shopping..

Sairastelut on nyt sairasteltu.. toivottavasti ainakin. Kortisoni-kuuri on vasta puolessa välissä, mutta eikös se ole terveen merkki, että lääkettä ei muista ottaa??

Sairastelusta huolimatta kesäkuun toinen puolisko oli aikamoista pyöritystä. Yksi viikonloppu meni Oulussa ystävän polttareissa ja sitten olikin jo vuorossa Juhannus-mökkeily tutulla ja parhaaksi havaitulla kaveriporukalla.. Ensimmäistä kertaa koskaan mukana oli myös pieniä lapsia ja hyvinhän se meni. Säät olisivat voineen olla kenties hieman paremmat, mutta pienikin aurinko piristi kummasti.

Polttareista vielä sen verran, että miten voikin olla niin vaikeaa pitää kitansa kiinni.. kysymys oli kuitenkin yllätyksestä ja niin monta kertaa meinasi lipsahtaa naamakirja-päivitys tai jotakin muuta vastaavaa asiasta. Onneksi kaikki kuitenkin meni lopulta paremmin kuin hyvin.. Ensi viikonloppuna juhlitaankin sitten häitä ja siihen liittyen seuraavaa..

Mekkojen shoppailu on todella ihanaa hommaa ja rakastan mekkoja yli kaiken, mutta onko kamalampaa hommaa kuin sovittaa mekkoja helteellä. Iho on nihkeä ja hiki valuu otsalta.. yritä siinä sitten näyttää hyvältä hienossa mekossa! No... tuskailun ja muutaman päivän aktiivisen työn tuloksena löysin mekon ja siihen sopivan pienen neuletakin... kenkiä ei pitänyt ostaa, mutta tänään hairahduin kenkäkauppaan katselemaan kenkiä ja no.. miten siinä nyt yleensä käy? Löysin ihanat kiiltävät mustat (joidenkin mielestä ehkä tylsät) Tamariksen korkkarit (ks. kuva)! Mustia korkokenkiä omistan ennestään muutaman parin, mutta toiset ovat kiilakorolla ja toiset ovat aika massiiviset ja korkeat. Näissä uusissa on sen verran sopuisa korko, että bailaaminen aamun puolellekin todennäköisesti onnistuu.

Viime viikonloppu meni töissä ja koko tämä viikko on melkoista taistelua kaikenlaisten raporttien kanssa.. Vielä neljänä aamuna herätys töihin ja sitten olisikin edessä neljän viikon loma!!! Työrintamalla tapahtuu tällä hetkellä paljon muutoksia ja luulenpa, että aika moni pohtii ja murehtii aisoita myös lomalla, mutta minä ainakin ajattelin vähät välittää töistä ja keskityn täysillä itseeni, ystäviini, sukulaisiini ja tietenkin lomailuun :)

Taas yksi lukukokemus.

Kun on useamman päivän maannut sohvan pohjalla ja katsellut ikkunasta ulkona paistavaa aurinkoa, alkaa kotipuuhatkin olla ajantasalla ja pientä tekemistä yrittää keksiä vaikka mistä.

Eilen illalla sain vihdoin ja viimein kahlattua läpi J.K. Rowlingin Paikka vapaana -kirjan. Ostin sen joskus tuossa alkukeväästä / lopputalvesta kirjakaupan lahjakortilla.. ajattelin ensin odottaa pokkariksi asti, mutta päätin, että tämä oli lahjakortin tuhlaamisen arvoinen :)

Olen lukenut kaikki Harry Potter -kirjat moneen kertaan ja odotukset olivat korkealla. Tiesin kyllä, että kirja on aivan erilainen kuin Potterit, mutta silti odotin vähän enemmän. Kirja oli suhteellisen hidas-tempoinen ja alussa meinasin jo luovuttaa ihan kokonaan. Jostakin kuitekin löysin sinnin lukea kirjaa yli puoleen väliin ja yhtäkkiä se muuttuikin ihan mielenkiintoiseksi. Kaiken kaikkiaan kirjan lukeminen vei varmaan ainakin 2 kuukautta.. mutta kuten sanottu, loppupuolikas pesee alun mennen, tullen ja palatessa... ja täytyy sanoa, että loppu oli kyllä vähintäänkin odottamaton.. 

Kirjan aihealueenahan on paikallispolitiikka monesta eri suunnasta ja täytyy myöntää, että politiikka ei tässäkään muodossa minuun iske ihan hirvittävästi. Toisaalta se on aiheena tässä kirjassa hyvinkin vahvasti esillä ja sen takia se täytyy vain sietää vaikka hammasta purren :) Toki sen politiikan ympärille kietoutui montakin erillistä ja yhteistä, pientä ja vähän suurempaa tarinaa.. Ja kenties näiden useiden muiden tarinoiden takia jaksoinkin lopulta kirjan lukea.

Mutta no, suosittelen varauksella kaikille, jotka haluavat tietää minkälaista tekstiä Rowling on Pottereiden jälkeen saanut aikaiseksi. Ei tietenkään kannata odottaa mitään Pottereihin päinkään viittaavaa.. tämä kirja on jotakin aivan totaalisen muuta kuin Harryn ja hänen ystäviensä seikkailut taika-maailmassa.

 Kun nyt sain yöpöydältä tämän kirjan takaisin hyllyyn, innostuin samalla järjestämään hyllyn uudelleen. En ole kyllä ihan tyytyväinen tähän järjestykseen ja taidankin sen vielä ensi viikon aikana järjestää uudelleen :)
Tein eilen kirjatilauksen.. täytyyhän sitä kesälomalle olla uusia pokkareita tuhottavaksi auringosta nauttien (tai sadetta pakoillen).. Kotiutin mm. Liksomin ja Westön kirjat.. yhteensä taisin muistaakseni tilata neljä kirjaa. Sopivasti kaikkiin kategorioihin ja mielialoihin sopivaa :)

Uhmasin tänään keuhkoputkentulehdusta ja antibiootteja ja kävin nauttimassa auringosta hieman yli tunnin kävelyllä.. Vauhti ei päätä huimannut, mutta ehtipähän paremmin katselemaan ympärilleen :)
Nyt taidan tutkailla reittiopasta huomista varten, katsoa vähän töllötintä ja miettiä mitä kaikkea sitä ensi viikolla täytyykään tehdä.

Tervehdys sairastuvalta

Kuin ihmeen kaupalla en sairastanut viime syksynä ja talvena yhtäkään flunssaa.. nyt sitten sitäkin enemmän. Toukokuun alussa oli flunssa ja yskä numero 1, joka vei äänenkin kokonaan. Ääntä ei siis moneen päivään lähtenyt pihaustakaan, mutta mitäpä sitä turhaan lääkäriin menemään..

Allergia on ollut koko kevään suht kohdallaan.. jos ei oteta huomioon sitä, että vaihdoin lääkkeitä ja sen seurauksena nukuin kaikki vapaat hetket kotona. Lopetin lääkkeet ja päätin, että ostan uudet jahka menen apteekin ohi.

 Viime viikonloppuna vietimme ystävän-viikonloppua maailman mahtavimmassa seurassa shoppaillen, auringosta nauttien, pikniköiden, leffaillen, höpötellen ja vain hengaillen. Yökyläilin ystävän ja kummitytyn luona siinä samalla. Lauantaina alkoi nenä vuotaa ja seuraavana yönä se meni ihan tukkoon. Oma vikani kun en ollut ostanut niitä uusia allergialääkkeitä.

 Maanantaina tuli yskä ja maanantain ja tiistain välinen yö meni harakoille kun yritin istuallani nukkua.. makuuasennossa kun ei voinut tehdä muuta kuin yskiä. Tiistaina varasin iltapäivälle ajan työtereyslääkärille, jonka mukaan seuraava osoite olisikin ollut todennäköisesti päivystys.. keuhkojen konsertti oli kuulemma aika epävireinen ja kamalan kuuloinen.

Diagnoosina oli keuhkoputkentulehdus, joka on ilmeisesti peruja edellisestä flunssasta ja paheni nyt kun jätin ne allergialääkkeet ottamatta..  en minä tiiä.. mutta sain ainakin montaa eri reseptilääkettä. Antibioottia ja kortisonia ja allergialääkettä ja hengityksen avaajaa.. Kyllä se lääkäri ehdotti sairaslomaakin, mutta tyrmäsin ajatuksen.. ei tässä nyt ole aikaa lomailla..

Nyt teen sitten kauniina aurinkoisena lauantaina töitä kotona neljän seinän sisällä. Antibioottipaketissa kehoitettiin välttämään aurinkoa, koska saattaa tulla aurinko-ihottumaa ja en ajatellut ottaa sellaista riskiä.. kyllä tämä tauti on ihan riittävä tällä hetkellä. Nyt toivon vain, että tämä tästä mahdollisimman nopeasti menisi ohi.. olisi nimittäin vaikka minkälaisia suunnitelmia vielä ennen juhannusta..

Nyt taidan ottaa antibiootin nassuun ja alkaa kattomaan töllötintä.. ikkunasta kuulee sopivasti kesätuulen ja voi melkein kuvitella makaavansa huovalla auringon alla. Tasan ei nyt mene nallekarkit, mutta toivotaan parasta!

Lomailua ja muuta menoa..

Ilmeisesti tästä vuodesta tulee sellainen "kirjoitan EHKÄ kerran kuussa kaiken mahdollisen"-vuosi.. Edellisestä kirjoituksesta on mennyt reippaasti yli kuukausi ja sen jälkeen onkin ollut menoa ja melskettä sen verran, että kotona olen käynyt vain kääntymässä..

Olen innolla seurannut nuorimman kummitytön kasvua ja kehitystä.. voi jestas sentään, että voi tyttö kasvaa vauhdilla! Tuntuu, että kasvaa joka päivä ainakin sentin ja kasvonpiirteet muuttuvat hirvittävällä vauhdilla! Mutta onhan se vain ihan hirvittävän kamalan älyttömän suloinen. Voisin tuoksutella sen hiuksiakin vaikka koko päivän! :)

Tämän kevään reissu oli siis kaupunkireissu ja suuntaui kohti Unkaria! Tyttöjen reissu oli täynnä höpötystä, naurua ja hulvatonta menoa! Säät olisivat voineet olla suotuisammat, mutta en valita! Saatiin kokea aikalailla kaikki lumisadetta lukuunottamatta :) Viime vuonna vietin synttäreitäni Afrikan puolella.. tänä vuonna ei ihan niin kauas lähdetty ja matkaseurakin oli eri.. mutta olen yhä edelleen sitä mieltä, että tästä voisi ottaa tavan.. siis synttäreiden vietosta ulkomailla :)

 Kuvien perusteella saattaa vaikuttaa siltä, että aurinko paistoi koko ajan, yhtenä päivänä satoi kaatamalla ja yhtenä saimme nauttia erittäin tuulisesta auringosta.. mutta kaiken kaikkiaan aivan valtavan hieno reissu! Matkaan kuului hyvän seuran ja hulvattoman menon lisäksi pajon nähtävyyksiä ja sopivasti shoppailua.. ja tottahan toki Budapestissä täytyi käydä lillumassa kylpylässä. Valitsimme kylpyläksi pienen ja erittäin vanhan (yksi vanhimmista kaupungin kylpylöistä) kylpylän, joka taisi olla nimeltään Király Bath. Valinta osui nappiin ja olimme kylpylän ainoat turistit.. kylpylä oli rauhallinen ja aika kului todella nopeasti lämpimästä vedestä nauttien :)

Ystävämme toimi oppaanamme (joillakin vain on taito muistaa lähes kaikkien patsaiden tarinat ja kertoa ne vielä innostuneesti muillekin), koska oli jo tovin asunut kaupungissa.. Toki myös Mondon Matkaopas oli erittäin kovalla käytöllä.. Ihastuin paikallisiin rauniobaareihin aivan täysin.. aika monessa eri rauniobaarissa tulikin iltarientojen aikaan käytyä :) Olut ja ruoka oli edullista.. tosin emme käyneet missään turistien suosimissa paikoissa syömässä.. Majapaikamme oli tooodella kiva! Olimme hostellin ainoat asukkaat ja näin ollen saimme olla aika vapaasti. Olimme varanneet kahden hengen huoneen, joka oikeastaan oli hostellin kyljessä oleva pieni asunto.. eli meillä oli oma kylppäri ja pieni keittiö myös omassa kämpässämme.

Paljon siis tehtiin ja höpötettiin ja kuljettiin.. Kuvia tuli otettua jonkin verran, mutta muistot on kuviakin kalliimpia!

Unkarissa olimme siis keskiviikosta (20.3.) sunnuntaihin ja reissun jälkeen ehtikin sopivasti pestä pyykit ja pakata uudelleen kun torstaina koitti lähtö pääsiäisen viettoon veljen (ja kummitytön) perheen luokse, jonne myös vanhempani saapuivat.

Pääsiäiseen kuului paljon askartelua, leipomista, ulkoilua ja kaikenlaista muuta tohinaa. Tällä vanhemmalla kummitytöllä on ikää tosiaan 5 vuotta ja energiaa löytyy melkein enemmän ku pienestä kylästä yhteensä. Kauppareissulla löysin itselleni mekon yhden pienen tyllerön ristiäisiin.. yhden ostin tietenkin jo Budapestistä, mutta eihän mekkoja voi olla koskaan liikaa.

Pääsiäisen vietosta kotiuduin maantai-iltana.. ja perjantaina lähdimme tyllerön ristiäisiin Pohjois-pohjanmaalle. Ei käy elämä tylsäksi kun kotona käy vain kääntymässä ja töissäkin on vain pätkäviikkoja. Lauantaina neiti sai nimen ja kummit jatkoivat vielä iltaa paikallisessa baarissa :) Sunnuntaina sitten suunnattiin takaisin kotiin.. viime viikko töissä oli aikamoista vuoristorataa ja vielä tälläkin hetkellä on kaikki vähän sekaisin, mutta toivottavasti asiat tästä alkaa selkiytymään. Viime viikonloppu oli vapaata kaikesta ja vietinkin sen tiiviisti neljän seinän sisällä siivoten ja rentoutuen. On kiva mennä tuulispäänä ja viettää aikaa ihanien ihmisten kanssa, mutta kyllä sitä välillä kaipaa kunnon lepoakin!

 Nyt taidan vielä hetken aikaa miettiä työkuvioita ja tänään taitaa töllöttimestä tulla Harry Potter, joka on kyllä aivan pakko katsoa pitkästä aikaa :)

elämän iloja

Viimeisen kuukauden aikana on menty lujaa.. välillä ehkä vähän liiankin lujaa.. eikä tälle vauhdille oikeastaan näy loppua edes..
Viimeisen kuukauden aikana ollaan odotettu tyttölasta maailmaan, iloittu tulevan kummitytön syntymästä, tutustuttu ihanaan ja tuhisevaan prinsessaan, juhlittu häitä pohjoisessa, käyty työkavereiden kanssa after workkaamassa, harrastettu laulamista, stressattu töistä, stressattu juhla-asuista, varattu pyrähdys talvilomaksi.. ja ja ja.. jossakin välissä on yritetty myös ehtiä nukkua.

Kävin ostamassa tulevalle kummitytölle vauvakirjan.. tai ei se rajotu pelkästään vauva-aikaan.. se loppuu vasta 18-vuotiaana.. eli muutaman vuoden saan kerätä valokuvia ja täyttää kirjaa :) Tytsy saa sen sitten synttärilahjaksi kunhan tulee täysi-ikäiseksi :)

Viime viikonloppu oli häähumua pohjoisessa. Perjantaina menin vanhempieni luokse, josta lauantaina aamusta lähdettiin ajamaan vielä pohjoisemmaksi.. takaisin vanhempieni luona olin kolmen jälkeen aamuyöllä ja aamulla kello soi seitsemän aikaan, koska sunnuntai oli omistettu laulamiselle. Täytyy sanoa, että maanantaina ei ollut kovin levännyt olo :)

Tänään olisi tarkoitus lähteä Neiti S:n ja vauvan kanssa shoppailemaan.. täytyis varmaan vähitellen raahautua suihkuun.. Huomenna näkee pitkästä aikaa ihania ystäviä kun heillä on moooonen tunnin vaihto Helsinki-Vantaalla! Ei tääkään viikonloppu ole hassumpi.. aurinkokin paistaa kivasti ja kahvi maistuu hyvälle.

Enää vajaa kolme viikkoa ja pääsee nauttimaan keväisestä Unkarista extrapitkän viikonlopun merkeissä! Se on siis se talviloma-pyrähdys..
ai niin.. uuden puhelimen opettelu on aika syvältä. Päätin vihdoin ja viimein (oikeastaan pakon sanelemana) siirtyä älypuhelinten aikakauteen ja ja.. onhan se kiva puhelin, mutta onhan se erilainen.. vaikka merkki pysyikin samana.. ja voisiko joku kehittää sellaisen akun, jota ei tarttis ladata joka yö.. Täytyy tänään käydä etsimässä jonkinlaisia suojakuoria ja se sellanen langaton lataus-asema (vai mikä se on?) :)

(kuvat on googlesta)

Hengähdys ja tammikuun höpinät.

On se kumma kun uuden puhelimen joutuu nykyään liikkessäkin tilaamaan ja sanotaan, että voin saada puhelimen EHKÄ kuukauden päästä! Mitä tämä tämmöinen oikein on! Odotetaan sitten!

Hengähdystauko Pohjois-Pohjanmaalla tuli ilmeisen hyvään väliin. Väsymys alkoi painamaan ja tarvitsin pienen breikin. Toisaalta olisin kyllä mielelläni jäänyt odottelemaan tulevan kummitytön maailmaan saapumista kotiin.. mutta toivottavasti neiti S pysyy lujana ja synnyttää vasta ensi viikolla :)

Tammikuu on loppusuoralla ja olen mitteinyt, että mitä sitä oikein on saanut aikaiseksi näin vuoden alkumetreillä.. Töitä nyt tietenkin ja ehkä ihan hintsusti liikaa. Tai muuten sopivasti, mutta uuden oppiminen ja opiskelu vie jonkin verran myös omaa aikaa. Olen kutonut muutamat perus-villasukat ja ihan vähän lukenu. Kirjoja on tällä hetkellä kesken kolmekin kappaletta, joista viimeisin (eli eilen aloitettu) vaikuttaa kaikista mielenkiintoisimmalta.

 Matkalla - On the Road... tuntuu, että taidan luovuttaa tämän kirjan kanssa.. tai sitten ihan vain sisulla luen loppuun. Ainakin pokkari-versio on pienen pientä tiheään kirjoitettua tekstiä ja kirjan ensimmäiset 100 sivua ovat muiden ihmisten kirjoituksia kirjasta.. hyppäsin suoraan sivulle 111 (tai jotakin sinne päin) ja aloin lukemaan itse tarinaa. Ok, matkaa tehdään.. se on välillä rankkaa ja paikasta A paikkaan B pääseminen hankalaa..mutta siltikin. Viime lukemisella päästiin ensimmäiseen päämäärään ja siihen kirjan lukeminen onkin jäänyt taas muutamaksi viikoksi. Ehkä katson vain elokuvan.. vai muuttuuko tämä kirja jossakin välissä oikeasti mielenkiintoiseksi???? Kertokaa joku!

 Tilasin tämän kirjan ennen joulua ja ajattelin, että tämä olisi sellaista mukavan kevyttä lukemista synkkiin talvi-iltoihin, mutta enpä tiedä.. ehkä se on se kirjan aihe, mutta jotenkin tuntuu, että Tietyt tytöt(kään) ei nyt vain kolahda.Bongasin Jennifer Weinerin jonkun toisenkin kirjan työpaikan kirjahyllystä ja ajattelin, että kenties kokeilen vielä sen ennenkuin luovutan kirjailijan suhteen ihan kokonaan.

Tämän kirjan huomasin työpaikan kirjahyllyssä ja nappasin sen siitä hetken mielijohteesta käsiini. Lapsuus lahkon vankina on selviytymistarina. Kirja kertoo Kartanolaisiksi kutsutusta lahkosta ja erään pojan/miehen tarinan siitä kuinka hän aivan pienenä poikana joutui lahkoon, mutta onnistui vanhemmalla iällä karkaamaan ja aloittamaan oikean ja "normaalin" elämän. Luin kirjaa eilen illalla ja äsken hetken aikaa.. voin sanoa, että kiinnostaa sata kertaa enemmän kuin kaksi aikaisempaa kirjaa! :) Rankka aihe ja pysäyttävä.. mutta erittäin mielenkiintoinen!

 Joululoman jälkeen kävin tosiaan neiti S:n kanssa kangaskaupassa ja yksi viikko iltoineen ja viikonloppuineen menikin kankaita pyöritellessä ja ommellessa. Ompelukoneen huolto ei ilmeisesti olekkaan mikään ihan huuhaa-juttu.. Kohta 10 vuotta vanhaa konetta ei ole koskaan huollettu ja voisin nyt sanoa olevani aika haka ratkaisemaan kaikenmaailman ongelmia sen kanssa! Mutta hei, beibille on nyt kaikki ommeltu valmiiksi ja oikeastaan ainoa asia mikä kuviosta enää puuttuu on itse prinsessa.

Aika moneen tv-sarjaan olen onnistunut itseni aikojen saatossa koukuttamaan. Pahin/paras koukutus on ehdottomasti Gilmoren tytät.. ja Gossip Girl tulee aika hyvänä kakkosena. Jossakin vaiheessa koukutin itseni Greyn anatomiaan (lainasin ystävältä) ja nyt sitten hankin itselleni kolme tuotantokautta Rakkauden anatomiaa (Private Practise)!!

Täytyy sanoa, että olen ihan myyty! Täytyisi varmaankin alkaa katselemaan, että josko tilaisi ainakin taas yhden tuotantokauden lisää! Toisaalta.. jahka pääsen loppuun voin aloittaa sarjan katsomisen alusta! Minä kun en kotona ollessani osaa vain istua tv:n ääressä tekemättä mitään! Samaan aikaan voi ihan hyvin tehdä töitä, chattailla kavereiden kanssa tai vaikkapa neuloa villasukkaa.. ja silloinhan ei tietenkään ihan eksaktisti jokaista minuuttia katso :) ja kyllä, äitini kysyi tänään saako hän jossakin välissä lainaan tämän sarjan. On kuulemma aikoinaan töllöttimestä katsonut kaikki mahdolliset jaksot!

Nyt taidan lähteä katsomaan mummoa sairaalaan ja sitten kenties vähän vielä ulkoilemaan.
Rentouttavaa lauantaita!
(Kuvat googlesta)

Uusi Vuosi, vanhat kujeet

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Valoin tinan, mutta en tehnyt minkäänlaisia lupauksia vuodelle 2013, joten samalla vanhalla kaavalla kai mennään koko tuleva vuosi. Vaikka muutoksia on kyllä luvassa.. enemmän muiden elämään kuin omaan, mutta kyllä kai ne ainakin jotenkin aina vaikuttavat myös omaan maailmaan.

Asiasta rasiaan. Joulun vietin auringon lämmössä. Olin erittäin skeptinen reissuun lähtiessä. Lentokentällä piti olla ennen joulua lauantaina ihan liian aikaisin (about 2 tunnin yöunilla) ja siellä oli ihan liikaa porukkaa. Olin kiukkuinen kuin pyllylle ammuttu karhu ja olisin mieluusti jäänyt kotiin odottamaan oikeaa joulua. No, valohoito ja lämpö muuttivat mielen aika nopsaan.7 päivää aurinkoa pilvettömältä taivaalta ja lämpötilat varjossa noin 24 astetta. Ei pöllömpää. Matkakohteena oli siis mielikuvituksettomasti Kanarian saaret ja siellä kaupunki nimeltä Puerto Rico. Työkaverit kehoittivat ottamaan mukaan lämmintä vaatetta, koska siellä ei kuulemma joulun aikaan ole kovinkaan lämmin.. no, iltaisin vetäisin jalkaan leggingsit ja päälle neuletakin.. muuten hengasin mahdollisimman vähissä vaatteissa. Kummityttö oli innoissaan uima-altaasta ja rannasta. Kaikin puolin mukava reissu.

Viikko meni nopsaan ja kotiinlähtö koitti. Perillä Helsingissä olimme puolen yön aikaan ja seuraavana aamuna kl 06.30 starttasimme auton keulan kohti Pohjois-pohjanmaata. Tuossa välissä ehdin purkamaan matkalaukun ja pakkaamaan sen uudestaan.. unen pituudeksi taisi jäädä taas vain muutama tunti, mutta autossa sain onneksi nukuttua. Jatkoin nimittäin matkaani vielä saman päivän aikana mökkeilemään kavereiden kanssa! Mökillä vierähti muutama vuorokausi ja eilinen meni kaikesta mahdollisesta aktiviteetista toipuessa. Edessä vielä muutama lomapäivä ja sunnuntaina suuntaan takaisin kotiin. Maanantaina kutsuukin sitten jo työt ja arkinen aherrus. Täytyy kaivaa ompelukonekin esille, että saadaan neiti S:n vauvalle kaikki mahdollinen valmiiksi ennen H-hetkeä :) Nyt taidan mennä juomaan kahvia ja miettimään, että pitäisikö tälle aamulle jotakin syödäkin.

Kuvia reissuilta heti kun pääsen kotiin. Oma läppäri on kotona enkä jaksa alkaa kuvia siirtämään monelle koneelle :)

Syksyn kirjasato.

No niin. Nyt on siis aika kertoa ja energiaa kirjoittaa hieman syksyn aikana käsiin eksyneistä kirjoista. Jätän ne ammattiini liittyvät kirjat suosiolla pois luettelosta :) Lisäksi olen lukenut muutamia kirjoja uudestaan.. ne ovat niitä kirjoja, jotka täytyy syystä tai toisesta lukea joka vuosi (Pikkuprinssi, Jumalat juhlivat öisin jne.).

Täytyy kai aloittaa jo aikaisemmin mainitsemastani Fifty Shades -trilogiasta (kuva sarjan viimeisestä kirjasta).

Ensimmäinen osa koukuttu minut aivan täysin ja sen luettuani oli pakko tilata kaksi seuraavaa osaa omaksi (ja lopulta myös se ensimmäinen osa, jonka alunperin lainasin työkaverilta). Kaiken kaikkiaan pidin kirjasarjasta hyvin paljon. Voisin kai sanoa, että minua kiehtoi tapahtumien taustalta vähitellen paljastunut tarina.. ei niinkään se kaikki action itsessään :) Mielestäni käännöstyö oli tehty hyvin ja muutenkin pidän juuri tuollaisesta paljon kuvailevasta kerrontatyylistä. Loppu oli aivan liian siirappinen minun mieleeni ja se tässä ehkä eniten tökkikin. Miksi kaiken piti päättyä niin ruusuisen kauniisti? Lopulta odotin enemmän, mutta muuten tämä kyllä oli varsin viihdyttävä kirjasarja. Ensimmäisen osan lainasin tosiaan työkaverilta ja minun jälkeeni sen on lukenut jo muutana muukin.. ja tulos on se, että kaksi seuraavaa osaa minun hyllystäni ovat niin ikään lähteneet kiertoon. Muutamat kritisoivat aika paljonkin kirjaa ja sen tapahtumia. Itse olen kommentoinut, että kannattaisi kaiken sen pintapuolisen tapahtuman lisäksi keskittyä myös siihen taustalla soljuvaan tarinaan ja hahmojen "sielunelämään". Menipäs syvälliseksi :)

Aiemmin syksyllä lainasin eräältä ystävältä Kim Edwards:in Muisto tyttärestäni. Muistaakseni olen itse jokunen vuosi sitten lahjonut tällä kirjalla kyseistä ystävääni ja olihan se sitten korkea aika jo itsekin lukea.

Kyllä tätäkin kirjaa voisi kai koskettavaksi sanoa, mutta omalla kohdallani tämä ei mitenkään hirvittävästi nostanut tunteita pintaan. Eikä tätä lukiessa tullut minkäänlaista lukuhimoa. Luin aika verkkaiseen tahtiin ja suhteellisen kauan tämän kirjan läpi käymiseen meni. Tarinan kerronnan taso ei ollut tajunnan räjäyttävää.. no, onpahan nyt luettu eikä tarvitse toista kertaa lukea. Ystäväni vinkkasi, että tästä kirjasta on tehty myös elokuva, joka olisi jopa kirjaakin huonompi (en kyllä usko sen olevan mahdollista).

Jossakin välissä lukaisin myös Jan Jalutsi:in kirjan nimeltä Ammattina vankikarkuri. Tämänkin lainasin samaiselta ystävältä ja no.. tämä sentään jaksoi kiinnostaa ja meni suhteellisen nopeasti.

Yleensäkin olen aina kiinnostunut sellaisista kirjoista, joiden tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Ihan vain sen takia, että on kiva kun paikkojen nimet tunnistaa ja ympäristöstä saa jonkinlaisen realistisen kuvan. Kirja oli suhteellisen mielenkiintoinen, vaikka vankikarkurit eivät sydäntäni lähellä olekkaan. Voisin kuitenkin kuvitella vuosien päästä lukevani kirjan uudelleen. En tiedä onko kirja kuitenkaan suosittelemisen arvoinen.

Yksi sellainen kirja, jonka kaivoin tänä syksynä pitkästä aikaa kirjahyllystä on Paulo Coelho:n Brida. Olen tuon kirjan lukenut viimeksi vuosia sitten ja ajattelin, että josko siitä nyt saisi taas jotakin uutta irti.

Kirjasta on vielä muutama sivu jäljellä, mutta voisin sanoa, että näin muutamaa vuotta vanhempana tämä kirja antoi itsestään jälleen kerran paljon enemmän. Huomasin myös, että luen tätä kirjaa nykyään jotenkin paljon intsensiivisemmin ja keskittyneemmin kuin aikaisemmin.

“None of us knows what might happen even the next minute, yet still we go forward. Because we trust. Because we have Faith.” 

Pidän Coelhon kirjoista todella paljon ja omasta hyllystä niitä löytyy suhteellisen pitkä rivi.. kokoelma ei ole vielä täydellinen, mutta kenties jonakin päivänä :) Brida ei ole kirjoista se helpoiten tajuttava, mutta antaa lukijalle paljon ajattelemisen aihetta. Kerronta ja tarina ovat molemmat hyvin kauniit ja lukijalle luodaan hyvin selvät mielikuvat tapahtumapaikosita ja kaikesta muustakin. Henkilöiden ajatusmaailmaan on suhteellisen helppo samaistua jos vain jaksaa hieman käyttää päätä :)

Niin.. siinäpäs oli taas joitakin kirjoja, joita syksyn aikana on käsiin eksynyt. Ai niin. Luinhan minä Hobitinkin.. taisi olla kaikkiaan kolmas kerta kun sen luin. Ihan vain sen elokuvan takia päätin sen tässä välissä taas lukea. Aloitin myös Silmarillionin, mutta en yhä edelleenkään päässyt puusta pitkälle ja lukuinto loppui kokonaan sivun 60 tienoilla. Joululomalle on luvassa hömppää ja vielä vähän enemmän hömppää. Kaikki kuvat on jälleen kerraan Googlen kuvahausta.

Joulun odotusta.

Olen aina ollut todellinen jouluihminen. Meidän perheessä minä olen se, joka vaatii jouluhössötystä, piparkakkujen leipomista, joulukuusen huolellista koristelua, kynttilöitä joka puolelle, lahjojen värkkäämistä kauniisiin paketteihin ja tietenkin joulumusiikkia. Omassa kodissani en ole tänäkään vuonna mitenkään joulua laittanut ja viime viikonloppuna olinkin yökyläilemässä neiti S:n luona koko viikonlopun. Välimatka on lyhyt, mutta silti yökyläily on mukavaa.. ja neidillä on sentään kynttelikkö ikkunalla.. ja purkillinen piparkakkuja keittiön pöydällä.

Perjantaina kävin nauttimassa nepalilaista ruokaa työporukan kanssa. Joudumme luopumaan yhdestä ihanasta tyttösestä, koska hän päätti ottaa ja muuttaa toiselle puolelle maapalloa (onpahan hyvä syy lähteä katsomaan kenguruita). Perjantaina vietettiin sitten vähän niinkuin läksiäiset numero I ihan pienellä porukalla. Lopun illan kulutimme neiti S:n sohvaa ja katsoimme Greyn anatomiaa. Kyseistä sarjaa olen katsonut aina silloin tällöin, mutta nyt taisin koukuttaa itseni ihan urakalla.

Lauantaina oli vuorossa lipastojen kokoamista (I love IKEA :)), kokkailua, saunomista ja elämäni ensimmäinen Club For Fiven:n Rekiretki -joulukonsertti!

Loppuunmyyty konsertti oli kyllä aivan mieletön! En jaksa alkaa erittelemään biisejä. Konsertin jälkeen kasvoillani oli varmastikin aivan typerä hymy! Se on vain aivan käsittämättömän hienoa! (Eikä varmaankaan tarvitse erikseen kertoa, että Maa on niin kauniin kohdalla tällä tytöllä oli itkussa oikeasti pitelemistä). Olen aina löytänyt joulufiiliksen oman kuoron joulukonsertista. Tänä vuonna ne jäävät ikävä kyllä väliin ja senkin takia lähdin hakemaan fiilistä muista konserteista. Kyllä sieltä se pieni joulun kipinä löytyi, mutta..

Tämänhän pitäisi olla täydellinen joulu. Ulkona on paljon lunta, sopivasti pakkasta ja muutenkin kaikki on kovin jouluista. Itse olen toimittanut jo melkein kaikki lahjat vastaanottajilleen.. kynttilät ja joululaulut ovat hitti töiden jälkeen. Siltikin jotakin puuttuu. Olen siis ensi lauantaina lähdössä koko perheeni kanssa ulkomaille ja siellä myös joulumme vietämme... uskoisin, että en osaa viettää joulua missään muualla kuin Suomessa. Vähän ehkä harmittaa, mutta kai tätä voi tämän kerran kokeilla. Tänään hain postista kirjapaketin. Tilasin vähän lukemista joululomalle.. Olen pitkästä aikaa oikeasti lukenut.. siis jopa useamman kirjan vauhdilla putkeen. Kenties niistä vielä myöhemmin tänään.

Oikeasti pitäisi tehdä töitä. Taidan kuitenkin kuunnella vähän lisää joululauluja, viimeistellä työkavereiden joulusuklaat ja juoda vähän lisää glökiä. Töistä ehtii stressata tällä viikolla vielä neljä päivää ja kolme iltaa.

Kaikki kuvat on googletettu.

Väsynyttä huomenta pakkasen keskeltä

Varpaita paleli yöllä vaikka jalassa oli villasukat. Nousin vapaapäivänä ylös kuuden jälkeen. Kyllä, unet jatkavat yhä edelleen samaa rataa ja pidentävät univelkaa hillittömiä määriä joka yö.
Olisin kenties aamusta nukkunut hieman pidempään, jos olisin eilen muistanut sammuttaa herätyskellon.. asetuksena kun on "herätä työaamuisin". No, ennen kuutta se pärähti soimaan ja pienen hapuilun jälkeen se myös hiljeni.. mutta uni ei suostunut enää sen jälkeen tulemaan.

Kiva kun vihdoin saatiin pakkasta, mutta onko sen julkisen liikenteen pakko alkaa tökkiä heti kun mittari menee yli 10 astetta miinuksen puolelle. EIlen odottelin bussia melkein 20 minuuttia ja istuin kaksi bussimatkaa olosuhteiltaan pakastinta muistuttaneessa bussissa. No, onneksi juna sentään kulki aikataulunsa mukaan ja pääsin suunnitelmien mukaan Tampereen kautta Pohjois-Pohjanmaalle pitkän viikonlopun viettoon.

Tänään luvassa pipareiden leivontaa, mummojen luona vierailua ja linnanjuhlien katsomista kummitytyn kanssa (linnanjuhlia varten on molemmilla tietenkin mukana hienot mekot :))

Nyt taidan mennä kippaamaan sisuksiini toisenkin jättimäisen mukin kahvia ja suorin suihkuun ennenkuin kummityty herää ja piparkakkutehdas käynnistyy :)

Pään Tyhjennys

Olen viikon verran kärsinyt kipeistä leukaluista ja takahampaisiin kohdistuneesta jomotuksesta. Tiesin alusta asti sen johtuvan öisestä hampaiden yhteen puremisesta. Jo viikko sitten olisi pitänyt tietää mihin se lopulta johtaa.. Tasaisin väliajoin stressi aiheuttaa hampaiden kiristelyä ja kipeitä leukapieliä, mutta harvoin sitä kestää muutamaa päivää pidempään, koska osaan alkaa himmailemaan tarpeen mukaan.

Nyt se ei kuitenkaan ole auttanut ja toissa yönä alkanut unien näkeminen valvottaa. Toissayönä turvauduin painajaisen aikana nyrkkeihin ja viime yönä heräsin omaan huutooni. Anteeksi naapurit.. tiedän, että väliseinät ovat ohuet.

Tämä on niin kovin tuttua. Uni muistuttaa kovasti sitä samaa unta, joka valvotti minua aikalailla viisi vuotta sitten. Silloin jaksoin kolme viikkoa ennenkuin menin opiskelijaterveydenhoitoon. Sain lähetteen puhumaan. Halusivat kai analysoida jotenkin, mutta minä halusin vain saada yhdet kunnon yöunet.Silloin menivät kaikki syksyn tentit uusintaa, mutta työelämässä ei uusintoja katsota hyvällä.

Osaisiko joku kertoa hyvää niksiä miten tämän saa loppumaan. Odottelen ehkä vielä muutaman päivän ennenkuin alan huolestumaan enemmän.. enkä kai huolestuisikaan näin ellei aikaisempaa kokemusta unettomuudesta ja painajaisista olisi. Onneksi huomenna alkaa pitkä viikonloppu eikä tarvitse yrittää tsempata töissä.

Yleensä en tällaisesta halua kirjoittaa saatika puhua kenellekään tutulle.. Mutta nyt oli vain pakko saada purettua tämä johonkin.

joulukuu.. mihin syksy hävisi?

Tänä aamuna iski tajuntaan se, että nyt on JOULUKUU!! En ole muistanut minkäänlaista joulukalenteria itselleni hoitaa (täytynee tänään käydä ostamassa).

Ehkä se joulukalenteri ei ole tässä tajunnan räjäyttävässä huomiossa se tärkein juttu vaan se, että mihin tämä syksy on hävinnyt??? Juurihan kesäloma loppui ja jouluun oli aikaa vielä tooosi paljon! Samalla huomasin tuossa, että kirjoittaminen on jäänyt jonnekin hamaan tulevaisuuteen, kun koko ajan juoksee vain paikasta X paikkaan Y. Viimeisin julkaistu postaus on huhtikuulta ja aloin miettimään mitä kaikkea olen sen jälkeen ehtinyt tekemään.

-Viettänyt useammatkin kavereiden synttärit ympäri Suomea

-Viettänyt Juhannusta kaveriporukalla mökillä

-kuullut monet ihanat vauva-uutiset

-Käynyt nauttimassa kesäisestä Tallinnasta (ensimmäinen Tallinnan vierailu Helsingissä asuessa)

-Nauttinut keväästä/kesästä/sykksystä vanhojen ja uusien ystävien kanssa

-Kävellyt jalat kipeiksi kesäisessä Tukholmassa

-Oppinut arvostamaan ulkona nautittuja aamupaloja/brunsseja

-vieraillut leffateatterissa enemmän kuin muutaman menneen vuoden aikana yhteensä

-Tehnyt kaikkea mukavaa kesälomalla

-Käynyt monissa kuoroharjoituksissa ja laulanut muutamassa konsertissa

-käynyt öö.. monilla keikoilla

-tehnyt paljon töitä ja neuvotellut tulevaisuuden töistä (sormet ristissä odotetaan rahoituspäätöksiä)

-nauttinut elämästä

-nauttinut ystävien seurasta

-ollut todella vähän kotona

Jossain vaiheessa syksyä heräsin siihen, että olin ihan mielettömän väsynyt koko ajan. Kotona kävin lähinnä pyörähtämässä ja viikonloputkin istuin suurimmaksi osaksi junassa tai autossa matkalla jonnekin. Yöunet jäivät 5-6 tuntiin ja työt tein suurimmaksi osaksi kofeiinin voimalla. Nyt olen muutaman viikonlopun ollut ihan vain kotona ja yrittänyt vain rentoutua. Voin sanoa, että on tehnyt ihan hyvää tämä tällainen.. ja ensi viikon pitkä viikonloppu on myös enemmän kuin tervetullut.

Nyt onkin hyvä aika alkaa stressaamaan joulua. Itse joulun vietän kyllä tänä vuonna etelän lämmössä, mutta muutamat joululahjat pitäisi olla matkalla Pohjois-Pohjanmaalle jo ensi viikon keskiviikkona.. ja niistä ei ole vielä minkäänlaista ideaa edes. Eilen oli tarkoitus käydä tekemässä ensimmäiset lahja-hankinnat, mutta lumimyrskyn lannistamana kävin ostamassa pullon punaviiniä ja joulukortteja :)

Katsotaan jaksanko tänään lähteä katsomaan mitä kaupungilla näkyy.. tai ehkä huomenna.. tai onhan niitä päiviä vielä ensi viikollakin. Nyt taidan kuitenkin laittaa ulkoilutamineet päälle ja lähden ihastelemaan tuota ihanaa valkoista maisemaa!

Olen sen ennenkin luavnnut, mutta nyt pidän kiinni tästä.. hidastan tahtia ja kirjoitan enemmän.. kirjoittaminen kun auttaa pitämään oman pään kasassa.

[muutamasta kirjasta ja vähän kirjojen vierestä]

Kaupunkilomilla luen yleensä vain karttaa tai paikallisia lehtiä.. Rantalomalla ja pitkillä matkoilla ehtii kuitenkin hyvinkin viettämään aikaa kirjojen ääressä. Mikäs sen rentouttavampi paikka lukea kuin ranta, jossa tuntee auringon iholla ja kuulee meriveden kohinan vieressä.. niin ja nenässä tuoksuu aurinkorasva. Kerroinkin aikaisemmin, että ostin lomaa varten Lars Kepplerin Paganini ja paholainen, mutta luin sen jo hyvissä ajoin ennen lomaa.. En kuitenkaan lähtenyt uudestaan kirjakauppaan vaan lähtöä edeltävänä päivänä tutkailin Neiti S:n kirjahyllyä ja löysin sieltä muutaman potentiaalisen lomakirja.

Rantalukemiston ykköskastiin kuuluu ehdottomasti Marian Keyes, jonka kirjoja olen lukenut ennenkin ja olenpas niistä tainnut aikaisemmin kirjoittaakin Tarinan toinen puoli  oli jotenkin ihmeellisesti jäänyt minulta kokonaan huomaamatta, mutta nyt on sekin asia korjattu. Kirja oli täydellinen lomalle. Kevyt tarinankerronta, joka alussa vaati hieman enemmän keskittymistä.. Kirjassa kerrottiin päällekkäin monen henilön tarina ja sen sisäistäminen vei hetken :) Minulla ei ole ollut tapana hirvittävästi spoilata kirjoista ihan vain sen takia, että joku haluaa kenties lukea itsekin kirjan.. enkä tee poikkeusta nytkään. Sen voin sanoa, että kaikki kirjan päähenkilöt (Gemma, Jojo ja Lily) ovat erilaisia ja jokainen tarina perehtymisen arvoinen.. vaikka tarinat ovatkin fiktiota, voi niistä löytää jotakin yhteistä aivan jokapäiväisen elämän kanssa.

 Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja täytyy sanoa, että olihan tässäkin Keyesin kirjassa aika ennalta arvattava loppu. Mutta miksi sitä lomalla haluaisi lukea kirjoja, joissa olisi surkea loppu.. paljon mukavampi fiilis jää kirjasta, jossa on onnellinen loppu :) Tästä pääsemmekin sitten seuraavaan lomalukemiseen, joka ei ehkä lukeudu niihin kaikista keveimpiin kirjoihin. Kevyestä hömppä-kirjallisuudesta siirryin siis hieman raskaampaan kirjaan, jonka ilmeisesti kaikki muut paitsi minä ovat jo lukeneet.

Kirjailiana siis Sofi Oksanen ja kirjana Puhdistus. Oksasen kirjoista olen aikaisemmin lukenut Stalinin lehmät ja Baby Jane, joista jälkimmäinen eroaa selvästi kahdesta muusta kirjasta. Puhdistus ei ollut todellakaan kevyttä, mutta kuitenkin hirvittävän mukaansa tempaava. Aloitin tämän loman loppumetreillä, luin sitä antaumuksella lentokoneessa ja loppuun luin viimeisenä lomapäivänä, jonka vietin kotona pyykkiä pesten ja aikaerosta toipuen (miten voi 4 tunnin aikaerokin ottaa niin koville.. osasyynä kenties uneton yö lentokoneessä :)). Olen aina pitänyt Oksasen tavasta kirjoittaa ja kuvata asioita. Hän ei tee tarinoista kauniita eikä pakota kirjoja päättymään onnellisesti. Kirja hyppi eri aikojen välillä, mutta siihen tottui yllättävän nopeasti. Nuoren ja iäkkäämmän Aliiden tarinat kietoutuivat yhteen ja toivat kirjaan kenties hieman syvyyttä ja enemmän ymmärrystä.

Olin aikaisemmin miettinyt miksi kaikki hehkuttivat Puhdistusta.. sen luettuani ymmärsin, että kyseessä on oikeasti hieno kirja.. tämä taitaa olla ensimmäinen Finlandia-palkittu kirja, josta oikeasti tykkään.. ja olen kuitenkin aika monta lukenut.. Seuraavaksi voisinkin antaa vuoron Liksomille.. katsoa onko siitä haastamaan Oksasta :)

Pyyhin aamulla pölyt ompelukoneesta ja ompelin muutaman tyynyn, jotka ystäväni minulta tilasi. Tyynyt odottavat nyt täytettä, jonka taidan käydä ostamassa ensi viikolla. Oli kiva ommella pitkästä aikaa.. Saas nähdä jatkuuko innostus :) Nyt voisi sitten kehittää jotakin tekemistä iltapäiväksi / illaksi.. kenties villasukan neulomista ja ulkoilua tuolla ihanassa kevät-auringossa :)

Aurinkoista kevät-sunnuntaita kaikille!!
(Kuvat on Googlen kuvahausta)

haavoja, tikkejä ja antibiootteja..

Minua ei ole luotu elämään minkäänlaisten haavojen kanssa.. ei suurten eikä pienten.. ei tikattujen eikä teipattujen. Kävin keskiviikkona poistatamassa luomia kaulasta ja sanottaisiinko, että ihan ilman ongelmia ei ole selvitty. Kaulassani on nyt siis kolme haavaa.. yksi tikattu, yksi teipattu ja yksi ilman mitään härpäkkeitä. Ensimmäisenä yönä olin raapinut sen pienimmän (jossa ei ole mitään härpäkkeitä) auki ja aamulla kävin hakemassa siihen uudet harsotaitokset ja haavateipit.

Eilen sitten sattui niin, että haavateippi oli hieman irronnut tikkien päältä ja yksi tikeistä oli jäänyt kiinni kaulahuiviin. Muutama kirosanan taisin pukuhuoneessa huutaa kun nykäisin kaulahuivin pois kaulasta. No, toivottavasti viikonlopusta selvitään ilman lääkäriä :) Onneksi syön jo valmiiksi antibiootteja.. eli tästä päästään toiseen asiaan..

Noin viikko Kap Verden jälkeen huomasin kyljessäni pienen patin ja sen ympärillä tulipunaisen rinkulan. Huomasin asian illalla ja varasin samantien lääkäriajan. Aamuun mennessä punainen rinkula oli hyvin paljon haaleamman värinen, mutta ajattelin että lääkärissä on siltikin hyvä käydä. Lääkäri ei ollut koskaan nähnyt vastaavaa ja ei oikein tiennyt onko kyseessä punkki, kärpäsen toukka, hyttynen vai mikä.. varmuuden vuoksi liikkelle lähdettiin punkki-oletuksella ja näin ollen sainkin sitten hevoskuurin antibioottia. Tämä on elämäni toinen antibioottikuuri.. ensimmäisen taisin syödä noin 16 vuotta sitten korvatulehdukseen..

Viimeisen kahden viikon aikana olen käynyt lääkärissä useammin kuin edeltäneen vuoden aikana yhteensä. Olen saanut toisen antibioottikuurin ja ensimmäiset tikit koskaan. Lääkäri ihmetteli, että olen tähän asti päässyt kovin vähällä :) Toivottavasti selviän tulevaisuudessakin vähällä, koska minä en tykkää näistä tikeistä!

Nyt taidan huitaista vielä kupin kahvia naamariin ja sitten alan imuroimaan ja muutenkin siivoamaan. Viimeisestä siivouksesta on aikaa hirvittävän kauan ja nyt on aika puunata kaikki nurkat.

Lapin taikaa..

Pääsiäisen tienoilla vietin extra pitkän viikonlopun ottamalla pääsiäisviikolla torstain lomapäiväksi. Viikko sitten keskiviikkona suuntasin siis vanhempieni luokse Pohjois-pohjanmaalle ja alle 12 tunnin vierailun jälkeen jatkoin matkaani kohti Enontekiötä. Matka taitettiin bussilla ja mikäs sen mukavampaa matkustaa kun vieressä istuu hyvä ystävä, mukana on ristikkolehti, karkkia ja käytävän toisella puolella kivoja tytsyjä :) Harrastuksen parissa siis lähdin matkaan. Meidän kuoro ei sellaisenaan lähtenyt matkaan, vaan pelkstään neljä tyttöä löi äänet yhteen kahden muun kuoron laulajien kanssa.. ja kasassa oli sekalainen projektikuoro, jonka suuri tehtävä oli konsertoida Hetan kirkossa Pitkänperjantain iltana yhdessä Sinfoniaorkesteri Vivon kanssa.  

Torstaina olimme perille illalla hieman kuuden jälkeen ja iltapalan ja majoittumisen jälkeen olivat edessä myöhäiset harjoitukset. Perjantaina oli vuorossa hieman vapaa-aikaa (auringosta nauttimista, järven jäällä kävelyä ja pyllymäen laskua!!), harjoittelua ja illalla konsertti. Konsertti hieman jännitti, koska orkesterin kanssa harjoittelu jäi kovin vähäiseksi. Kaikesta huolimatta konsertti meni ihan ok... Itsekritiikki nostaa päätään ja en voi olla täysin tyytyväinen, mutta palautteen mukaan meni kuitenkin hyvin :) Täysikuun vaikutuksesta meidän neljän naisen luokkahuone-kommuunissa ei paljon nukuttu, mutta höpötettiin, naurettiin ja analysoitiin erinäisiä asioita sitäkin enemmän! :) Mää niin tykkään!

Lauantai taisi alkaa yhden naisen sanoilla ”Tänään ei hitto vie kukaan nuku!”. Lievää väsymystä oli ilmassa, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui kun brunssin ja pakkaamisen jälkeen tie vei kelkkailemaan. Pääsimme moottorikelkkojen kyydillä Pyhäkeron autiotuvalle, jossa kuuntelimme nuorten laulantaa. Varpaat meinasivat jäätyä, mutta se on pieni paha tuosta kokemuksesta! Tämä kun oli ensimmäinen kerta kun olen millään tavalla ollut tekemisissä moottorikelkan kanssa.. vaikkakin tälläkin kertaa istuin vain kyydissä. Iltapäivällä alkoi matka takaisin kohti Pohjois-pohjanmaata, jossa kummityttö jo kovasti odotteli tädin saapumista. Sunnuntaina kävin molemmissa mummoloissa ja lauloin kummitytön kanssa kaikenlaisia lastenlauluja... Maanantaina sitten automatkailua veljen luo ja bussimatkailua takaisin Helsinkiin. Kilometrejä ja muistoja tuli taas lisää roppakaupalla! :)

(Kaikki kuvat otettu Pyhäkeron autiotuvalla)

Kun on kolmen viikon aikana nähnyt maailmaa/Suomea Afrikasta Enontekiölle voin sanoa, että hetki kotona tuntuu ihan hyvälle.. Loppu huhtikuu menee haavoja parannellen (siis ihan konkreettisia tikeillä ommeltuja) ja töitä tehden. Toukokuun viikonloput vietänkin sitten taas Satakunta/Pohjois-pohjanmaa -akselilla.

Lomailua Afrikan auringon alla

Reissut on nyt vähäksi aikaa reissattu ja työtkin on saatu hyvälle alulle pätkäviikkojen jälkeen. Aloitetaanpas järjestyksessä maaliskuun puolesta välistä.. eli siitä kun loma alkoi. Viikonloppuna juhlittiin kaverin synttäreiden etkoja ja itse synttäreitä. Sunnuntaina darra-hengailtiin porukalla ja maanantaina suuntasimme neiti S:n kanssa lentokentälle.. Matkakohteena siis Kap Verde! Loma, josta haaveiltiin kauan ja jonka tarpeessa molemmat olimme! :) Parhaan ystävävän kanssa matkustaminen on vaan niin rentouttavaa ja yksi parhaista tavoista lomailla! :)

Lentokentälle suunnattiin siis aamun ensimmäisellä bussilla ja lento lähti puoli kahdeksan maissa. Välilaskun teimme Teneriffalla, jossa emme kuitenkaan saaneet poistua koneesta, joten se siitä jaloittelusta. Kun koneen tankki oli saatu täyteen, evästä pakattu lisää ja miehistö vaihdettu, jatkoimme matkaa kohti Afrikkaa, Kap Verdeä ja Sal:in saarta. Kaiken kaikkiaan lento kesti hieman alle 10 tuntia, mutta yllättävän kivuttomasti se meni. Majoituimme Santa Marian kaupunkiin, joka on ilmeisestikin Kap Verden vilkkain turistikohde. Hotellihuoneena toimi pienen pieni bungalow, jossa oli onneksemme myös ilmastointi. Hotellialueella oli kolme ravintolaa ja kaksi allasaluetta. Lisäksi ranta oli ihan vieressä, joten altailla tuli oleiltua suhteellisen vähän. Hotellin palvelut olivat erittäin kattavat ja niihin saikin tutustua heti loman ensimmäisenä päivänä oppaan pitämällä kierroksella. Lisäksi käytiin maanantaina ennen pimeää ihastelemassa vielä sitä ihanan turkoosia merivettä, jota olisin voinut tuijottaa monta päivää! Kaunein väri ehkä ikinä!

(ihanan turkoosi ja lämmin merivesi)

(ankkuri kaupungin laiturialueella.. ja muutama paatti)

Tiistaina otettiin vähän aurinkoa ja iltapäivästä kävimme oppaan pitämällä Santa Maria -kävelyllä, jossa tutustuttiin kaupungin palveluihin ja paikallisten elämään. Erityisen kiva oli vierrailla paikallisessa aamu/iltapäivä/ilta -kerhossa, jonne lapset pystyivät menemään viettämään päivää ennen ja jälkeen koulun. Lapset oli valittu taustojensa perusteella ja koko homma toimi vapaaehtoistyöllä. Hienoa työtä tekevät ja lomalaisetkin voivat mennä sinne päiväksi viettämään aikaa lasten kanssa...

 (Jonkinlainen keskusaukio pääkadun varrella. 

Yksi harvoista paikoissa, joissa toimi langaton netti)

(Lapsen kirjoittama seinämaalaus hyväntekeväisyyskeskuksen /

vapaaehtoistyökeskuksen sisäpihalla)

Jonkin sortin iltamenoissa käytiin joka ilta, mutta nukkumassa oltiin kuitenkin aina suhteellisen aikaisin. Caipirinhat ovat maistamisen arvoisia :) Ovat suhteellisen huokeita, mutta maku eroaa hyvin paljon eri paikkojen välillä. Muutamana iltana kävimme syömässä päivällistä/illallista hotellin ulkopuolella (vaihdoimme puolihoitoon kuuluvan päivällisen lounaaseen) ja täytyy sanoa, että hinnat eivät päätä huimanneet. Kannattaa myös syödä jäätelöä! Pääkadun varrella oli paikka, josta sai italialaista jäätelöä pallon eurolla. Niin ja siis euroillahan tuolla pystyi maksamaan ilman suurempia ongelmia. Vaihtorahana sai vaihtelevasti euroja ja escudoja.. Pankkiautomaatista sai paikallista valuuttaa ja ainakaan meillä ei ollut mitään ongelmia niiden käytössä. Depit-Credit -kortilla ei voinut maksaa missään, mutta rahaa sillä kuitenkin sai onneksi nostettua :)

 (Pääkatu)

(kalastajien paatteja)

Torstaina lähdimme käymään paikallisbussilla saaren pääkaupungissa, Espargoksessa. Paikallisbussina toimi pakettiauto, jonka takaosassa oli penkkejä. Toinen vaihtoehto olisi ollut lava-auto, mutta pysyttelimme kuitenkin sisätiloissa :) Matka maksoi euron suuntaansa ja oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Espargoksessa ei sinänsä ole hirvittävästi turismia. Lähinnä siellä näkee päivämatkoilla olevia turisteja. Kiertelimme pitkin poikin kaupunkia ja näimme hieman nuhjuisempaakin elämistä. Kuitenkin ihmiset olivat ystävällisiä ja iloisia, vaikka elinolot eivät parhaat mahdolliset olleetkaan. Me suomalaiset voisimme yleisen elämänasenteen lisäksi ottaa mallia myös talojen maalaamisessa.. miksi rakennusten täytyy aina olla niin tylsän värisiä.. samaan taloonhan voi yhdistää vaikka kaikki sateenkaaren värit! :) Paikallinen pankki suosi muuten kaikissa rakennuksissaan violettia.

(Ihanan värinen!)

 (yllä ja alla paikallisten asumuksia)

 Keskiviikko, perjantai, lauantai ja sunnuntai.. ne päivät oli pyhitetty Santa Marian kiertelyyn (luulenpa, että siinä kaupungissa ei ole sellaista nurkkaa, jota ei oltais käyty katsomassa), rannalla lukemiseen, altailla loikoiluun, yleiseen kävelyyn ja vain ja ainoastaan rentoutumiseen! Paikallinen majakka oli keskellä hiekkaa.. hiekassa vastatuuleen tarpominen käy kuntoilusta :) Varsinkin kun matkaa oli muutama kilometri.. ja ihokin sai sellaisen kiva hiekka-kuorinnan. Sal:in saari on oikeastaan pelkkää hiekkaa, joten matkalaukusta sitä löytyy yhä edelleenkin, vaikka olen imuroinut sen jo ainakin kolme kertaa :)

 (tähän loppui kaupunki.. ja tästä alkoi erämaa..)

 

(Ei siellä kaikki asuneet huonoissa oloissa)

Tarinaa matkalta olisi varmaankin vaikka ja kuinka paljon.. kuvatkaan eivät kerro koko totuutta, koska niiden kautta ei välity tunnelma. Santa Maria oli vielä osittain rakennus-vaiheessa. Joka puolella oli keskeneräisiä rakennustyömaita ja luulenpa, että joskus hamassa tulevaisuudessa tie vie tuohon kaupunkiin vielä uudestaan. Olisihan se kiva käydä vaikka 10 vuoden kuluttua katsomassa miten paikka on kehittynyt. Ai niin.. netistä lukemieni juttujen perusteella sain paikasta ennen reissua suhteellisen negatiivisen kuvan, mutta itse en juurikaan löydä negatiivisia asioita.. paikallisia ihmisiä oppi käsittelemään suhtnopeasti ja kaikkea ruokaa söin ilman minkäänlaisia ongelmia. Hotelli tarjosi joka päivä meille 3 litraa vettä, josta täytimme pienempiä pulloja aina mukaan.. Hanavedellä pesimme hampaat, mutta aika klooristahan se oli joten juomiseen se ei kelvannut. Saarella on paljon kulkukoiria ja -kissoja. Niitä ei saa ruokkia ja niiden ylenpalttinen hoitaminen / hoitaminen ollenkaan ei ole suotavaa (kaksi sanaa: ötökkä ja antibioottikuuri, näistä kuitenkin juttua myöhemmin).

Kuvia otettiin kahden kameran voimin ja olen niitä tuijotellut usein (tosin en toisen kameran kuvia ole vielä saanut itselleni). Neiti S:n kanssa sovimme, että seuraavaa tyttöjen ulkomaanmatkaa ei odoteta seitsemään vuotta! Uusi tavoite on reissu kerran vuodessa tai vähintään kahden vuoden välein! :) Kap Verdeä ja Sal:in saarta voin kuitenkin suositella oikein mielelläni matkakohteeksi jos mielii lämpimään ja haluaa nähdä vähän jotakin erilaista. Ai niin.. aurinkorasvaa ei saa unohtaa! Käytin koko viikon suojakerrointa 50 ja meinasin siltikin kärventää ihoni..

Afrikasta töiden kautta Lappiin

Jossakin vaiheessa kuukausi on ehtinyt kääntymään huhtikuuksi ja kevään ensi merkkejä alkaa olla ilmassa (huolimatta tuosta ärsyttävästä takatalvesta). Maaliskuun puolenvälin jälkeen olen enemmän ja vähemmän lomaillut joka viikko ainakin hetken... Kävin pyörähtämässä (ja olinkin 8 päivää) ihanan ystäväni kanssa Afrikan puolella!!!!!! Tästä tarinaa kuvien kera jahka kotiudun seuraavasta reissusta. Viime ja tällä viikolla olin töissä kolme päivää.. eilen kulkeuduin junan mukana Pohjois-pohjanmaalle ja tänään matka jatkuu Lappiin.. kohteena siis Enontekiö!
Kamera on pakattu mukaan joten jospa sitä muutaman kuvan sieltäkin saisi :)

Nyt kuitenkin aamupalan,antibiootin ja suihkun kautta matkaan! Lähinnä hevoselle suunnattu antibioottikuurikin on jo taas tarina erikseen...

Sydäntalven Lukemiset

Kirjojen suhteen olen alkuvuodesta ollut todella laiska.. Toisaalta olen töissä istunut nenä kiinni kirjoissa ja aivan liian monesti olen viimeisenä ennen nukkumaanmenoa yrittänyt löytää vastauksia kysymyksiini kirjasta, joka kertoo kaiken mahdollisen ionikromatografia-tekniikoista.

Ne muutamat kirjat joita olen menneiden kuukausien aikana lukenut, ovat siis olleet suhteellisen kevyitä.. vastapainona kaikelle muulle.

(Kaikki kuvat Googletettu)

Scott Westerfeld:in Niin eilistä on löytynyt omasta kirjahyllystä jo muutaman vuoden ajan ja tämä taisi olla toinen kerta kun sen luin. "NIIN EILISTÄ paljastaa trendien maailman pelisäännöt ja saa lukijan kyseenalaistamaan kaiken, mikä liittyy tuotemerkkeihin ja brändeihin...". Kirjan takakansi puhuu totta.. Lukemisen jälkeen sanomalehteäkin, ja eritoten kaikkia mainoksia, silmäili eri tavalla. Kannattaa lukea.. ja kannattaa alkaa kyseenalaistamaan :)

Jane Green:in Kirjaflirttiä ja Candace Bushnell:in Sinkkuelämää Carrien nuoruusvuodet on molemmat ostettu matkalukemiseksi ja molemmat onkin luettu niiden lukuisten pohjois-pohjanmaan matkojen aikoina, joita olen alkuvuodesta harrastanut. Molemmat ovat kevyitä luettavia ja omaavat ihan kivan tarinan. Itse pidin enemmän Kirjaflirtistä..ehkä ihan vain sen takia, että sen kanssa voi itse luoda mielessään henkilöhahmot. Carrien elämää kun on seurannu tv-sarjassa ja elokuvissa, niin tietyt oletusarvot henkilöhahmoista heijastuivat kirjankin lukemiseen. 

Viimeinen kirja on itse asiassa vielä tällä hetkellä kesken. Jasmin Darznik:in Iranilainen tytär on todella koukuttava kirja ja hieno tarina iranilaisen naisen arjesta ja elämästä. Työpaikan aamukahvipöydässä luin tästä kirjasta arvostelun jostakin lehdestä ja tuumasin ääneen "tuo kirja vois olla ihan hyvä...". Seuraavana aamuna samaisessa aamukahvipöydässä sain kirjan lainaan eräältä työkaverilta. Toimivaa ja erittäin kätevää :) Olen vasta puolessa välissä menossa, joten en viitsi sen enempää vielä kirjaa kommentoida.. mutta kuten jo sanoin.. kirja on todella koukuttava!

harvinainen aamuherätys..

On pelottavaa huomata, että sunnuntaina voi herätä seitsemältä aamulla pirteänä kuin peipponen vaikka nukkumaan onkin mennyt vasta pitkälle sunnuntain puolella. Pyörimisen ja höyrimisen jälkeen oli sitten pakko nousta ylös. Eli kyllä, olen noussut ylös vapaaehtoisesti hieman seitsemän jälkeen!

Nyt kun aamupala on pitkän kaavan mukaan syöty (mukana myös eilen tehtyä persikka-rahkapiirakkaa) ja pakollinen datailu (mitä näitä nyt on.. facebook, sähköposti, muutamien lehtien etusivut...) tehty, voinkin kohta hautautua kirjan ja kahvin kanssa sohvan nurkkaan.

Iltapäivällä on vuorossa operaatio hiustenvärjäys, mutta musta tuntuu että toisella värjääjällä saattaa olla jonkinasteinen darra.. No katsotaan toteutuuko suunnitelmat vai aloitanko tänään operaation kaappien siivous. Ihana mutta armoton kevätaurinko ei eilisen siivouksen jälkeen voi enää paljastaa pölyä, mutta likaistakin likaisemmat ikkunat kyllä.. mutta ehkä ikkunat saavat odottaa vielävähän lämpimämpiä kelejä.

Ai niin.. bongasin eilen ikkunan välistä elävän kärpäsen ja leppäkertun! Mikä leppäkerttujen vuosi nyt on?? Töissä niitä on kipitellyt pitkin lattiaa kaksi kappaletta ja kotona tämä oli myös jo toinen havaittu yksilö?
Naputtelin eilen illalla vähän alkuvuonna lukemistani kirjoista.. niitä siis luvassa myöhemmin.. nyt kahvi + kirja..

kevät...

Joskus on helppo olla onnellinen pienistäkin asioista.. kuten ihan tavallisesta viikonlopusta kotona. Neljästä viimeisestä vlopusta olen ollut yhden sairaana ja kolme reissussa. Nyt onkin ihana juoda rauhassa kahvia ja olla vain...

Tapahtumarikkaat viikonloput pohjois-pohjanmaalla ovat olleet erittäin palkitsevia harrastukseni suhteen ja yksi esiintyminen takasi sen, että jaksan taas kulkea harjoittelemassa. Työviikot ovat olleet erittäinkin työn täyteisiä ja päivät ovat venähtäneet lähemmäs 12 tuntia kahdella edeltävällä viikolla. Kotona olen siis käynyt lähinnä vain pyörähtämässä.

Nyt ajattelinkin pyhittää päivän siivoamiselle ja hyvälle ruoalle.. voisin ehkä jopa leipoa jotakin. Edessä on vielä muutama viikko tiukkaa työntekoa ja juoksemista paikasta toiseen, mutta sen kaiken jaksaa.. Jaksamista edesauttaa kahden viikon päässä siintävä loma lämpimän auringon alla ja uskomattoman sinisten vesien äärellä :)

Nyt kaivan imurin kaapista ja alan tuhoamaan ihana kevätauringon paljastamia pölymääriä :)