hullun viikon helpotus

Olisin halunnut kirjoittaa jo aikaisemmin, mutta viime päivien aikanan minulla ei vain yksinkertaisesti ole ollut aikaa.. tai jos aikaa on ollut, on mielen vallannut vallan muut asiat.

Tiistaina saimme puhelun paikallisesta ruokakaupasta.. soittivat mummoni kännykällä ja ilmoittivat, että mummoni on rintakipujen vuoksi viety ambulanssilla sairaalaan. Lyhyestä virsi kaunis.. mummo vietiin melkein saman tien Oys:iin. Lääkäri lähti mukaan ja leikkaussali odotti valmiina. Mummolle tehtiin siis pallolaajennus. Muutama päivä siitä on siis jo kulunut ja mummo on jo jalkeilla Oulussa. Vielä hän ei kuitenkaan pääse kotiin.. vanhempani menevät häntä tänään katsomaan. Aika hiljainen tämä talo oli tiistain ajan..

Keskiviikkona lähdimme viemään kummityttöäni kotiin ja eilen tulimme jo takaisin. Muutaman päivän aikana siis sellaiset 1000 km taas vaihteeksi.

Tänään on meidän musiikkiyhdistyksen Halloween-tapahtuma paikallisessa yökerhossa.. täytynee siis alkaa penkomaan mukana olevia vaatteita ja suunnata tuossa iltapäivällä kauppaan ja sitten illalla kaverille. Huomenna treenataan niin paljon, että pelottaa ja sunnuntaina onkin sitten konsertti.. niin ja huomenna selviää saanko kunnian jatkaa kuoromme hallituksessa :)

Levylautasella viime aikoina..

Huomasin tuossa muutama päivä sitten, että en ole pitkään aikaan kirjoittanut juurikaan musiikista. Syksy on minulle kuitenkin sellaista aikaa, että kuunnelluimmat levyt vaihtuvat toisiin ja kenties ulkomaalainen musiikki valtaa useammin ne stereot, kuin kesäisin. Ajattelinkin listata hieman tämän hetken ehdottomia suosikkejani. En ole pitkään aikaan ostanut mitään uusiauusia levyjä, vaan olen kuunnellut jo hyllyssä olleita, alennusmyynnistä löydettyjä tai kirppareilta kaivettuja levyjä.

Billy Joelin Piano Man-the very best of Billy Joel, joka saapui rikastuttamaan levyhyllyäni vasta tänä syksynä. Olen aivan koukussa tähän levyyn. Levyltä löytyy sopiva musiikki niin moneen olotilaan. Levyn kolme ensimmäistä biisiä saavat minut jo aivan fiiliksiin (Tell her about it, Uptown Girl ja Piano Man)!!!! Tämä on pyörinyt cd-soittimessa viimeisen kuukauden aikana ehdottomasti kaikista eniten!

Placebo ja erityisesti yhtyeen singlekokoelma Once More With Feeling, joka kokoaa yhtyeen singlet vuosilta 1996-2004. Levy on siis päässyt jo kunnioitettavaa ikään. Ennen kuuntelin Placeboa ahkerasti, mutta viimeisen parin vuoden aikana se on jäänyt kenties vähän vähemmälle. Nyt olen kuitenkin taas kokenut Placebon ihanuuden ja erityisesti biisit The bitter end ja Every You Every Me jaksavat jälleen koukuttaa. Kenties ensi viikolla pääsen vaikka jo johonkin muuhun levyyn taas tutustumaan uudelleen :)

Elliot Smithin koko tuotanto on jaksanut viime viikkoina minua jälleen kiehtoa. Tutustuin jonkun verran hänen musiikkiinsa jo yläasteella ollessani ja siltä ajalta ovat ensimmäiset herran levytkin hyllyssäni. Vuonna 2003 kyllä huomioin jollakin tavalla Herra Smithin poismenon, mutta vasta syksyllä 2007 kaivoin jälleen nuo vanhat levyt hyllyn perältä (ja muutama taisi olla vielä pahvilaatikossa vuoden 2005 muuton jäljiltä :)). Tämä "uudelleen herääminen" tapahtui Tukholmassa, jossa radiossa soitettiin sellaista biisiä, jota en ollut koskaan ennen kuullut ja johon koukutuin ihan täysin.. Syksyllä, kun ronttasin tavarat kotiin Tukholmasta ja aloin purkamaan tavaroita, laitoin Smithin levyn soittimeen ja istuin asunnon lattialle katsomaan sekasortoa... tämä on rakkautta, joka kestää koko loppuelämäni!

Viimeisimpänä, mutta en suinkaan vähäpätöisimpänä mainitse Muse:n. Viime viikolla kuuntelin erityisen paljon Black Holes and Relevations -levyä. Kenties tietämättäni fiilistelin yhtyeen Suomen keikkaa, jolle en itse päässyt, vaikka mieli olisikin tehnyt. Olen kuunnellut Musea jo monia monia vuosia ja omistan melkein kaikki yhtyeen levyt. Uusinta The Resistance -levyä en kuitenkaan ole vielä ostanut.. kenties se täytyy käydä noutamassa kaupasta.. ennemmin tai myöhemmin.. tällä hetkellä minulle kuitenkin riittää vallan mainiosti vanhatkin levyt. Minun mielestäni on hienoa kuunnella levyt kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan ja huomata yhtyeen kehittyminen! Ensin sitä pystyy selvästi kuulemaan ne bändit, joista yhtye on saanut vaikutteita.. lopulta musiikki on omanlaistaan ja tuo mieleen ainoastaan ja pelkästään Musen! Niin tuosta uudesta Resistance-levystä vielä sen verran, että olen lukenut muutamia levyarvosteluja ja kovin antavat erilaisen kuvan levystä.. toiset kehuu ja toisen haukkuu.. mutta mutta.. Ei kait sitä tiedä ennenkuin sitä itse kuuntelee :)

Loppuun vielä pätkä tämän päivän kuunnelluimmasta biisistä...

"Kisu, Sisu, Visu, Misu, neljä kissanpoikaa
pyöriskeli, leikitteli kotipihallaan.
Äitimirri istuskellen katsoi leikkiänsä,
kasvojansa pestessään hän neuvoi lapsiaan:
Lapsikullat leikkikää, mut älkää menkö jäälle..."

Niinpä niin.. lastenlauluja on tullut kuunneltua ja niiden tahdissa tanssittua :) Nyt kuitenkin vielä sähköpostin tsekkaus ja sitten rentoutumaan hyvän kirjan ääreen.. ja teemuki viereen :) Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille!

FarmVille, Restaurant City, lautapelit.. riippuvuutta kai tämäkin.

Liityin tähän maailmankuuluun lärvikirjaan vasta viime kesänä. Uskomattoman kauan sitä pystyin vastustamaan, mutta nyt se on jo vienyt minut mukanaan ihan kokonaan. Olen huomannut kuinka kätevä sen kautta on pitää yhteyttä ystäviin ympäri maapalloa. Ennen laitettiin sähköpostia ehkä kerran tai kaksi kuukaudessa ja nykyään kommentoidaan toistemme tilaa lähes päivittäin :)

Naamakirjastahan löytyy pilvin pimein eri sovelluksia ja olenhan minäkin hassahtanut niistä kahteen. Ystäväni minut niihin tutustutti ja ajattelin ensin, että kokeilen nyt vain ihan huvikseni, mutta niin.. addiktioksi tätä voi nykyään jo kutsua. Päivätkin suunnitellaan FarmVillen viljelysten mukaan :) No ei nyt sentään, mutta päivittäinhän siellä täytyy käydä useammankin kerran. Restaurant City:ssä taas pitää viihtyä sen takia, että pääsee tasolla ylemmäs ja saa uusia kivoja juttuja :)

Tuossapas on alla kuva minun farmistani. Hiukan pienellähän se on, mutta olkoot.. en jaksa alkaa värkkäilemään. Lisäksi olen tällä hetkellä sellaisella koneella, josta ei löydy yhtään ainoaa kuvankäsittely-ohjelmaa.. ja sen kyllä huomaa :)

Farmini on tällä hetkellä ihan sekaisin. Tänään ostin uuden laajennuksen ja kaikki on vielä ihan kesken. Olen siis tasolla 21 tällä hetkellä.. ainakin muistaakseni :)
Alla muutama kuva ravintolastani tuolla ravintoloita täynnä olevalla kadulla. Ensimmäinen kuva on otettu ulkoa päin ja toinen sitten tietenkin sisältä. Ravintolassa pääsin tänään tasolle 16... ja kiroan työntekijöiden vähyyttä.. tosin aika pienet tilatkin ovat tällä hetkellä ja 8 työntekijää riittää periaatteessa ihan hyvin.

Tätä me siis muutaman yatäväni kanssa harrastamme kukin omalla tietokooneellaan, mutta sitten kenties se kaikista pahin addiktio.. lautapelit! Joku on jo saattanu huomata kuinka paljon me poikien kanssa pelaamme lautapelejä. Vanhat suosikit ovat oikea (siis se ihan vanha) Monopoly, Visa-Monopoly ja Hotelli(!!!). Uusin Monopoly (dvd) ei ole ihan niin kiva kuin nuo vanhemmat versiot pelistä. Kaikista uusin tuttavuus on The Game of Life (suomennos lienee Elämän peli tai jotakin sinne päin). Vasta viime viikolla pelasin ensimmäisen kerran ja vaikka se ei kenties pese jännittävyydessään vanhaa tuttavaamme Hotellia, on se siltikin varsin kelpo peli.

Pelin keskeisin osa on kenties elektroninen laite, joka toimii noppana ja monena muunakin. Rahaa ei tarvitse itse käsitellä, vaan tuo elektroninen laite tekee kaiken puolestasi. Valinnat elämän suunnasta teet itse, mutta muuten laite arpoo aika paljon. Idea ei ole siis rahan ansaitseminen, vaan elämänpisteiden saaminen.. niiden määrä kertoo lopussa voittajan. Tykkään kyllä siis älyttömästi tästä, mutta kyllähän se tiistain mökkireissullakin se Hotelli oli sen vuorokauden pelatuin laitapeli.. ja niin monesti meinasin repiä hiukset päästäni sen takia :)

Nyt laitankin sitten koneen kiinni tälle illalle.. unohdan viljelykset ja ravintolan luokituksen kokonaan ja siirryn kirjan ihmeelliseen maailmaan. Luettavana tällä hetkellä Mary Higgins Clark:n Kuu Paistaa Haudallesi. Sormusten herra vetelee viimeisiään, mutta maanantaina tuli taas yllättäen vähän kiire lähtö ja kirja unohtui kotiin. Täällä vanhempieni luona on jonkun verran minunkin kirjojani ja niin se tuokin jännäri on löytö omasta varastostani. Pitäisi varmaankin oikeasti käydä kaikki kirjat täälläkin läpi.. viedä osa kirpparille ja osa kotiin.. Mutta se sitten joskus :) Nyt kuitenkin menen lukemaan. Aika lopussa se tuokin kirja jo on :)

Hyvää torstai-illan jatkoa kaikille!

The Game of Lifen kuva täältä

Lauantain lörpötys

Niin se viikko on taas saapunut viikonloppuun. Kissat lähtivät kotiinsa torstaina ja minä pidin eilen siivouspäivän.. siivosin lattiasta kattoon ja pesin pyykitkin. Siinähän se päivä sitten menikin (ja vieläkin täällä on ihan liikaa kissankarvoja).

