Levylautasella viime aikoina..

Huomasin tuossa muutama päivä sitten, että en ole pitkään aikaan kirjoittanut juurikaan musiikista. Syksy on minulle kuitenkin sellaista aikaa, että kuunnelluimmat levyt vaihtuvat toisiin ja kenties ulkomaalainen musiikki valtaa useammin ne stereot, kuin kesäisin. Ajattelinkin listata hieman tämän hetken ehdottomia suosikkejani. En ole pitkään aikaan ostanut mitään uusiauusia levyjä, vaan olen kuunnellut jo hyllyssä olleita, alennusmyynnistä löydettyjä tai kirppareilta kaivettuja levyjä.

Billy Joelin Piano Man-the very best of Billy Joel, joka saapui rikastuttamaan levyhyllyäni vasta tänä syksynä. Olen aivan koukussa tähän levyyn. Levyltä löytyy sopiva musiikki niin moneen olotilaan. Levyn kolme ensimmäistä biisiä saavat minut jo aivan fiiliksiin (Tell her about it, Uptown Girl ja Piano Man)!!!! Tämä on pyörinyt cd-soittimessa viimeisen kuukauden aikana ehdottomasti kaikista eniten!

Placebo ja erityisesti yhtyeen singlekokoelma Once More With Feeling, joka kokoaa yhtyeen singlet vuosilta 1996-2004. Levy on siis päässyt jo kunnioitettavaa ikään. Ennen kuuntelin Placeboa ahkerasti, mutta viimeisen parin vuoden aikana se on jäänyt kenties vähän vähemmälle. Nyt olen kuitenkin taas kokenut Placebon ihanuuden ja erityisesti biisit The bitter end ja Every You Every Me jaksavat jälleen koukuttaa. Kenties ensi viikolla pääsen vaikka jo johonkin muuhun levyyn taas tutustumaan uudelleen :)

Elliot Smithin koko tuotanto on jaksanut viime viikkoina minua jälleen kiehtoa. Tutustuin jonkun verran hänen musiikkiinsa jo yläasteella ollessani ja siltä ajalta ovat ensimmäiset herran levytkin hyllyssäni. Vuonna 2003 kyllä huomioin jollakin tavalla Herra Smithin poismenon, mutta vasta syksyllä 2007 kaivoin jälleen nuo vanhat levyt hyllyn perältä (ja muutama taisi olla vielä pahvilaatikossa vuoden 2005 muuton jäljiltä :)). Tämä "uudelleen herääminen" tapahtui Tukholmassa, jossa radiossa soitettiin sellaista biisiä, jota en ollut koskaan ennen kuullut ja johon koukutuin ihan täysin.. Syksyllä, kun ronttasin tavarat kotiin Tukholmasta ja aloin purkamaan tavaroita, laitoin Smithin levyn soittimeen ja istuin asunnon lattialle katsomaan sekasortoa... tämä on rakkautta, joka kestää koko loppuelämäni!

Viimeisimpänä, mutta en suinkaan vähäpätöisimpänä mainitse Muse:n. Viime viikolla kuuntelin erityisen paljon Black Holes and Relevations -levyä. Kenties tietämättäni fiilistelin yhtyeen Suomen keikkaa, jolle en itse päässyt, vaikka mieli olisikin tehnyt. Olen kuunnellut Musea jo monia monia vuosia ja omistan melkein kaikki yhtyeen levyt. Uusinta The Resistance -levyä en kuitenkaan ole vielä ostanut.. kenties se täytyy käydä noutamassa kaupasta.. ennemmin tai myöhemmin.. tällä hetkellä minulle kuitenkin riittää vallan mainiosti vanhatkin levyt. Minun mielestäni on hienoa kuunnella levyt kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan ja huomata yhtyeen kehittyminen! Ensin sitä pystyy selvästi kuulemaan ne bändit, joista yhtye on saanut vaikutteita.. lopulta musiikki on omanlaistaan ja tuo mieleen ainoastaan ja pelkästään Musen! Niin tuosta uudesta Resistance-levystä vielä sen verran, että olen lukenut muutamia levyarvosteluja ja kovin antavat erilaisen kuvan levystä.. toiset kehuu ja toisen haukkuu.. mutta mutta.. Ei kait sitä tiedä ennenkuin sitä itse kuuntelee :)

Loppuun vielä pätkä tämän päivän kuunnelluimmasta biisistä...

"Kisu, Sisu, Visu, Misu, neljä kissanpoikaa
pyöriskeli, leikitteli kotipihallaan.
Äitimirri istuskellen katsoi leikkiänsä,
kasvojansa pestessään hän neuvoi lapsiaan:
Lapsikullat leikkikää, mut älkää menkö jäälle..."

Niinpä niin.. lastenlauluja on tullut kuunneltua ja niiden tahdissa tanssittua :) Nyt kuitenkin vielä sähköpostin tsekkaus ja sitten rentoutumaan hyvän kirjan ääreen.. ja teemuki viereen :) Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille!