uusia kivoja kirjoja ja kaikenlaista muuta..

Ensin kuva, joka kuvastaa sitä, mistä minä nuissa kahdessa kissassa niin kovin tykkään. Ei voi olla enää suloisempaa. Neiti tosin heräsi kun otin muutaman kuva.. nukkuessaan oli kenties vielä suloisempi :)
Hoitotäti sai siis kissojen mukana tuollaisen karvakodin kissoille. Se oli kuulemma pohjoisen tädin lahja kissoille ja kotonansa siitä olivat tykänneet todella paljon. Minun luonani tietenkin kaikki oli aluksi uutta ja kivaa, joten karvakotikin jäi vähemmälle käytöllä. Muutamien viime päivien aikana ovat molemmat kissat kuitenkin aina välillä nukkuneet tuolla.

Mutta niin.. lupasin kertoa enemmän siitä paketista, jonka postista hain muutama päivä sitten. Liityin muutama viikko sitten veljeni vaimon vinkistä Juju-kerhoon. Se on siis kirjakerho, jonka kirjat liittyvät aina käsitöihin ja muuhun käsillä näpertelyyn. Tervetuliaislahjaksi sain valita kaksi kirjaa hintaan 1 € /kpl.
Virkkauksesta uudelleen innostuneena valitsin toiseksi kirjaksi WSOY:n toimittaman Frida Ponténin kirjoittaman kirjan nimeltä Virkkauksen ilo. Kirja sisältää monia sellaisia ohjeita, joita ajattelin kokeilla heti karvakamujen lähdettyä (yritin eilen kutoa sukkaa, mutta lankakerä kiinnosti kissoja siinä määrin, että jätin sen suosiolla myöhemmäksi). Lisäksi minua kiehtoo kirjan kaunis kansi, jossa on paljon erivärisiä lankoja sievissä koreissa.

Toiseksi kirjaksi valkkasin kirjan nimeltä Piristä ja korista à la Cath Kidston. Kirja opastaa applikoimaan ja kirjomaan eri tavoin. Mitä olen tuota kirjaa selaillut muutamana iltana, vaikuttavat ohjeet suhteellisen helpoilta. Toki seassa on myös joitakin vähän haasteellisimpiakin ohjeita. Erittäin mukavaa on myös se, että kirjan mukana tuli materiaalipaketti, joka innostaa vieläkin enemmän kokeilemaan vaikkapa yhtä kirjan ohjeista. Kannattaa myös käydä tsekkaamassa Cath Kidstonin nettikauppa täällä.

Innolla jo odotan kaikkia tulevia kirjoja!! Miten voikaan pieni ihminen innostua käsitöistä näin uudelleen taas! Jossakin takaraivossa tosin kolkuttelee lupaamani mekot. Lupasin siis ommella veljeni vaimolle kaksi hellemekkoa ennen heidän Brasilian-matkaansa.. no onneksi sinne on vielä aikaa, mutta tällä vauhdilla teen niitä varmaan vielä lähtöä edeltävänä iltana :) Aloittamista auttaisi, jos ottaisin puhelimen ja soittaisin mitat.. ilman niitä on vähän vaikea tehdä yhtään mitään :)

Hmph.. piti kertomani, että neljä vuotta Oulussa asuneelta on aika hyvin hypätä väärään bussiin ja päätyä kävelemään pitkä matka jalassaan ohuet sukkahousut ja korkokengät.. niin minulle kävi eilen. Perille päästyäni olin suhteellisen kohmeessa.. Mutta leipominen lämmitti.. appelsiinikakkua ja toscapiirakkaa.. namnam :)

Tämän kertaiset turinat on hyvä päättää karvakamujen yhteiskuvaan.. herätin ne taas pyörimällä kamerani kanssa ympärillä :)

Nyt on varmaan pakko mennä kokkailemaan.. Hyvää musiikkia taustalle niin ruoan laittokin on paljon mukavampaa :)