Reissut on nyt vähäksi aikaa
reissattu ja työtkin on saatu hyvälle alulle pätkäviikkojen
jälkeen. Aloitetaanpas järjestyksessä maaliskuun puolesta
välistä.. eli siitä kun loma alkoi. Viikonloppuna juhlittiin
kaverin synttäreiden etkoja ja itse synttäreitä. Sunnuntaina
darra-hengailtiin porukalla ja maanantaina suuntasimme neiti S:n
kanssa lentokentälle.. Matkakohteena siis Kap Verde! Loma, josta
haaveiltiin kauan ja jonka tarpeessa molemmat olimme! :) Parhaan ystävävän kanssa matkustaminen on vaan niin rentouttavaa ja yksi parhaista tavoista lomailla! :)
Lentokentälle suunnattiin siis aamun
ensimmäisellä bussilla ja lento lähti puoli kahdeksan maissa.
Välilaskun teimme Teneriffalla, jossa emme kuitenkaan saaneet
poistua koneesta, joten se siitä jaloittelusta. Kun koneen tankki
oli saatu täyteen, evästä pakattu lisää ja miehistö vaihdettu,
jatkoimme matkaa kohti Afrikkaa, Kap Verdeä ja Sal:in saarta. Kaiken
kaikkiaan lento kesti hieman alle 10 tuntia, mutta yllättävän
kivuttomasti se meni. Majoituimme Santa Marian kaupunkiin, joka on
ilmeisestikin Kap Verden vilkkain turistikohde. Hotellihuoneena toimi
pienen pieni bungalow, jossa oli onneksemme myös ilmastointi.
Hotellialueella oli kolme ravintolaa ja kaksi allasaluetta. Lisäksi
ranta oli ihan vieressä, joten altailla tuli oleiltua suhteellisen
vähän. Hotellin palvelut olivat erittäin kattavat ja niihin saikin
tutustua heti loman ensimmäisenä päivänä oppaan pitämällä
kierroksella. Lisäksi käytiin maanantaina ennen pimeää
ihastelemassa vielä sitä ihanan turkoosia merivettä, jota olisin
voinut tuijottaa monta päivää! Kaunein väri ehkä ikinä!
(ihanan turkoosi ja lämmin merivesi)
(ankkuri kaupungin laiturialueella.. ja muutama paatti)
Tiistaina otettiin vähän aurinkoa ja
iltapäivästä kävimme oppaan pitämällä Santa Maria -kävelyllä,
jossa tutustuttiin kaupungin palveluihin ja paikallisten elämään.
Erityisen kiva oli vierrailla paikallisessa aamu/iltapäivä/ilta
-kerhossa, jonne lapset pystyivät menemään viettämään päivää
ennen ja jälkeen koulun. Lapset oli valittu taustojensa perusteella
ja koko homma toimi vapaaehtoistyöllä. Hienoa työtä tekevät ja
lomalaisetkin voivat mennä sinne päiväksi viettämään aikaa
lasten kanssa...
(Jonkinlainen keskusaukio pääkadun varrella.
Yksi harvoista paikoissa, joissa toimi langaton netti)
(Lapsen kirjoittama seinämaalaus hyväntekeväisyyskeskuksen /
vapaaehtoistyökeskuksen sisäpihalla)
Jonkin sortin iltamenoissa käytiin
joka ilta, mutta nukkumassa oltiin kuitenkin aina suhteellisen
aikaisin. Caipirinhat ovat maistamisen arvoisia :) Ovat suhteellisen
huokeita, mutta maku eroaa hyvin paljon eri paikkojen välillä.
Muutamana iltana kävimme syömässä päivällistä/illallista
hotellin ulkopuolella (vaihdoimme puolihoitoon kuuluvan päivällisen
lounaaseen) ja täytyy sanoa, että hinnat eivät päätä
huimanneet. Kannattaa myös syödä jäätelöä! Pääkadun varrella
oli paikka, josta sai italialaista jäätelöä pallon eurolla. Niin
ja siis euroillahan tuolla pystyi maksamaan ilman suurempia ongelmia.
Vaihtorahana sai vaihtelevasti euroja ja escudoja..
Pankkiautomaatista sai paikallista valuuttaa ja ainakaan meillä ei
ollut mitään ongelmia niiden käytössä. Depit-Credit -kortilla ei
voinut maksaa missään, mutta rahaa sillä kuitenkin sai onneksi
nostettua :)
(Pääkatu)
(kalastajien paatteja)
(Ihanan värinen!)
(yllä ja alla paikallisten asumuksia)
Keskiviikko, perjantai, lauantai ja
sunnuntai.. ne päivät oli pyhitetty Santa Marian kiertelyyn
(luulenpa, että siinä kaupungissa ei ole sellaista nurkkaa, jota ei
oltais käyty katsomassa), rannalla lukemiseen, altailla loikoiluun,
yleiseen kävelyyn ja vain ja ainoastaan rentoutumiseen! Paikallinen
majakka oli keskellä hiekkaa.. hiekassa vastatuuleen tarpominen käy
kuntoilusta :) Varsinkin kun matkaa oli muutama kilometri.. ja ihokin
sai sellaisen kiva hiekka-kuorinnan. Sal:in saari on oikeastaan
pelkkää hiekkaa, joten matkalaukusta sitä löytyy yhä
edelleenkin, vaikka olen imuroinut sen jo ainakin kolme kertaa :)
(tähän loppui kaupunki.. ja tästä alkoi erämaa..)
(Ei siellä kaikki asuneet huonoissa oloissa)
Tarinaa matkalta olisi varmaankin
vaikka ja kuinka paljon.. kuvatkaan eivät kerro koko totuutta, koska
niiden kautta ei välity tunnelma. Santa Maria oli vielä
osittain rakennus-vaiheessa. Joka puolella oli keskeneräisiä
rakennustyömaita ja luulenpa, että joskus hamassa tulevaisuudessa
tie vie tuohon kaupunkiin vielä uudestaan. Olisihan se kiva käydä
vaikka 10 vuoden kuluttua katsomassa miten paikka on kehittynyt. Ai
niin.. netistä lukemieni juttujen perusteella sain paikasta ennen
reissua suhteellisen negatiivisen kuvan, mutta itse en juurikaan
löydä negatiivisia asioita.. paikallisia ihmisiä oppi
käsittelemään suhtnopeasti ja kaikkea ruokaa söin ilman
minkäänlaisia ongelmia. Hotelli tarjosi joka päivä meille 3
litraa vettä, josta täytimme pienempiä pulloja aina mukaan..
Hanavedellä pesimme hampaat, mutta aika klooristahan se oli joten
juomiseen se ei kelvannut. Saarella on paljon kulkukoiria ja
-kissoja. Niitä ei saa ruokkia ja niiden ylenpalttinen hoitaminen /
hoitaminen ollenkaan ei ole suotavaa (kaksi sanaa: ötökkä ja
antibioottikuuri, näistä kuitenkin juttua myöhemmin).
Kuvia otettiin kahden kameran voimin ja
olen niitä tuijotellut usein (tosin en toisen kameran kuvia ole vielä saanut itselleni). Neiti S:n kanssa sovimme, että
seuraavaa tyttöjen ulkomaanmatkaa ei odoteta seitsemään vuotta! Uusi tavoite on reissu kerran vuodessa tai vähintään kahden vuoden välein! :) Kap Verdeä ja Sal:in saarta voin kuitenkin suositella oikein
mielelläni matkakohteeksi jos mielii lämpimään ja haluaa nähdä
vähän jotakin erilaista. Ai niin.. aurinkorasvaa ei saa unohtaa! Käytin koko viikon suojakerrointa 50 ja meinasin siltikin kärventää ihoni..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti