Perjantai - päivistä parhain

Niin se sitten tämäkin työviikko saatiin päätökseen! Olen tällä viikolla taas tehnyt harvinaisen paljon töitä kotona ja huomenna vielä hieman jatkan (en pysty enää tänään jatkamaan), mutta onneksi ensi viikolla hieman helpottaa!

Tämä viikko on ollut yksi herkuttelu-viikko! Töissä on aamuisin ollut jos sun minkälaista välipäivä-kakkua, nimppari-kakkua, tuliais-suklaita ja ja.. ja eilen illalla vietettiin neiti S:n kanssa herkuttelu-ilta kun minäkin maltoin jättää työt työpaikalle. Herkuttelimme patongilla, vadelma-munkeilla, omena fani-paloilla ja karkilla. Enkä enää koskaan syö itseäni ähkyyn makealla! Kärsin kipuilevasta vatsasta vielä tänäänkin puoli päivää!

Tällä hetkellä kärsin orastavasta päänsärystä, mikä puolestaan johtunee varmaankin liiasta työnteosta :) Tai siitä, että en edes muista milloin viimeksi olisin käyttänyt silmälaseja.. juuri tällaisina päivinä ne pitäisi olla päässä.. mutta jos totta puhutaan, en edes tiedä missä kakkulat tällä hetkellä majailevat :)

Viikonlopun suunnitelmissa on univelkojen poistaminen ensi yönä ja paljon hengailua ystävien kanssa.. ehkäpä sitä huomenna eksytään jonnekin tanssaamaankin. Mutta siitä kenties lisää vielä viikonlopun aikana :)

Hyvää alkanutta viikonloppua kaikille!

Uusi tietokone, uudet ongelmat.

Olin viime perjantaina onnesta soikeana, kun töissä joku kiltti mies toi minulle uuden tietokoneen ja laittoi sen vieläpä käyttövalmiiksi. Tuossa vaiheessa päivä oli tietenkin jo sen verran pitkällä, että testailin uutta konetta vain katsomalla sähköpostin ja reittioppaasta hieman opastusta.

Tänään luin aamulla sähköpostit, vietin aikaani aamukahvilla ja kävin palaveeramassa muutamien seuraavien viikkojen työsuunnitelmia. Sitten päätin alkaa kirjoittamaan raporttia ja laskemaan muutamia suunnitelmia... mutta sehän ei tietenkään onnistunut aivan niin helposti! Tajusin yhtäkkiä, että en pääse käsiksi omiin tiedostoihini, jotka olen tallentanut aina samalle asemalle(?? olen todella hyvä näiden termien kanssa). Lisää harmaita hiuksia tuotti Officen puuttuminen kokonaan. Tee siinä sitten taulukkoa tai kirjoita raporttia! Olen siis tänään ottanut työpöydän laatikosta ruutuvihkon, lyijytäytekynän ja taskulaskimen.. ja tehnyt taulukot käsin! Kello neljään mennessä käyttötuki ei vielä ollut huomioinut pientä ongelmaani ja lähdin kotiin tekemään loput päivän työt. Että voi pientä ihmistä ketuttaa!!!

No, mutta nyt on tämän päivän työt plakkarissa ja kiirettä pitää taas koko viikon. Lupasivat, että kone toimii huomenna joten toivotaan parasta! Toivottavasti muiden maanantai oli edes hieman parempi :) Nyt tilanne vaatii kahvia!

PS: viime perjantain onneen vaikutti ehkä osaltaan myös se, että kävin ostamassa uuden talvitakin :)

Levottomat jalat ja levoton mieli sunnuntaikävelyllä.

Sunnuntai ja viikon virallinen lepopäivä. Rakastan hitaita aamuja jolloin saa rauhassa keittää kahvit ja syödä aamupalan ihan kaikessa rauhassa. Viikollahan juon kupin kahvia samalla kun laitan hiuksia ja syön myslit ennätysvauhtia.. Siksi tällaiset harvinaiset hitaat sunnuntait ovat aina tervetulleita ja niistä täytyy osata nauttia.

Heräsin ilman herätyskelloa, söin aamiaisen, kävin facessa katsomassa ystävien kuulumiset ja.. lähdin kävelylle nauttimaan auringonpaisteesta! Silloin se aurinko vielä paistoi.. Askeleet veivät minut Arabianrannan kautta Vanhaankaupunkiin ja takaisin tulin jostakin Kumpulan kautta. Arabianrannassa pysähdyin nauttimaan meri-ilmasta ja meren tuoksusta.. niin ja pelkäsin hanhia, jotka olivat vallanneet rantaveden.

Napit korvilla kävely on vain niin vaivatonta. Tällä kertaa soittimessa oli The Ark:ia, The Sounds:ia, Irinaa, Blur:ia ja Mew:iä. The Soundsin erään biisin sanoitukset olivat kyllä jotenkin niin iskevät, että kuuntelin saman biisin varmaan viisi kertaa penkillä istuen ja merelle katsellen.

"There was a place in my hometown where I use to wander
Above the trees I saw a big black cloud of thunder
Summer rain in my face like snowflakes falling from space
It was so beautiful, and then I passed the mountains
I went coast to coast, and from star to star
That's how you learn, just who you are

Home is where your heart is
Find where you belong, start to take control, show a little soul
Then you feel who you are
Home is where your heart is
Find where you belong, start to take control, show a little soul
Then you feel who you are.."

Biisin nimi on Home is Where Your Heart Is (varmaan tosi vaikea arvata lyriikoista :)). Kävellessä on helppo ajatella kaikkia asioita maan ja taivaan välillä ja se on mainio paikka selvittää omia ajatuksiaan.

Olen nyt asunut Helsingissä noin vuoden ja neljä kuukautta ja tuntuuko tämä kodilta? Automaattinen vastaus taitaa olla Ei. Ilman muutamia ihania ihmisiä olisin varmaankin jo luovuttanut ja lähtenyt takaisin pohjoiseen, mutta kiitos heidän olen vielä täällä ja sinnittelen eteenpäin elämässä. Ajan myötä kaupunki on alkanut tuntua enemmän ja enemmän kodilta.. viime kevättalvi oli ehkä vaikeinta aikaa.. sen jälkeen on helpottanut. Syy tuohon helpotukseen oli kenties se, että sain uuden työsopimuksen ja aloin oikeasti sopeutua työporukkaan. Olen saanut töistä yhden ystävän ja sekin auttaa. Neiti S ja Herra J ovat edelleen minulle tuki ja turva, mutta vähitellen tuttavapiiri laajenee. Automaattisen Ei-vastauksen jälkeen alkaa siis kuitenkin pohtimaan asiaa hieman tarkemmin ja tulee lopulta siihen tulokseen, että tämä on kotini tällä hetkellä ja ihmisten ansiosta se alkaa siltä jo tuntuakin.

On kuitenkin jotekin hassua, että aikoinaan Tukholma tuntui heti enemmän kodilta kuin Helsinki yli vuoden jälkeen. Levottomat jalat ovat viemässä minua koko ajan jonnekin ja kenties levoton mielenikin haluaisi taas vaihtelua. Äitini mukaan levoton sielu ei saa elämäänsä kiintopistettä.. se voi olla totta, mutta miten levotonta sielua voi kontrolloida? Minulla on vielä melkein kaksi vuotta aikaa miettiä miten ja missä haluan elämääni jatkaa jahka työsopimukseni on taas katkolla.

Reilun 8 kilometrin kävelyllä ehtii tosiaan miettiä elämäänsä koko viikon edestä. Vielä kun siellä kävelyllä olisi mukana joku, jolle voisi ajatuksiaan höpöttää. Levoton sielu on puhunut suunsa puhtaaksi sunnuntai-ajatuksistaan ja taitaa alkaa kokkailemaan jotakin. Täytynee yrittää taas ensi viikolla treffata kaikki mahdolliset ystävät, jotta levottomuus vähän helpottaisi :) Toivottavasti muutkin ehtivät nauttimaan niistä muutamista aurinkoisista tunneista tänään :)

Kirjava vuodenaika

En nyt pääse yli enkä ympäri siitä, että on syksy ja illat pimenevät. Sain kutsun juhlimaan tänään, mutta sanoin "kiitos ei". Se on suhteellisen harvinaista, enkä edes muista milloin viimeksi olisin ollut viikonlopun ihan vain kotona, mutta lupasin itselleni.. Lupasin rauhoittua ja nauttia hiljaisuudesta.

Nyt siis viime aikaisiin kirjoihin. Osa on luettu jo kesälomalla, mutta silloinhan sitä aikaa oli... istuin kunnioitettavan usein junassa, bussissa ja autossa matkalla pitkin Suomea ja koska maisemat ovat jo liiankin tuttuja, kulutin aikaani lukemalla.

 Paulo Coelhon kirjoista olen kirjoittanut aiemminkin. Hyllystäni niitä löytyy jo suhteellisen monia. Yksitoista minuuttia tarttui mukaan kirjakaupasta ennen kesälomaa ja no.. täytynee sanoa, että olin hieman pettynyt kirjaan. Jotenkin tuntuu, että kirjan kerronnasta puuttui jotakin.. Kirja ei siltikään ollut sellainen, että sen jättäisi kesken. Keskiverto kirja kuitenkin yllätti, koska muista tähän mennessä lukemistani Coelhon kirjoista olen tykännyt ihan mielettömän paljon. Tästä pääsemmekin Alkemistiin, jonka olen lukenut ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Omasta hyllystäni se on puuttunut pitkään, mutta nyt on sekin kolo paikattu. Alkemisti ei ole mielestäni Coelhon paras kirja, eikä se välttämättä ole edes kolmen kärjessä, mutta jokin siihen kirjaan saa palaamaan aina uudelleen ja uudelleen.. ja aina se herättää uusia ajatuksia.

Dan Brownin Kadonnut symboli.. no se voin toisti ihan liikaa kaikkia muita Brownin kirjoja. Luin kyllä kirjan ihan mielelläni.. Näissä kirjoissa on aina jotakin viihteellistä ja historiallista, joka saa lukemaan loppuun. En kuitenkaan hirvittävästi voi kehua kirjaa. Sain kirjan työkaverilta, joka toi pokkareitaan aamukahvipöytään.. ideana pokkari-kierto. Erittäin hyvä ajatus ja sieltä on vielä muutama kirja minulle tulossa, kunhan ihmiset saavat niitä luettua.

Ole luonani aina (Kazuo Ishiguro) oli omalla tavallaan hirvittävän hellyyttävä, mutta samalla todella raivostuttava kirja. Ärsyynnyin henkilöiden sinisilmäisyydestä ja jollakin tavalla lapsellisesta maailmankatsomuksesta läpi kirjan. Ärsyyntyminen jatkui vielä viimeisellä sivullakin. Onhan se tietenkin hyvä, että kirja herättää tunteita, mutta no.. ei ehkä ihan tällaisia. Ajattelin kyllä, että täytynee joskus katsoa myös kirjasta tehty elokuva.

En ole lukenut vielä Puhdistusta ja sen sijaan lentokentän kioskista tarttui mukaani Sofi Oksasen hieman vanhempi kirja eli Baby Jane. Olin matkalla Ouluun ja tajusin että lennon myöhästymisen takia minulla oli vielä melkein kaksi tuntia aikaa kentällä.. kävin ostamassa kirjan ja kotiin tullessani se oli jo luettu. Pidin kirjasta ja sen jonkin sortin yksinkertaisuudesta erittäin paljon. Kirjassa on tietenkin monta tasoa ja vain se päällimäinen on se yksinkertainen.. sen tajusin jo muutaman ensimmäisen sivun jälkeen. Pitkän työviikon jälkeen luin kuitenkin vain sen yksinkertaisen kerroksen lentokentällä ja lentojen aikana.. hyvinkin pian ajattelin sen lukea uudelleen ihan kunnolla ajatuksen kanssa.

Nyt se lasillinen punaviiniä, viltti ja Kjell Westön Leijat Helsingin yllä.. ties monettako kertaa sitä luen.. Aina se vain on yhtä hyvä. Hyvää lauantai-iltaa kaikille!

Syystuuli puhaltaa..

Lämpimät ja syksyiset päivät ovat takana ja edessä on pelkästään syksyisiä päiviä. Kesä ja aurinko jäivät taakse ja edessä on taas pitkä jakso pimeään. Palasin takaisin "arkeen" ja myös blogien ääreen nyt kun päiväkin alkoi taas lyhentyä.

Todellisuudessa tämä on ensimmäinen vapaa viikonloppu loman jälkeen ja lomallakin menin vähän sinne ja tänne koko ajan. Levoton sielu ei kauan pysy paikallaan. Töissä riittää tekemistä vaikka kahdelle minulle.. mutta se on vain hyvä, koska en pidä paikallaan olemisesta. (Tosin tämän illan ajattelin pyhittää leffalle, kirjalle ja muutamalle lasille punaviiniä)

Mennyt kesä oli yksi parhaimmista kesistä koskaan. Siihen kuului ensimmäinen oikea kesäloma ja paljon ystäviä! Rakastan lämmintä ja taisin viettää illan jos toisenkin töiden jälkeen rannalla. Lomanhan pidin vasta elokuussa.

Musiikin puolesta viime kesä oli suhteellisen monipuolinen. Kävin vain yksillä pienillä festareille, mutta ne olivat sitäkin paremmat ja rakkaat. Mikä olisi parempaa kuin järjestää pieniä festejä yhdessä ystävien kanssa :)
No, mutta normaalia aktiivisemmassa kuuntelussa viime kesänä taisivat olla seuraavat levyt:

Sulassa sovussa suomalaista ja ruotsalaista musiikkia siis :) Ruotsalainen musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni ja minulle olikin shokki kun viime keväänä tajusin Veronica Maggion olemassaolon. Miten ihmeessä olen voinut tämän aikaisemmin ohittaa! Paleface tuli tutuksi ystävien avustuksella ja aika monet etkot mentiin kesällä (ja mennään vielä syksylläkin) levyn tahdissa. En jaksa tällä hetkellä alkaa enempää analysoimaan levyjä.. kuuntelemalla niiden salaisuudet selviää :)

Palaan myöhemmin kirjahyllyn uusien tulokkaiden parissa kirjoittamaan. Yritän nyt katkaista tämän oikeastaan koko kesän kestäneen hiljaisuuden mahdollisimman tehokkaasti.

Kävin tänään lentokentällä aamiaisella ja tulin juuri siihen tulokseen, että täytyisi varmaankin kohta mennä kauppaan ja alkaa suunnittelemaan mitä sitä tänään/huomenna söisi :) Mutta siis.. kirja-asiaa tulossa kenties jo myöhemmin tänään.