Oikeastihan tulin kotiin jo maanantai-iltana, mutta toipuminen otti oman osansa tästä viikosta. Reissu Tukholmaan on nyt siis onnistuneesti takanapäin ja tässä vähän matkaraporttia... kaikki kuvat on haetty Googlen kautta, koska kunnon matkalaisena unohdin kameran kotiin ja kaikki muut matkatoverit ovat tällä
hetkellä vielä reissussa.. ehkä myöhemmin sitten muitakin kuvia :)
Perjantaina yksi matkakaveri saapui Oulusta valtion rautateiden kyyditsemänä. Rautatieasemalla siis näpötin kahdeksan aikaan illalla. Siitä matka jatkuikin kaupan kautta minun luokseni.. Lauantaina aamulla sitten hyppäsimme matkalaukkujemme kanssa bussiin ja bussi vei meidän lentokentälle (seutulippu-matkakortti on muuten kätevä kapistus.. sillä pääsee lentokentällekin :)). Blue1 meidät lennätti Arlandan lentokentälle puolisen tuntia myöhässä. Ilmeisesti Berliiniin lähtevässä koneessa oli jokin hätänä ja sen takia lähtömme myöhästyi hieman. Myöhästyminen ei kuitenkaan meitä haitannut. Arlandassa nappasimme laukkumme, jotka tulivat ensimmäisten joukossa ja suuntasimme lentokenttäbussilla kohti Tukholmaa. Matkatavarat säilöön T-central:iin ja kaupungille mars! Kesti ehkä 10 sekuntia päästä kartalle :) Matkakaveri neiti M oli aivan ihmeissään muististani. Ensimmäisenä suuntasimme syömään burritot ja sen jälkeen kierreltiin kauppoja. Viinilasillisetkin ehdimme nauttia ennenkuin lähdimme muita matkakavereita (Neiti A ja Neiti L) vastaan. Kävelimme hostelliin (Crafoords place) ja asetuimme taloksi. Aika meni lauantaina uskomattoman nopeasti. Olimme kuitenkin M:n kanssa kaupungissa jo joskus 10 aikaan aamupäivällä ja toiset neidit saapuivat vasta n. 16.00 iltapäivällä. No.. Illalla luotimme kuitenkin tuttuun ja turvalliseen intialaiseen ravintolaan eli osoitteeksi otimme Torsgatan 27 ja paikkana tietenkin Razmahal Indian Restaurang. Kesällä 2007 tuli muutaman kerran käytyä tuolla ja kyllä se edelleen oli yhtä hyvää :) Ravintola sijaitsee siis St. Eriksplanilla. Maittavan aterian jälkeen menimme käymään lasillisilla Pub Stringfellows:ssa. Tämäkin tuttavuus kesältä 2007 ja sijaitsee myös St. Eriksplanilla. Tästä matkamme vei kävellen Odenplanille ja siitä sitten Sveavägeniä pitkin keskustaan. Neiti A:n kanssa esittelimme Neiti M:lle ja L:lle paikkoja ja verestimme muistoja eri paikoista. Kungsträdgårdenin jälkeen jalat (tai oikeastaan metro) vei meidät hostellille nukkumaan.
Sunnuntaina heräsimme jo kahdeksan jälkeen ja kymmeneltä olimme liikenteessä. Aamupalan nautimme kahvilassa St. Eriksplanin ja Odenplanin puolessa välissä (en tiedä kumpaan tuo paikka virallisesti kuuluu:)). Siitä sitten metrolla Brommaplanille ja siitä hyppäsimme bussiin, joka vei meidät...
...Drottningholmin linnaan. Itse en käynyt tuolla silloin kesällä 2007, mutta neiti A kävi vieraidensa kanssa, joten yksi opas löytyi :) Linnassa ja oikeammin sitä ympäröivässä puistossa vierähti helposti useampi tunti.. ja teatterin hattuja sovitettaessa ikää tuli rutkasti lisää naurun myötä :) Päivän aikana tehtiin monta suunnitelmaa siitä, kuinka vartijat saadaan juoksemaan perään :) Jossakin vaiheessa olin ihan varma, että manataan liikaa ja saadaan oikeasti vartijat peräämme. Mutta niin ei kuitenkaan käynyt, vaan jatkoimme matkaa.. Brommaplanilta metroon ja Alvikissa vaihdoimme paikalliseen ratikkaan.. määränpäänä oli siis...
...Liljeholmen! Paikka, jossa asuimme sen ajan kun Tukholmassa olimme vuonna 2007. Tuona kesänä alkoi torin remontti.. remontin myötä purettiin osa yhdestä rakennuksesta ja yksi pieni ruokakauppakin sai väistyä. Viime sunnuntaina sydänkohtaus oli kuitenkin enemmän kuin lähellä, kun kulman takaa paljastui Liljeholmenin uusi ostoskeskus!!!!! Voi luoja, että voi paikka muuttua!!! ja nyt täytyy kyllä sanoa, että kehitys on ollut vain ja ainoastaan positiivinen :) Löytyipäs nuilta entisiltä koti-huudeilta yhdet kengätkin :) Metroasemalla oli pakkoa käydä fiilistelemässä ja katsomassa bussiterminaaliakin.. ne eivät olleet muuttuneet miksikään. Jotenkin kuitenkin tuli hirvittävän haikea mieli.
Tässä vaiheessa nälkä jo kurni vatsaa ja suuntasimme Slussenia kohti. Määränpäänä oli tuttu ja hyväksi havaittu Old Beefeater Inn. Ruoka oli hyvää ja jälleen kerran sitä oli tarpeeksi. Mutta mahtuipas vatsaan kuitenkin vielä jäätelöt vanhassa kaupungissa :) Niitä ihania jäätelökauppoja (joissa vohvelit paistetaan itse ja jäätelömakuja on ihan liikaa) oli ennen kaksi ja kävelimmekin suoraan siihen, mikä on lähempänä Stortogetia, mutta mikä pettymys! Siihen kulmaan oli tullut vain tiettyä jenkkijätskiä myyvä kauppa. No.. palasimme sitten takaisin siihen toiseen kauppaan ja saimme jäätelömme :) Kuninkaallisten kaupunkikämpän tarkastuksen jälkeen käytiin vielä vilkaisemassa jo tuttuakin tutumpaa poikaa..
..eli Tukholman pienintä patsasta.. tällä kertaa pojalla oli päässään villainen myssy. Joku oli siis kutonut sille sellaisen suloisen pienen myssyn! :) Tämän jälkeen matka vei hostelliin lepuuttamaan jalkoja ja laittautumaan pientä iltaelämää varten.
Istuimme iltaa Debaser Slussenin terassilla ja tapasimme muutaman kivan tyypin, joiden pöytään siirryimme istumaan ja myöhemmin jatkoimme vielä kuuntelemaan Rock-karaokea. Tästä eteenpäin illan tapahtuman siirtyvät otsikkotekstin alle :) Ei mitään maata kaatavaa, mutta kun kerran ollaan sovittu :) Hostelliin löydettiin tiemme joskus seitsemän aikaan aamulla. Kello soi puol 11 ja hitaiden aamutoimien/aamupalan jälkeen matka jatkui kaupungille. Minä pakkasin matkalaukun mukaan ja muutaman kaupan (Urban Outfitersin ja Zaran) jälkeen suuntasin nokkani lentokentälle. Muut seurueen jäsenet jäivät vielä pariksi päiväksi Tukholmaan ja jatkoivat siitä matkaa Kööpenhaminaan, jonne ovat tänään aamulla saapuneet (kyllä, sain asiasta ilmoittavan tekstiviestin tänään :)). Haikea olo toki jäi, mutta oli kivaa ja sovittiin, että otetaan uusiksi. Sunnuntai oli ehkä paras päivä koskaan ja ilokseni se jatkui pitkään aamuun puolelle. Sunnuntain tapahtumille tullaan nauramaan vielä pitkään ja poikipas se suunnitelmia jo yhdelle illalle syyskuussakin :) Olenkin salaperäinen tänään :) Nyt kuitenkin taidan mennä pesemään pyykkiä..
Mutta ennen sitä vielä pakko sanoa yksi asia.. koin ihan uskomattoman fiiliksen kun mentiin Tukholmaan. Ihan niinkuin ois menny yhteen kotiin. Se kaupunki ja siellä olevat muistot. Vaikka siellä olinkin vain vajaat 4 kuukautta, niin sillä kaupungilla on silti erityinen paikka mun sydämessä/elämässä. Neiti A taisi kiteyttää kaiken lauantai-iltana metroon istuessa.. eli..
"ihan niinkuin ei oltais pois oltukaan!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti