lauantai 27. maaliskuuta 2010

Musiikillinen vapaapäivä

Mikä onkaan parempi tapa viettää lauantaita kuin herätä omaan tahtiin, syödä rauhassa aamupala, ottaa pitkä suihku ja laittaa itsensä kaikessa rauhassa. Tällainen päivä on nykyään harvinaista herkkua ja olenkin ottanut siitä kaiken irti. Tosin aamupäivä on sisältänyt myös tietokoneen kanssa taistelua.. tai ei oikeastaan tietokoneen vaan selainten. IE kun ei aina toimi kunnolla ja tulikettu päätti tänään olla toimimatta kokonaan.. nyt alkoi siis tutustuminen Operaan :) No, mutta ainakin pienen ketutuksen yli pääsi vallan mainiosti mannapuuron ja marjakiisselin voimalla :)


Olen tässä aamun aikana ehtinyt myös käydä levyhyllyäni läpi.. yllättävän monesta levystä löytyi tuplat. Toisen yleensä ostanut itse ja toisen saanut myöhemmin lahjaksi. Ajattelinkin niitä kaupitella kavereille joskus tuossa myöhemmin. Mutta niin.. Ihastukseni suomalaiseen ja ruotsalaiseen musiikkiin on varmaankin tullut aika selväksi ja siksipäs keräsinkin tuolta levyhyllystä suhteellisen "vanhoja" (ei siis ihan viime vuosilta) levyjä, jotka ovat vaikuttaneet myöhempään musiikkimakuuni ja jotka pyörivät levysoittimessa kenties harvoin, mutta kuitenkin tasaiseen tahtiin vuodesta toiseen.

Papa Roach:n Infest-levy (2000) oli aikoinaan kenties heräteostos, mutta voi kuinka onnellinen olenkaan tuosta hetken mielijohteesta myöhemmin ollut. Tätä luukutettiin teinivuosina täysillä ja sen voimalla on monet illat menty :) Muita kyseisen yhtyeen levyjä ei hyllystäni löydy ja äsken nettiä selatessani hämmästyin, että heiltä on niinkin monta levyä ilmestynyt. Täytyisi kai täydentää levyhyllyä :)
".. 'cause I'm losing my sight, losing my mind
wish somebody would tell me I'm fine
nothing's alrigth, nothing is fine
I'm running and I'm crying..." 

The Offspring:n Americana-levy (1998) monine hitteineen oli tehosoitossa aikoinaan. Veljeni kautta aikoinaan bändin löysin ja muistaakseni tuonkin levyn olen tainnut vohkia veljen hyllystä, koska isä ei sitä suostunut ostamaan minulle. Bändihän vaihtoi nimensä The Offspringiin samana vuonna kuin minä synnyin.. sen on täytynyt olla jokin merkki meidän yhteisestä taipaleestamme :) Mutta niin.. tuolta levyltä taidettiin kuunnella erityisesti Pretty Fly (for a white guy)- , walla walla- ja why don't you get a job -biisejä. Kaikkia luukutettiin täysillä.. kun muut siirtyivät kuuntelemaan uudempaa musiikkia, olin minä yhä kiinni tuossa levyssä :)

Vuosituhannen vaihteessa tapahtui jotakin kummallista ja aloin kuunnella myös "toisenlaista" musiikkia. Aloitin aikoinaan poikabändeistä.. siitä tieni kulki vuosien mittaan rockiin ja lopulta koin herätyksen, että musiikkia on hyvin monenlaista ja toinen musiikkityyli ei sulje pois toista. Ehkä siihen asti olin mennyt jonkun verran ystävien mukana ja kuunnellut samaa musiikkia ystävieni kanssa.. (The offspring taisi olla jonkinlainen poikkeus).


 Hei cool, nää kuvat tulee nykyään tuolleen fiksusti vierekkäin!! (kuinka kauan tuo ominaisuus on ollut??) Mutta sitten siis asiaan. Eli jonkinlaisen heräämisen minussa aiheuttivat Depeche Mode ja PJ Harvey. Verrattuna Offspringiin ja Papa Roachiin, ovat DM ja PJ Harvey ihan eri luokkaa. En enää edes muista missä ensimmäisen kerran kyseisiä artisteja kuulin, mutta saman tien ne tieten kolahtivat :) Kuunnelluin Depeche Moden levyni taitaa ola tuo The Singles 81>85 (1998) ja PJ Harveyn kohdalla se samainen eniten kuunneltu levy on Stories from the city, stories from the sea (2000). Tästä lähti sitten totaalinen murtuminen levyhyllyssä.. teinivuosina piilotetut poikabändien levyt kaivettiin piiloista takaisin hyllyyn ja uusia tuttavuuksia eri musiikkityyleistä ilmestyi hyllyyn enemmänkin. En enää pysynyt tutussa kaavassa ja kavereiden suosituksissa, vaan ostin levyjä joista joskus en edes itse tiennyt mitään ennen levyn ostoa.

Yhä edelleenkin musiikkimakuni on hyvin laaja.. viimeaikoina olen jopa yrittänyt (huom! yrittänyt) kuunnella klassista musiikkia.. en tiedä miksi, mutta viulun vingutus ei miellytä korvaani.. sen sijaan voisin kuunnella pianomusiikkia loputtomiin. "Kevyenä" vastapainona voin kuitenkin koska tahansa nakata soittimeen System of a Downia, Kerkko Koskista, Magyar Possea, Ismo Alankoa, Murenaa, Alanis Morissettea, Björkiä... lista voisi olla loputon. Kenties kuitenkin nuo ylläolevat levyt ovat aikoinaan olleet niitä suunnan näyttäjiä. En edes tiedä mistä ne ovat tietoisuuteeni tulleet, mutta olen onnellinen, että ovat osa elämääni.. Ennen naisten taitoluistelun vapaaohjelman alkua voisinkin laittaa soittimeen pitkästä aikaa The Offspringin levyn! :)

Keväisen iloista lauantaita kaikille!!! Kuunnelkaa hyvää musiikkia ja rentoutukaa! :)

Kuvat: Papa Roach, Depeche Mode, PJ Harvey 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti