä. Iltapäivällä alkoi matka takaisin kohti Pohjois-pohjanmaata, jossa kummityttö jo kovasti odotteli tädin saapumista. Sunnuntaina kävin molemmissa mummoloissa ja lauloin kummitytön kanssa kaikenlaisia lastenlauluja... Maanantaina sitten automatkailua veljen luo ja bussimatkailua takaisin Helsinkiin. Kilometrejä ja muistoja tuli taas lisää roppakaupalla! :)

(Kaikki kuvat otettu Pyhäkeron autiotuvalla)

Kun on kolmen viikon aikana nähnyt maailmaa/Suomea Afrikasta Enontekiölle voin sanoa, että hetki kotona tuntuu ihan hyvälle.. Loppu huhtikuu menee haavoja parannellen (siis ihan konkreettisia tikeillä ommeltuja) ja töitä tehden. Toukokuun viikonloput vietänkin sitten taas Satakunta/Pohjois-pohjanmaa -akselilla.

Lomailua Afrikan auringon alla

Reissut on nyt vähäksi aikaa reissattu ja työtkin on saatu hyvälle alulle pätkäviikkojen jälkeen. Aloitetaanpas järjestyksessä maaliskuun puolesta välistä.. eli siitä kun loma alkoi. Viikonloppuna juhlittiin kaverin synttäreiden etkoja ja itse synttäreitä. Sunnuntaina darra-hengailtiin porukalla ja maanantaina suuntasimme neiti S:n kanssa lentokentälle.. Matkakohteena siis Kap Verde! Loma, josta haaveiltiin kauan ja jonka tarpeessa molemmat olimme! :) Parhaan ystävävän kanssa matkustaminen on vaan niin rentouttavaa ja yksi parhaista tavoista lomailla! :)

Lentokentälle suunnattiin siis aamun ensimmäisellä bussilla ja lento lähti puoli kahdeksan maissa. Välilaskun teimme Teneriffalla, jossa emme kuitenkaan saaneet poistua koneesta, joten se siitä jaloittelusta. Kun koneen tankki oli saatu täyteen, evästä pakattu lisää ja miehistö vaihdettu, jatkoimme matkaa kohti Afrikkaa, Kap Verdeä ja Sal:in saarta. Kaiken kaikkiaan lento kesti hieman alle 10 tuntia, mutta yllättävän kivuttomasti se meni. Majoituimme Santa Marian kaupunkiin, joka on ilmeisestikin Kap Verden vilkkain turistikohde. Hotellihuoneena toimi pienen pieni bungalow, jossa oli onneksemme myös ilmastointi. Hotellialueella oli kolme ravintolaa ja kaksi allasaluetta. Lisäksi ranta oli ihan vieressä, joten altailla tuli oleiltua suhteellisen vähän. Hotellin palvelut olivat erittäin kattavat ja niihin saikin tutustua heti loman ensimmäisenä päivänä oppaan pitämällä kierroksella. Lisäksi käytiin maanantaina ennen pimeää ihastelemassa vielä sitä ihanan turkoosia merivettä, jota olisin voinut tuijottaa monta päivää! Kaunein väri ehkä ikinä!

(ihanan turkoosi ja lämmin merivesi)

(ankkuri kaupungin laiturialueella.. ja muutama paatti)

Tiistaina otettiin vähän aurinkoa ja iltapäivästä kävimme oppaan pitämällä Santa Maria -kävelyllä, jossa tutustuttiin kaupungin palveluihin ja paikallisten elämään. Erityisen kiva oli vierrailla paikallisessa aamu/iltapäivä/ilta -kerhossa, jonne lapset pystyivät menemään viettämään päivää ennen ja jälkeen koulun. Lapset oli valittu taustojensa perusteella ja koko homma toimi vapaaehtoistyöllä. Hienoa työtä tekevät ja lomalaisetkin voivat mennä sinne päiväksi viettämään aikaa lasten kanssa...

 (Jonkinlainen keskusaukio pääkadun varrella. 

Yksi harvoista paikoissa, joissa toimi langaton netti)

(Lapsen kirjoittama seinämaalaus hyväntekeväisyyskeskuksen /

vapaaehtoistyökeskuksen sisäpihalla)

Jonkin sortin iltamenoissa käytiin joka ilta, mutta nukkumassa oltiin kuitenkin aina suhteellisen aikaisin. Caipirinhat ovat maistamisen arvoisia :) Ovat suhteellisen huokeita, mutta maku eroaa hyvin paljon eri paikkojen välillä. Muutamana iltana kävimme syömässä päivällistä/illallista hotellin ulkopuolella (vaihdoimme puolihoitoon kuuluvan päivällisen lounaaseen) ja täytyy sanoa, että hinnat eivät päätä huimanneet. Kannattaa myös syödä jäätelöä! Pääkadun varrella oli paikka, josta sai italialaista jäätelöä pallon eurolla. Niin ja siis euroillahan tuolla pystyi maksamaan ilman suurempia ongelmia. Vaihtorahana sai vaihtelevasti euroja ja escudoja.. Pankkiautomaatista sai paikallista valuuttaa ja ainakaan meillä ei ollut mitään ongelmia niiden käytössä. Depit-Credit -kortilla ei voinut maksaa missään, mutta rahaa sillä kuitenkin sai onneksi nostettua :)

 (Pääkatu)

(kalastajien paatteja)

Torstaina lähdimme käymään paikallisbussilla saaren pääkaupungissa, Espargoksessa. Paikallisbussina toimi pakettiauto, jonka takaosassa oli penkkejä. Toinen vaihtoehto olisi ollut lava-auto, mutta pysyttelimme kuitenkin sisätiloissa :) Matka maksoi euron suuntaansa ja oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Espargoksessa ei sinänsä ole hirvittävästi turismia. Lähinnä siellä näkee päivämatkoilla olevia turisteja. Kiertelimme pitkin poikin kaupunkia ja näimme hieman nuhjuisempaakin elämistä. Kuitenkin ihmiset olivat ystävällisiä ja iloisia, vaikka elinolot eivät parhaat mahdolliset olleetkaan. Me suomalaiset voisimme yleisen elämänasenteen lisäksi ottaa mallia myös talojen maalaamisessa.. miksi rakennusten täytyy aina olla niin tylsän värisiä.. samaan taloonhan voi yhdistää vaikka kaikki sateenkaaren värit! :) Paikallinen pankki suosi muuten kaikissa rakennuksissaan violettia.

(Ihanan värinen!)

 (yllä ja alla paikallisten asumuksia)

 Keskiviikko, perjantai, lauantai ja sunnuntai.. ne päivät oli pyhitetty Santa Marian kiertelyyn (luulenpa, että siinä kaupungissa ei ole sellaista nurkkaa, jota ei oltais käyty katsomassa), rannalla lukemiseen, altailla loikoiluun, yleiseen kävelyyn ja vain ja ainoastaan rentoutumiseen! Paikallinen majakka oli keskellä hiekkaa.. hiekassa vastatuuleen tarpominen käy kuntoilusta :) Varsinkin kun matkaa oli muutama kilometri.. ja ihokin sai sellaisen kiva hiekka-kuorinnan. Sal:in saari on oikeastaan pelkkää hiekkaa, joten matkalaukusta sitä löytyy yhä edelleenkin, vaikka olen imuroinut sen jo ainakin kolme kertaa :)

 (tähän loppui kaupunki.. ja tästä alkoi erämaa..)

 

(Ei siellä kaikki asuneet huonoissa oloissa)

Tarinaa matkalta olisi varmaankin vaikka ja kuinka paljon.. kuvatkaan eivät kerro koko totuutta, koska niiden kautta ei välity tunnelma. Santa Maria oli vielä osittain rakennus-vaiheessa. Joka puolella oli keskeneräisiä rakennustyömaita ja luulenpa, että joskus hamassa tulevaisuudessa tie vie tuohon kaupunkiin vielä uudestaan. Olisihan se kiva käydä vaikka 10 vuoden kuluttua katsomassa miten paikka on kehittynyt. Ai niin.. netistä lukemieni juttujen perusteella sain paikasta ennen reissua suhteellisen negatiivisen kuvan, mutta itse en juurikaan löydä negatiivisia asioita.. paikallisia ihmisiä oppi käsittelemään suhtnopeasti ja kaikkea ruokaa söin ilman minkäänlaisia ongelmia. Hotelli tarjosi joka päivä meille 3 litraa vettä, josta täytimme pienempiä pulloja aina mukaan.. Hanavedellä pesimme hampaat, mutta aika klooristahan se oli joten juomiseen se ei kelvannut. Saarella on paljon kulkukoiria ja -kissoja. Niitä ei saa ruokkia ja niiden ylenpalttinen hoitaminen / hoitaminen ollenkaan ei ole suotavaa (kaksi sanaa: ötökkä ja antibioottikuuri, näistä kuitenkin juttua myöhemmin).

Kuvia otettiin kahden kameran voimin ja olen niitä tuijotellut usein (tosin en toisen kameran kuvia ole vielä saanut itselleni). Neiti S:n kanssa sovimme, että seuraavaa tyttöjen ulkomaanmatkaa ei odoteta seitsemään vuotta! Uusi tavoite on reissu kerran vuodessa tai vähintään kahden vuoden välein! :) Kap Verdeä ja Sal:in saarta voin kuitenkin suositella oikein mielelläni matkakohteeksi jos mielii lämpimään ja haluaa nähdä vähän jotakin erilaista. Ai niin.. aurinkorasvaa ei saa unohtaa! Käytin koko viikon suojakerrointa 50 ja meinasin siltikin kärventää ihoni..

Afrikasta töiden kautta Lappiin

Jossakin vaiheessa kuukausi on ehtinyt kääntymään huhtikuuksi ja kevään ensi merkkejä alkaa olla ilmassa (huolimatta tuosta ärsyttävästä takatalvesta). Maaliskuun puolenvälin jälkeen olen enemmän ja vähemmän lomaillut joka viikko ainakin hetken... Kävin pyörähtämässä (ja olinkin 8 päivää) ihanan ystäväni kanssa Afrikan puolella!!!!!! Tästä tarinaa kuvien kera jahka kotiudun seuraavasta reissusta. Viime ja tällä viikolla olin töissä kolme päivää.. eilen kulkeuduin junan mukana Pohjois-pohjanmaalle ja tänään matka jatkuu Lappiin.. kohteena siis Enontekiö!
Kamera on pakattu mukaan joten jospa sitä muutaman kuvan sieltäkin saisi :)

Nyt kuitenkin aamupalan,antibiootin ja suihkun kautta matkaan! Lähinnä hevoselle suunnattu antibioottikuurikin on jo taas tarina erikseen...

rentouttava pitkä viikonloppu

Pitkä viikonloppu sopivasti pehmensi lomalta paluuta. Voin rehellisesti sanoa, että en ole tehnyt juurikaan mitään koko viikonlopun aikana. Eilen ja tänään kävin kuitenkin hieman nauttimassa tuosta mahtavasta talvisesta fiiliksestä tuolla ulkona.  Uuden kameran myötä olen taas jaksanut ottaa jopa kuvia, joten tätä kaikkea kolmen päivän viikonloppuun on mahtunut..

Torstaina vietettiin tyttöjen leffailta kera kahden ihanan Twilight-elokuvan. Näiden jälkeen tuijoteltiin vielä hetken aikaa Gossip Girl:n neljättä tuotantokautta. Ai niin.. käytiin neiti S:n kanssa keskiviikkona leffassa kattomassa New years eve. Joten nyt on ainakin leffoja katsottu :)

Perjantaina aamu alkoi muutamalla kupillisella kahvia ja parilla jaksolla Gossip Girliä :) Hitaat aamut on parhaus ja niitä on tänä viikonloppuna riittänyt. Leffailtaseuran lähdettyä töihin oli tarkoitus siivota koko kämppä katosta lattiaan, mutta no.. kun tyhjentää kirjahyllyn ja lukee jokaisen pienen lappusen, voi sanoa että siivoaminen vie aika paljon aikaa :) Joten pölyjen pyyhkimisen ja kirjahyllyn järjestämisen lisäksi suoritin vain nopean imuroinnin.

Lauantaiaamuna ikkunassa odotti ihana ja odotettu maisema. Yöllä oli satanut lunta ja muutama auringonsädekin näkyi pilvien välistä! Jee!! Kai sitä nyt saa vielä iltapäivän puolella olla pyjamapöksyissä ja villasukissa juomassa aamukahvia ja syömässä jogurttia :)

Lauantaina oli vuorossa myös vaatekaapin suursiivous. Miksi ihmisen täytyy säilyttää rikinäisiä vaatteita ajatuksella "kyllä mä tän vielä joskus korjaan", kun kuitenkin tietää, että sitä hetkeä ei koskaan tule :)

Vasemmalla siis vaatekaappi ennen raivausta ja siivousta.. oikealla tämän pienen operaation jälkeen. Sama operaatio tehtiin myös toiselle vaatekaapille ja kahdelle lipaston laatikolle. Uskomaton määrä turhaa tavaraa (kuten rikkinäisiä vöitä) sai ainakin lähtöpassin.

Tänä aamuna kävin jo nauttimassa auringosta ja pienestä kirpsakasta pakkasesta ulkoilun muodossa ja nyt taidan suunnata kauppaan ja alkaa kokkailemaan jotakin hyvää. Oli muuten hyvä käydä jo aamusta nauttimassa siitä auringosta, koska se on mystisesti hävinnyt jonnekin tuonne pilviverhon taakse.. ja kuvittelinko vain, vai lämmittikö auringon säteet jo?? 

Lunta, lunta, lunta.. ja vähän lahjoja...

On se kumma miten menee liikenne sekaisin kun vähän lunta tupruttelee. Kun normaalisti työmatkaan menee iltapäivällä n. 35 minuuttia, tein tänään tuota samaa matkaa 1,5h. Hiukka oli varpaat jäässä ja hatutuskäyrä korkeella. Mutta muutaman kahvikupin jälkeen alkaa olemaan taas ihan normifiilis.. Kyllä mä kuitenkin tykkään lumesta :)

Muttas asiasta toiseen. Olin viime vuonna ollut ilmeisen kiltti.. tai ainakin Joulupukin tuomat lahjat viittasivat siihen. Odotetuin paketti sisälsi uuden kameran. Halusin ihan vain peruspokkarin, jolla voin ottaa kuvia matkoilla ja muuten vain. En tarvitse parempaa ja täytyy kyllä myöntää, että ero vanhalla kameralla otettuihin kuviin on huikea :)

Lisäksi sain ihanilta ystäviltä lahjaksi neuleohje-kirjan ja Gossip Girlin neljännen tuotantokauden (kiitokset neidit S ja K!). Äiti lahjoi minua kauan toivotulla Vanamo-käädyllä. Olen harkinnut tätä monikäyttöisen korun ostamista jo kauan, mutta nytpä mamma säästi minut vaivalta :)

Lahjojen joukosta löytyi myös aina niin tärkeitä kylppärin kaappien täytteitä. Shampoo, hoitoaine, hiuslakka ja muotoilusuihke (vai mikä onkaan) ovat kaikki Cutrinin tuotteita ja keneltäpä muulta ne olisivat olleet kuin luotto-kampaajalta (ja samalla koko veljen perheeltä). Acon kasvovoiteet olivat myös hyvin tervetulleita tähän ongelmaihoisen elämään. Pääsevät hetimiten testiin kunhan entiset loppuvat. Lisäksi paketeita paljastui muutama vaatekappale, muumimuki, muki kummitytön kuvalla, karkkia ja erittäin kiva kempparilaukku (tästä saan kiittää ihanaa työkaveria).. ai niin.. meinasin unohtaa kokonaan.. luottokampaajani lahjoi minua myös mini-suoristusraudalla.. Siinäpä ne varmaankin aikalailla olivat :)

Näin meillä vietettiin Joulupäivää. Lasissa on punaviiniä (vaikka tuossa valossa se voi olla vaikea erottaa) ja seurana erittäin koukuttava ruotsalainen dekkari, johon käyn heti tällä viikolla hakemassa jatko-osan. Joulun kaikki päivät pitivät sisällään myös kuvassa näkyvät muistipelikortit ja satukirjan :)

Nyt taidan jatkaa Gossip Girlin tuijottamista.. se on aina yhtä hyvä sarja :) Juuri (ehkä pari sekuntia sitten) saamani tiedon mukaan yksi suosikkisarjoistani jatkuu taas pian.. nimittäin One Tree Hill:n yhdeksäs tuotantokausi alkaa ihan kohta :) Sitä ennen täytyy tuijottaa edellinen tuotantokausi, että muistaa taas mistä jatketaan :)

Jouluja ja Uusia Vuosia...

Pikaiset terveiset lumen keskeltä. Joulun/loman vietto lähenee loppuaan ja täytyy myöntää, että olin jo melkein unohtanut bloggerin tunnaritkin :/ Olisiko tässä hyvä sauma tehdä edes se yksi lupaus ensi vuodelle... Lupaan kirjoittaa useammin. Toivottavasti kaikilla muillakin oli yhtä rentouttava ja ihana joulu kuin minulla :)

Joulua vietimme perinteen mukaan veljeni luona ja myrskyisän matkan jälkeen pääsimme maanantaina Pohjois-pohjanmaan rauhaan kummitytön kanssa. Viikko on sisältänyt monta lumiukkoa, hiihtämistä ja ihanien ystävien tapaamista.

Tänä iltana lähden vielä käymään mökillä muutamien ystävien luona ja huomenna sitten aamusta otan suunnaksi Helsingin. Viikko kummitytön kanssa ja kaipaan työpaikan rauhaa :) Niin ihana pakkaus kuin se onkin, niin täytyy sanoa että energiaa tuntuu olevan välillä vähän liikaa.

Taidan alkaa kaivamaan matkalaukun esille.. kummitytsy herää varmaankin kohta päikkäreiltä ja niin.. sitten taas mennään muutama tunti tuhatta ja sataa.. Ennen siirtymistä mökki-ympäristöön olisi hyvä tietenkin yrittää pakata kaikki mahdollinen.. ja jossakin välissä pitäisi varmaankin vielä saunoa ja ampua rakettejakin.. Raketit taidetaan ampua heti kuin vain mahdollista :) Mutta näempä kai sitten keskiyöllä vielä toisetkin raketit :)

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!!! ja muistakaahan olla varovaisia niiden rakettien kanssa (nimim. viime vuonna säikähdettiin ihan kunnolla :))

Viikon leffailut.

Tällä viikolla olen käynyt leffateatterissa ja eilen illalla neiti S:n kanssa pidimme pitkästä aikaa kunnon leffaillan pizzan, karkin, poppareiden ja jäätelön parissa.

Leffateatterissa kävin katsomassa Aleksi Mäkelän elokuvan Kotirauha. En ole kotimaisten elokuvien suurin ystävä, mutta lähdin työkavereiden kanssa kun kerran ilmaiseksi pääsimme sen katsomaan. Olin katsonut netistä leffan trailerin ja aika skeptisin mielin saliin astelin. Leffa yllätti ja katsoin sen kertaakaan kelloon vilkuilematta! Aloinkin miettimään, että pitäisikö minun antaa useamminkin mahdollisuus suomalaisille elokuville :) Suosittelen siis kaikille (varsinkin) suomalaisten leffojen ystäville tätä pätkää.. jotenkin se tarina vain tuntui kovin todelliselta aina välillä.

Eilen oli tarkoitus viettää kauhuleffa-maraton neiti S:n kanssa. Herkkuvastaavana kävin kaupassa perjantaina ja eilen sitten haettiin vielä muutama pizza mussutettavaksi. Maraton aloitettiin elokuvalla nimeltään Vanishing on 7th street.

Katoavat ihmiset ja uhkaavat varjot.. ainoa pelastuskeino on pysyä valossa. En varsinaisesti ole koskaan pelännyt pimeää ja muutamaa hermoheikkoa säikähdystä ja kiljaisua lukuunottamatta leffa ei varsinaisesti ollut pelottava. Säikähdän erittäin helposti ja sen takia yritän välttää aina kauhuelokuvia.. saan niistä liikaa ylimääräisiä sydämenlyöntejä :) Jotenkin odotin ihan erilaista loppua.. pätkä ikäänkuin loppui kesken antamatta minkäänlaista vastausta. No.. päätimme kuitenkin, että ehkä se oli tarpeeksi tätä laatua tällaiselle hermoheikolle.. (Neiti S säikähti kuulemma vain minun kiljuntaani :)).

Seuraava leffavalinta olikin sitten taattua laatua. Leffahan ei voi olla huono jos siinä on Johnny Depp ja se kertoo merirosvoista. Vuorossa oli siis Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä. 

Kyllähän nuo merirosvo-leffat ovat aina vain hyviä. Pätkien musta huumori on aivan mahtavaa ja välillä nauroin vedet silmissä. Jack Sparrown maailmaan voisin uppoutua tänäänkin ja aloittaa leffojen katsomisen sarjan ensimmäisestä osasta.

Lisäksi vahdattiin vielä töllöstä tullut Elizabeth. Tykkään yleensä juuri tällaisista elokuvista ja sen takia olinkin ihmeissäni, kun en ollut pätkää aikaisemmin nähnyt, vaikka se on peräisin vuodelta 1998. No.. nyt olen sen kerran nähnyt ja tuskin tarvitsee toista kertaa katsoa. Leffana hyvä, mutta ei niin hyvä, että haluaisin uudelleen ainakaan aivan heti katsoa. Tällaiset elokuvat on minulle hyvin opettavaisia.. en ole koskaan ollut mikään ahkerin historian opiskelija :) Tietenkin on aina hyvä muistaa, että mukana on myös fiktiivisiä hahmoja ja osa tarinasta saattaa olla keksittyä.. mutta perusajatus kuitenkin on osa todellista historiaa :) Itse en muistanut, että olisin koskaan koulussa lukenut mitään kuningatar Elisabethista, mutta neiti S:n mukaan se on jossakin välissä käsitelty.. no, onhan niistä viimeisistä historian tunneistakin jo aikaa :)

Nyt taidan antaa hetken aikaa kodille ja siivoan hieman.. Ai niin. Minulla on uusi liesi! Melkein 3 viikkoa sen kanssa taisteltiin, mutta nyt se on paikoillaan ja toimiikin moitteettomasti! :) Vnha krematorio saa lopulliset lähtöpassit ensi viikolla!

Levottomat jalat ja levoton mieli sunnuntaikävelyllä.

Sunnuntai ja viikon virallinen lepopäivä. Rakastan hitaita aamuja jolloin saa rauhassa keittää kahvit ja syödä aamupalan ihan kaikessa rauhassa. Viikollahan juon kupin kahvia samalla kun laitan hiuksia ja syön myslit ennätysvauhtia.. Siksi tällaiset harvinaiset hitaat sunnuntait ovat aina tervetulleita ja niistä täytyy osata nauttia.

Heräsin ilman herätyskelloa, söin aamiaisen, kävin facessa katsomassa ystävien kuulumiset ja.. lähdin kävelylle nauttimaan auringonpaisteesta! Silloin se aurinko vielä paistoi.. Askeleet veivät minut Arabianrannan kautta Vanhaankaupunkiin ja takaisin tulin jostakin Kumpulan kautta. Arabianrannassa pysähdyin nauttimaan meri-ilmasta ja meren tuoksusta.. niin ja pelkäsin hanhia, jotka olivat vallanneet rantaveden.

Napit korvilla kävely on vain niin vaivatonta. Tällä kertaa soittimessa oli The Ark:ia, The Sounds:ia, Irinaa, Blur:ia ja Mew:iä. The Soundsin erään biisin sanoitukset olivat kyllä jotenkin niin iskevät, että kuuntelin saman biisin varmaan viisi kertaa penkillä istuen ja merelle katsellen.

"There was a place in my hometown where I use to wander
Above the trees I saw a big black cloud of thunder
Summer rain in my face like snowflakes falling from space
It was so beautiful, and then I passed the mountains
I went coast to coast, and from star to star
That's how you learn, just who you are

Home is where your heart is
Find where you belong, start to take control, show a little soul
Then you feel who you are
Home is where your heart is
Find where you belong, start to take control, show a little soul
Then you feel who you are.."

Biisin nimi on Home is Where Your Heart Is (varmaan tosi vaikea arvata lyriikoista :)). Kävellessä on helppo ajatella kaikkia asioita maan ja taivaan välillä ja se on mainio paikka selvittää omia ajatuksiaan.

Olen nyt asunut Helsingissä noin vuoden ja neljä kuukautta ja tuntuuko tämä kodilta? Automaattinen vastaus taitaa olla Ei. Ilman muutamia ihania ihmisiä olisin varmaankin jo luovuttanut ja lähtenyt takaisin pohjoiseen, mutta kiitos heidän olen vielä täällä ja sinnittelen eteenpäin elämässä. Ajan myötä kaupunki on alkanut tuntua enemmän ja enemmän kodilta.. viime kevättalvi oli ehkä vaikeinta aikaa.. sen jälkeen on helpottanut. Syy tuohon helpotukseen oli kenties se, että sain uuden työsopimuksen ja aloin oikeasti sopeutua työporukkaan. Olen saanut töistä yhden ystävän ja sekin auttaa. Neiti S ja Herra J ovat edelleen minulle tuki ja turva, mutta vähitellen tuttavapiiri laajenee. Automaattisen Ei-vastauksen jälkeen alkaa siis kuitenkin pohtimaan asiaa hieman tarkemmin ja tulee lopulta siihen tulokseen, että tämä on kotini tällä hetkellä ja ihmisten ansiosta se alkaa siltä jo tuntuakin.

On kuitenkin jotekin hassua, että aikoinaan Tukholma tuntui heti enemmän kodilta kuin Helsinki yli vuoden jälkeen. Levottomat jalat ovat viemässä minua koko ajan jonnekin ja kenties levoton mielenikin haluaisi taas vaihtelua. Äitini mukaan levoton sielu ei saa elämäänsä kiintopistettä.. se voi olla totta, mutta miten levotonta sielua voi kontrolloida? Minulla on vielä melkein kaksi vuotta aikaa miettiä miten ja missä haluan elämääni jatkaa jahka työsopimukseni on taas katkolla.

Reilun 8 kilometrin kävelyllä ehtii tosiaan miettiä elämäänsä koko viikon edestä. Vielä kun siellä kävelyllä olisi mukana joku, jolle voisi ajatuksiaan höpöttää. Levoton sielu on puhunut suunsa puhtaaksi sunnuntai-ajatuksistaan ja taitaa alkaa kokkailemaan jotakin. Täytynee yrittää taas ensi viikolla treffata kaikki mahdolliset ystävät, jotta levottomuus vähän helpottaisi :) Toivottavasti muutkin ehtivät nauttimaan niistä muutamista aurinkoisista tunneista tänään :)

What a glorious day.. NOT!

Kaikki ihana loppuu aikanaan ja tänään oli aika palata takaisin arkeen Miniloma Vol 2:n jälkeen.. ja kaikki ei todellakaan mennyt niinkuin Strömsössä. Aamulla yllätyksenä oli sulanut pakastin ja kaikkea muuta mukavaa.

Väsymys oli vielä tänäänkin aika jäätävä ja asiaa ei siis yhtään helpottanut se, että ensimmäiseksi piti alkaa tyhjentämään 400 litran pakastin kaikesta roinasta.. no.. jospa huomenna taas vähän helpottaisi.

Miniloma Vol. 2 vei minut ensin lentoteitse Ouluun.. siitä jatkoimme matkaa autoillen kohti Sotkamoa ja mökkiä. Ensimmäistä kertaa olimme porukalla sellaisella mökillä, joka on järven rannalla.. eikä millä tahansa porukalla, vaan maailman parhaalla porukalla! Jälleen kerran sain todeta, että minulla on ihania ystäviä.. Torstaista sunnuntaihin 16 henkeä mökkeilee eikä ensimmäistäkään riitaa! Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi (mm. 22 pakettia pekonia, vajaat 5 kiloa loimulohta ja ihan järjetön määrä lihaa).. mutta kyllähän 16 henkilöön meneekin ruokaa :)

Koko Keskikesän juhla meni siis ottaen rennosti, syöden hyvin ja nauttien seurasta. Kävimme reissun ainoana hieman aurinkoisemapana päivänä jopa soutelemassa järvellä.. ja uimassa piti tietenkin käydä joka päivä. Palasin takaisin kotiin vasta eilen illalla ja saman tien alkoi ahdistamaan hiljaisuus.. voiko liiallisesta sosiaalisuudesta tulla krapula? :) No.. jospa tämä tästä..

Nyt olisi enää operaationa pyykin pesu ja jalkojen hoitaminen kuntoon. Hyttyset saavat paljon tuhoa aikaan.. Hyrdokortisonivoide siis esiin :) Toivottavasti muillakin oli yhtä hyvä Juhannus :)

Kuvat on googletettu.

kuumeilua ja leffoja

Olen ensimmäisen kerran saikulla sitten... varmaankin kahteen vuoteen. Syksyllä lähdin kerran kesken päivän leimaamalla "sairas, ulos", mutta siis niinkuin oikealla saikulla. Keskiviikkona vielä ajattelin, että mikäs tässä.. voin päivittää laiminlyötyä blogia ja kaikkea muuta kivaa, mutta sitten tauti iski koko voimalla. Torstaina ja eilen kuume seilasi 39 ja 40 asteen välillä ja sohvan pohjalta nousin vain hakeakseni vettä ja särkylääkettä.. asiaa ei juurikaan auta, että jääkaappi on huutanut tyhjyyttään koko viikon. Ei silti... sairaana ei ole koskaan nälkä joten pakollinen ruokailu on hoitunut kaurapuurolla.

Tämä tauti teki tuloaan maanantaista saakka. Viime viikon perjantaina (eli hieman yli viikko sitten) töissä oli joukkokato, koska 4 ihmistä oli sairaslomalla ja muutama muuten vain poissa.. luulenpa, että sairastumisen juuret löytyvät sieltä.
Lauantaina kyllä vietettiin tyttöjen iltaa kaupungilla, mutta kylmää vinkkaa vastaan oli suojauduttu kunnon vaatetuksella, joten paleltumisesta ei ole kyse. Tyttöjen ilta oli erittäin mukava.. ja aika kansainvälinen loppuillasta. Vietimme ystävänpäivää hieman etukäteen ja sunnuntai meni siis kahden leffan ja mässyn merkeissä.

Sisko tahtoisin jäädä oli aikoinaan tarkoitus käydä katsomassa leffateatterissa kun sitä niin silloin hehkutettiin. Sunnuntaina kyseinen pätkä sitten tarttui mukaan Makuunin hyllystä ja tuota noin.. olihan se ihan jees leffa, mutta en aivan jaksa ymmärtää sitä hirvittävää hypetystä. Leffa oli suhteellisen pitkä.. muistaakseni kesti melkein tunnin ja kolme varttia.. ja mitä siinä tapahtui.. Ei mitään! Mitä tästä opimmekaan?? Ei kannata aina uskoa kaiken maailman hypetystä :) (Vaikka kyllähän se on aina tiedetty)

Perinteitä noudattaen mentiin.. eli yksi vuokraleffa ja yksi klassikko. Minun ja neiti S:n kohdalla leffojen valinta on aina ollut suhteellisen helppoa, koska maku on niin sama (musiikissa mennäänkin sitten niin äärilaitoihin ettei tosikaan). Vuosi nuoruudestani on yksi minun ehdottomista suosikeistani. Olen vankasti sitä mieltä, että Angelina Jolien  olisi pitänyt tehdä enemmänkin vastaavanlaisia roolisuorituksia. Winona Ryder on yksi kaikkien aikojen suosikki-näyttelijättäristäni.Saksikäsi Edward, Pikkunaisia, Syksy New Yorkissa.. näitähän riittää!

Nyt taidan ottaa vielä pienet unet.. toivon mukaan maanantaina pääsen jo töihin. Tällä hetkellä keuhkot alkavat jo yskiessä pysymään sisällä ja nenäkin alkaa vähitellen olemaan normaalikuosissa (tosin uuden ihon luominen kestää vähän aikaa).. kuumetta ei enää ole.. joten toiveita paranemisesta on! :)

Rentoa ja auroinkoista lauantaita kaikille!

kaikenlaista kivaa!

Sain jo maanantaina iki-ihanalta ystävältäni vielä ihanampia uutisia.. Lapsen syntymä on aina pieni ihme ja se pistää tällaisen paatuneen sinkunkin herkistymään :) Vauvalahjan ostaminen on listalla.. lahjan löytyminen saattaa kestää kyllä tovin, koska olen aika tarkka kaikessa tällaisessa :) Olen vain niin onnellinen ja olenkin onnitellut sekä äitiä ja isää jo useampaan otteeseen.. Täytynee varmaankin alkaa miettimään milloin pääsisin vierailemaan ja tuijottelemaan sitä pientä tyttöstä!

Loppuviikkoa kohden mieliala on muutenkin noussut taas yllättävän korkealle.. tämän viikon työt on jo aikalailla pulkassa ja huomisen päivän saa vetää suhteellisen rauhassa. Muutama palaveri ja vähän jotakin muuta.. ja sitten voikin keskittyä viikonloppuun, joka on pyhitetty siivoamiselle.. sain nimittäin tänään ystävän kanssa kahvitellessani kuulla, että saan ensi viikolla "yllätysvieraan".. neiti S:n äiti (eli oma varaäitini) on tulossa kaupunkiin (ja keskiviikkona käymään myös minun luonani)!!!

Jee!! Odotan jo innolla ensi keskiviikkoa!!! Hmm.. pitäisiköhän sitä huomenna töiden jälkeen nauttia lasillinen viiniä :)

Vuoden ensimmäinen leffailta

Lauantaina vietettiin tyttöjen iltaa neiti S:n kanssa.. syynä tähän oli se, että halusimme pitää ns. nenänvalkaisuviikonlopun ja leffailta oli hyvä keino pitää itsensä kotona peittojen alla. Neiti pääsi suhteellisen aikaisin töistä ja teimmekin treffit lähi-Alepaan, josta sitten Makuunin kautta suuntasimme laittamaan ruokaa.

Ruokalistalla oli valkosipuli-lohkoperunoita, kalapihvejä ja tillikastiketta.. jotta menu ei kuulostaa liian prolta täytyy varmaankin kertoa, että perunat ja kalat olivat pakastealtaasta ja kastike tehtiin valmiista jauheesta :) Ruoan laiton ohella tietenkin vähän datailtiin ja katsottiin töllötinstä.. meistä molemmista taisi tulla lauantaina Munamiehen faneja :) Olihan se vain niin hauska!

Illan ensimmäinen leffa tarttui mukaan Makuunista (josta ehkä ostimme myös n. 600g karkkia) ja tällä kertaa valitsimmekin Inceptionin.

Olin vähän ennakkoluuloinen kaiken sen viime kesäisen ja alkusyksyisen hypetyksen takia, mutta ai jai kuinka väärässä olinkaan ollut. Leffa oli juuri niin loistava kuin on sanottu! Jotakin leffan tasosta varmaankin kertoo se, että koko leffan aikana ei tullut kertaakaan tarvetta katsoa kelloa.. ja leffa kuitenkin kesti reilut kaksi tuntia! Leonardo DiCaprion roolisuorituskin oli vallan mainio, vaikka minulle hän varmaankin tulee aina olemaan se "poika elokuvista Romeo ja Julia ja Titanic" :)

Illan toinen elokuva olikin sitten vanha tuttu ja aina yhtä ihana Tim Burtonin Saksikäsi Edward. Olemme neiti S:n kanssa katsoneet tämän elokuvan jo vaikka kuinka monta kertaa yhdessä, mutta aina se vain toimii! En ole vielä koskaan törmännyt huonoon Burtonin elokuvaan (kertokaa toki jos sellainen on olemassa!!) ja kun elokuvassa on mukana Johnny Depp ja Winona Ryder, ei elokuva voi mitenkään päin olla huono! Winona Ryder on aina ollut yksi suosikkinäyttelijättäristäni.. Vuosi Nuoruudestani ja Pikkunaisia pyörii säännöllisin väliajoin DVD-soittimessa :)

Lauantaina tulinkin siihen tulokseen, että uuden DVD-soittimen hankinta on väistämättä edessä.. sen verran kuva välillä hyppi ja pomppi, että ei sitä kovin kauan enää jaksa katsoa. Onko hyviä ehdotuksia??

Loppiaisen matkailua ja paluu arkeen..

Tämä viikko on ollut ensimmäinen täysi työviikko loman ja jälkeen ja näin perjantaina on väsymys jo silmät melkein ummistava. Rankan viikon aikana on kuitenkin ollut hyvä välillä palata muistoissa lomaan ja kaikkeen kivaa :)

Kuten jo otsikkokin kertoo, olin loppiaisena hieman reissaamassa.

Ystäväpoppoolla suuntasimme tällä kertaa Latviaan ja tarkemmin sanottuna sen pääkaupunkiin Riikaan! Tähän asti pisin yhdessä tekemämme reissu on tainnut olla risteily Tukholmaan ja silloinkaan ei edes poistuttu laivasta Tukholman päässä :) Viikko sitten osoitteena oli siis B&B Riga. Varsin mukava ja erittäin viihtyisä yöpymispaikka.. Olimme varanneet kuuden hengen huoneiston, mutta johtajattaren päähänpisto pistikin pakan sekaisin ja saimme lopulta neuvoteltua kolme kahden hengen huonetta ja tuntuvan alennuksen. Silloin se ärsyttin, mutta ei annettu pienen vastoinkäymisen kuitenkaan pilata reissua.

Pojat hoitivat ostokset minunkin puolestani.. perjantain pyhitimme shoppailulle, mutta minun mukaani tarttui vain kaksi paitaa. Kuohuviini maistui myös Latviassa hyvälle ja joka ilta sitä hieman täytyi maistella. Joka ilta käytiin syömässä hyvää ruokaa ja kyllä sitä tanssijalkaakin vähän aina vipatti. Muutama yökerhokin tuli tutuksi, mutta ei sitä liiallisuuksiin voinut mennä.. aamulla kun piti päästä aina sängystä ylös :)

Lauantaina suuntasimme junalla kohti Jurmalaa ja Livu Aquaparkia.. Tarkemmin tuo mainio vesipuisto taisi sijaita Lielupessa (tai joku sellainen se oli.. kiitos kiltti lipputarkastaja-täti kun hoputit meidät jäämään junasta oikealla asemalla!!! :)). Osa poppoosta innostui liukumäkien riemuista.. jotkut toiset taas Spa-puolesta. Itse lilluin Span puolella ja täytyy sanoa, että olihan se vaivan arvoista. Samalla näki myös hieman latvialaista omakotitalo-aluetta, joka oli vähintääkin.. mielenkiintoinen.

Kaiken kaikkiaan mahtava reissu, vaikka säästä voi aina vähän valittaa.. sukat oli märät joka päivä.. jalka on mustelmilla loskan jälkeisen pääkallojäätikön aiheuttaman lankeamisen takia. Mutta no.. minä ainakin nautin matkasta. Ja se on varma, että Riikaan on päästä uudestaan! Jospa seuraava vierailu sitten ajoittuisikin kesään..

Nyt alan seuraamaan Euroviisuja.. taas on se aika vuodesta :D Esikarsinnat alkaa!

Kuva on googlattu. En ottanut itse yhtään kuvaa ja en viitsi käyttää ystävien ottamia kuvia, koska en ole pyytänyt lupaa niiden käyttöön.

Lunta ja pikkujouluja..

Oikein hyvää sunnuntaita kaikille! Oli kyllä mukava pitkästä aikaa herätä sunnuntaina ennen yhdeksää ja vieläpä ilman herätyskelloa! Olen kyllä yhä edelleenkin pukeutunut yöhousuihin ja toppiin..  mutta kyllä kai sitä sunnuntaina saa :) Täällä suunnalla on ollut hiljaiseloa pidemmän aikaa ja tiedän, että tämä on huono tekosyy.. mutta kun niitä töitä on vain ollut niin paljon! Viime viikolla olin joka päivä töissä n. 11 tuntia ja myöhemmin selviää, mitä olen tehnyt ne muutamat harvat vapaat tunnit päivässä.

Tämä aamu alkoi kuitenkin musiikkia (myönnän, että yksi joululevykin on jo soittimeen eksynyt) kuunnellen ja ikkunasta näkyvää valkoista maisemaa tuijotellen. Torstai-aamuna tulin vauhdikkaasti portaat alas parvelta.. vilkaisin ikkunasta ulos puolessa välissä ja lummipyryn innoittamana astuin yhden portaan huti ja loppumatka tultiinkin sitten rytinällä.. onneksi ei käynyt kuinkaan. Lumi kuitenkin pelasti päiväni ja 12 tunnin työpäivä meni hujauksessa kun olin niin onnellinen lumesta! Kotiin lähitessä tosin tajusin sen muuttuneen loskaksi.. mutta ei sekään haitannut. Jalkakäytävien liukkaus tuli tosin yllätyksenä perjantai-iltana ja yönä kun pikkujoulukansana olimme liikenteessä.. Meinasin kotimatkalla murtaa lonkkani kun taiteilin peilijäällä korkojeni kanssa.. mutta onneksi murtumia ei tullut.

 Pikkujoulut olivat siis tässä firmassa ensimmäiset minulle ja olin kyllä yllättynyt kuinka paljon siellä oli ihmisiä. Ensin etkoiltiin vähän nuoremman ja vanhemmankin porukan kanssa ja lopulta siirryttiin sitten itse juhlapaikalle. Minulle ja eräälle nuorelle herra S:lle nämä olivat tosiaan ensimmäiset vuosijuhlat/pikkujoulut.. liikuttiin kyllä koko ilta aikalailla toistemme seurassa ja luultavasti aiheutimme pienen huhun molempien työporukoissa (ainakin sen jälkeen kun jaoimme toistemme juomat juomalla samasta pullosta/lasista) :) Onneksi tämä kuitenkin on positiivista puhetta (sen vääryydestä huolimatta), koska pikkujoulukansan seassa näkyi vähemmän imartelevia tapahtumia.. onpahan maanantaina aamukahvipöydässä jotakin puhuttavaa. Mutta olihan ne varsin mainiot pikkujoulut. Tanssin jalkani kipeiksi senioreiden ja "junioreiden" kanssa. Pääsin jopa pyörähtätelemään oikein taitavan herran kanssa tanssilattialle. Firman talenttikin löytyi.. Herra S:n jatkaessa iltaa omien ystäviensä kanssa vähän aiemmin, jäin minä vielä muiden kanssa tanssimaan ja suuntasin omien ystävieni luokse Helsingin suuntaan vasta hieman ennen kahta. Eilinen menikin sitten jalkoja hoivaten ja rakkoja laastaroiden :)

Pitkien työpäivien jälkeen olen yleensä tullut jostakin ostetun patongin tai salaatin kanssa kotiin ja tarttunut neulepuikkoihin tai virkkuukoukkuun. Joululahjapaja on siis jo jokin aika sitten avautunut ja eräät joululahjat (pipo ja lapaset) löysivät jo tiensä uudelle omistajalleen, koska en tajunnut piilottaa niitä..:)

Villasukkia, tulevan huivin kukkaneliöitä ja lankakeriä löytyy tällä hetkellä niin hyllyiltä kuin pöytie päältä.. oikeastaan niitä löytyy melkein joka paikasta. Siivoaminen kun on jäänyt viime aikoina hieman vähemmälle ja tavarat ovat jääneet aina sinne minne ne olen kiireessä laskenut.

Ostin kummitytölle ehkä maailman suloisimman liukurin! En vain voinut vastustaa Wuuuf:ia kun työkaveri niitä urheiluseuransa edustajana myi. Pakkohan sellainen oli saada! Tosin tuo pääkaupunkiseudunkin vallannut lumi houkuttelisi testamaan tyynyä.. mutta onneksi lunta ei taida siihen hommaan olla ihan riittävästi vielä.. joten kummityttö ehkä saa kuin saakin tyynyliukurinsa :) Wuuuf:n tuotteisiin voi tutustua osoitteessa http://www.wuuuf.fi/. Kaikki Wuuuf:it valmistetaan siis Suomessa.. se olikin ehkä yksi syys tuotteen ostamiseen omalla kohdallani.

Perjantaina jututin pomoakin sen verran, että sain luvan pitää joulun aikaan viikon vapaata. Olen siis joulun ja uv:n välipäivät lomalla ja suuntana onkin siis Satakunnassa vietetyn joulun jälkeen Pohjois-Pohjanmaa. Kummityttökin tulee silloin viikoksi mummolaan hoitoon joten saan toimia päivittäin lapsenvahtina kun mummu menee töihin.. ja kun ei vielä tiedetä saako pappa ollenkaan lomaa.. sen näkee sitten! Nyt taidan kuitenkin alkaa kokkailemaan.. ja yöhousuista en taida luopua koko päivänä :) Rentouttavaa sunnuntaita kaikille!