Ulkomaanmatkaajat saapuivat siis takaisin Suomeen torstaina, jolloin pohjosen tyttö lähti vielä käymään vanhempiensa luona mutkan. Eilen illalla hän on kai sitten tullut Ouluun ja mennyt siskolleen.. tänään olisi sitten tarkoitus porukalla tehdä vähän ruokaa ja kenties eksyä johonkin paikkaan, jossa saa tanssia :)

Tarkoituksenani oli eilen mennä vanhempieni luokse, koska kummityttöni on nyt "lomailemassa" mummolassa ja ajattelin, että voisin vanhempiani vähän auttaa tuossa tytsyn hoidossa. Tämä ilta kuitenkin muutti suunnitelmiani sen verran, että lähdenkin vasta maanantaina.. parempikin itse asiassa niin, koska maanantaina pääsen poikien kyydillä ja näin ollen ei tarvitse maksaa kallista junamatkaa.

np: Montt Mardié - Clocks

Pitäisi kai mennä suihkuun, että pääsen tämän päivän aikana vielä lähtemään :)

uusia kivoja kirjoja ja kaikenlaista muuta..

Ensin kuva, joka kuvastaa sitä, mistä minä nuissa kahdessa kissassa niin kovin tykkään. Ei voi olla enää suloisempaa. Neiti tosin heräsi kun otin muutaman kuva.. nukkuessaan oli kenties vielä suloisempi :)
Hoitotäti sai siis kissojen mukana tuollaisen karvakodin kissoille. Se oli kuulemma pohjoisen tädin lahja kissoille ja kotonansa siitä olivat tykänneet todella paljon. Minun luonani tietenkin kaikki oli aluksi uutta ja kivaa, joten karvakotikin jäi vähemmälle käytöllä. Muutamien viime päivien aikana ovat molemmat kissat kuitenkin aina välillä nukkuneet tuolla.

Mutta niin.. lupasin kertoa enemmän siitä paketista, jonka postista hain muutama päivä sitten. Liityin muutama viikko sitten veljeni vaimon vinkistä Juju-kerhoon. Se on siis kirjakerho, jonka kirjat liittyvät aina käsitöihin ja muuhun käsillä näpertelyyn. Tervetuliaislahjaksi sain valita kaksi kirjaa hintaan 1 € /kpl.
Virkkauksesta uudelleen innostuneena valitsin toiseksi kirjaksi WSOY:n toimittaman Frida Ponténin kirjoittaman kirjan nimeltä Virkkauksen ilo. Kirja sisältää monia sellaisia ohjeita, joita ajattelin kokeilla heti karvakamujen lähdettyä (yritin eilen kutoa sukkaa, mutta lankakerä kiinnosti kissoja siinä määrin, että jätin sen suosiolla myöhemmäksi). Lisäksi minua kiehtoo kirjan kaunis kansi, jossa on paljon erivärisiä lankoja sievissä koreissa.

Toiseksi kirjaksi valkkasin kirjan nimeltä Piristä ja korista à la Cath Kidston. Kirja opastaa applikoimaan ja kirjomaan eri tavoin. Mitä olen tuota kirjaa selaillut muutamana iltana, vaikuttavat ohjeet suhteellisen helpoilta. Toki seassa on myös joitakin vähän haasteellisimpiakin ohjeita. Erittäin mukavaa on myös se, että kirjan mukana tuli materiaalipaketti, joka innostaa vieläkin enemmän kokeilemaan vaikkapa yhtä kirjan ohjeista. Kannattaa myös käydä tsekkaamassa Cath Kidstonin nettikauppa täällä.

Innolla jo odotan kaikkia tulevia kirjoja!! Miten voikaan pieni ihminen innostua käsitöistä näin uudelleen taas! Jossakin takaraivossa tosin kolkuttelee lupaamani mekot. Lupasin siis ommella veljeni vaimolle kaksi hellemekkoa ennen heidän Brasilian-matkaansa.. no onneksi sinne on vielä aikaa, mutta tällä vauhdilla teen niitä varmaan vielä lähtöä edeltävänä iltana :) Aloittamista auttaisi, jos ottaisin puhelimen ja soittaisin mitat.. ilman niitä on vähän vaikea tehdä yhtään mitään :)

Hmph.. piti kertomani, että neljä vuotta Oulussa asuneelta on aika hyvin hypätä väärään bussiin ja päätyä kävelemään pitkä matka jalassaan ohuet sukkahousut ja korkokengät.. niin minulle kävi eilen. Perille päästyäni olin suhteellisen kohmeessa.. Mutta leipominen lämmitti.. appelsiinikakkua ja toscapiirakkaa.. namnam :)

Tämän kertaiset turinat on hyvä päättää karvakamujen yhteiskuvaan.. herätin ne taas pyörimällä kamerani kanssa ympärillä :)

Nyt on varmaan pakko mennä kokkailemaan.. Hyvää musiikkia taustalle niin ruoan laittokin on paljon mukavampaa :)

juhlahumua ja karvakamuja..

Olen nyt elänyt melkoista hulina-aikaa. Viime viikolla sain hoitoon ystävieni kaksi kissaa, jotka ovat kyllä suhteellisen vilkkaita tapauksia. Öisin nukkuminen on jäänyt vähän vähemmälle. Alla olevassa kuvassa toinen karvakamuistani. Kyseinen yksilö on vielä vilkkaampi kuin toinen. Lisäksi tuo valkoinen paholainen on moniallergikko ja kuuro. Mutta kuitenkin niin ihana!

Viime perjantaina oli entisen koulutusohjelmani 10-vuotissynttärit. Juhlat kulkivat otsikolla "atomista analyytikoksi" ja olihan ne kyllä kivat kestit. Päivä käynnistyi aamukahveilla klo 9.00, josta sitten siirryttiin yhteen koulumme musiikkisaleista. Pitkin päivää kuulimme mitä mielenkiintoisimpia esityksiä ja olihan siellä välissä aina vähän viihdettäkin taikuuden ja musiikin muodossa. Päivän päätteeksi kävimme syömässä vanhassa tutussa koulun ravintolassa :)

Puolisen tuntia ehdin päiväjuhlan jälkeen nukkua ja sitten pitikin jo alkaa laittautua iltajuhlaa varten. Oli aivan ihanaa nähdä vanhoja tuttuja. Itsehän opetin tuossa koulutusohjelmassa viime keväänä jonkun aikaa ja kovin tulivat opettamani opiskelijatkin kysymään kuulumisia. Opettajien kanssa on aina kiva jutella ja kovin huolehtivat siitä, että mistä minullekin niitä töitä löydettäisiin. Sanonpahan vain, että ei se ainakaan yrittämisestä ole minun kohdallani kiinni. Eilen vein postiin taas kaksi työhakemusta ja lähetin sähköpostilla muutaman... ja tällekin päivälle on vielä savottaa edessä. Iltajuhlassa syötiin hyvin (salaattibuffet+kakkukahvit), juotiin, juteltiin ja laulettiin karaokea :) Vannoin etten menisi laulamaan, mutta niinhän siinä sitten kävi, että lavalta itsemme kavereiden kanssa löysimme.. emme kuitenkaan laulaneet yksin, vaan koko entisen luokan voimin :) Juhlapaikalta jatkoimme matkaamme baariin.. tosin kaikki muut taisivat mennä eri baariin, kuin meidän porukka. Mutta ei se menoa haitannut.. kuten ei myöskään sekään, että taisimme olla vanhempia kuin suurin osa muista asiakkaista :) Melkein tappiin astihan siellä sitten meni. Kotona odotti sängyn päällä alla oleva otus.

Lauantaina heräsin ensimmäisen kerran ihan liian aikaisin, mutta sain sitten kuitenkin vielä vähän nukuttua. Päivän leikin kissojen kanssa ja illaksi menin katsomaan elokuvaa herra H:n kanssa. Itse asiassa katsoimme kaksikin elokuvaa. Yes Man:n katsoimme jo toista kertaa. Kävimme sen katsomassa aikoinaan leffateatterissa.. tahdoimme aivottoman leffan ja sellaisen löysimme :)Toinen elokuva taidettiin valita oikeastaan kannessa näkyvän auton perusteella... koska emme edes sitä olleet tajunneet vuokratessa, että elokuva on ranskalainen :) Eli siis autoilua hienoilla autoilla.. autojen romuttamista oikeastaan. Taustalla oli tositapahtumiin perustuva tarina agentista ja huumeista. Olihan tuokin ihan jees leffa.. ja ainakin muutama ihan hieno auto kuvissa vilahteli :)

Lauantaina meni ihan liian myöhään, kun ottaa huomioon, että sunnuntaina herätys oli jo ennen seitsemään. Matkani kuorotreeneihin alkoi jo puoli kahdeksan aikaan. Treenit meni hyvin ja luulenpas, että marraskuun konsertista tulee aikas hieno :) Eilen saatiin yksi solisteista myös paikalle ja hän kyllä lauloi ihan mahtavasti. Täytynee ite vielä katella muutamia nuotteja tässä kotosallakin.. mutta hyvä fiilis kylläjäi treeneistä. Kotona olin takaisin viiden aikaan ja keittiön lattialla odotti ei niin miellyttävä yllätys. Kissat olivat jotenkin saaneet keploteltua lasisen mehukaatimen lattialle ja siellähän se oli ihan tuhannen pieninä sirpaleina. Ihan vähän vain näin punaista. Muuten karvakamujen ja minun yhteiselo on sujunut ihan hyvin.. ja enää muutama päivä tätä kestää..

Saisikohan sitä tänään itsensä vaikka liikkeelle. Eilen kävin vain postissa hakemassa paketin. Tuosta paketista kenties hieman myöhemmin lisää... pakettiin liittyy sana Juju :)

kotona taas.. tuliaiset ja yksi ostos..

Eilen pääsin vihdoin kotiin ja niinhän siinä oli sitten käynyt, että talvi oli poissaoloni aikana saapunut Ouluun. Koko eilisen päiväkin satoi lunta/räntää. Ajoin siis kahden päivän aikana reilut 600 km ja pohjoista kohti tullessa alkoi jänskättään tuo ajaminen.. kesärenkaat kun alla olivat ja tiet täyttyivät sohjosta.. no, pääsin kuitenkin ehjänä perille. Nyt on kuvat (jotkut tarkempia kuin toiset) vanhemmiltani saamista tuliaisista ja yhdestä viime viikon ostoksesta koneella ja voin ne muillekin jakaa :)

Siinäpäs ne tulaiset sitten oikeastaan ovat. Uusi lompakko ja sininen rasia olivat yllätys. Itse tosin maksoin myöhemmin tuon Emporion laatikon sisällön, mutta kuitenkin. Olen tykännyt tuosta Escadan Magnetismistä todella kauan. Ikäväkseni se pääsi kuitenkin tuossa viime talvena loppumaan enkä jostakin syystä ostanut uutta. Kiitokset äidille, joka kuitenkin muisti rakkauteni tuota punaviolettia pulloa kohtaan ja lahjoi minua sillä kotiin tullessaa :) Tämä on muuten ainoa tuoksu, joka löytyy sekä minun, että äitini peilikaapista.

Iloinen yllätys oli sinisävytteinen korusetti, johon kuului korvisten ja kaulakorun lisäksi kello ja sormus. Kellon rannetta täytyy käydä lyhennyttämässä, mutta muuten kyllä tykkäilen koko setistä oikein paljon. Olen enemmän hopean, kuin kullan ystävä ja näin ollen setti sopii minulle erittäin hyvin :) Kellolla oli jopa takuu.. mutta, jos se joku päivä sanoo työsopimuksensa irti, niin tuskin lähden reklamoimaan liikkeeseen :)

Lisäksi minua lahjottiin tosiaan vielä muutamalla kynsilakalla ja huulipunalla (isän kommentti: äitis halus välttämättä ostaa huulipunaa, vaikka yritin sille sanoa, että et sinä käytä huulipunaa.. yritin ehdottaa huulikiiltoa, mutta ei se kuunnellu..) :) kenties tämä on nyt sitten se oikea hetki opetella käyttämään huulipunaa.

Veljeni luona käydessä erehdyin ajankuluttamiseksi menemään koruliikkeeseen, jossa törmäsin pitkäaikaiseen unelmaani. En voinut jättää sitä enää kauppaan, vaan otin sen nätisti telineestä ja kävelin kassalle. (kuvat ovat erittäin huonoja.. anteeksi tämä.)Rasiassa siis lukee Snö of sweden. Sain jopa sellaisen ihanan pienen pussin tälle rasialle.. mutta eihän se rasia siis ole se pääasia..


...vaan se ihana karkinnäköinen rannekoru, joka rasiasta paljastui :) Olen siis katsellut jo jonkun aikaa tuota korua ja nyt viimeinkin sen omistan. Tuo on niin ihanan simppeli ja niin värikäs. Helppo tapa saada väriä värittömäänkin asukokonaisuuteen! Snö ja Nomination taistelevat nyt lempikoru-tittelistä tässä taloudessa.. tai ehkä se lempikoru on yhä edelleenkin isän tyttö -kaulakoru, mutta nämä kaksi kisaavat siitä rannekorun paikasta :)

Hmm.. kissojen kauhukaksikko tulee huomenna yli viikoksi hoitoon.. täytyisi alkaa keräämään kaikki pienet ja vähän suuremmatkin särkyvät esineet kaappiin. Mutta senhän voi tehdä vielä huomennakin.. olen taas koukuttanut itseni ff x:n ihmeelliseen maailmaan.. nyt kuitenkin lähden kahvittelemaan kavereiden kanssa :)

ei ainakaan ole tekemisen puute päässyt iskemään

Olen siis vieläkin veljeni luona ja kummityttö on vaatinut aikaani niin paljon, että en ole ehtinyt edes kirjoittaa. Olen siis hoitanut tyttöä hänen vanhempiensa ollessa töissä (tekevät nyt oikein urakalla töitä, kun on kerran hoitajakin). Lisäksi minut on valtuutettu kuskaamaan tyttöä päiväkotiin :)

Eilinen päivä oli pitkä ja sen on huomannut vielä tänäänkin. Eilen lähdimme veljeni kanssa kohti Helsinkiä klo 6.00 aamulla. Olimme siellä ehkä vähän etuajassa, mutta löysimme kuitenkin määränpäähän.. ja vieläpä suhteellisen helposti (ehkä ihan muutamaa liikennesääntöä rikottiin ihan ministi). Takaisin "kotona" olimme jo kolmen aikaan iltapäivällä.. eli nopea reissu se oli, mutta kuitenkin kovin väsyttävä..

Keskiviikkona kävin ostamassa muutaman pienen jutun, josta kenties lisää kunhan pääsen kotiin (maanantaina varmaankin suuntaan Oulua kohti).. Väsymykseen vaikuttaa varmasti myös se, että en ole saanut öisin kunnolla nukuttua. Herään joka yö yhden ja kahden välillä siihen, että henkeä ahdistaa (tiedän, että se johtuu heinän pölystä enkä voi sille oikeastaan mitään). Siinä sitten aina palloilen melkein kaksi tuntia, kunnes väsymys on niin suuri, että pienestä ahdistuksesta huolimatta nukahdan.. yleensä istualleen, koska silloin ei ole kosketuksissa tyynyn kanssa...

Ehkä ihan kiva siis päästä kotiin.. ai niin... hiuksetkin sai uuden ulkomuodon... voin sen verran nyt kertoa, että takaa epämääräinen ja tehosteena punaista :)