Syksyn kirjasato.

No niin. Nyt on siis aika kertoa ja energiaa kirjoittaa hieman syksyn aikana käsiin eksyneistä kirjoista. Jätän ne ammattiini liittyvät kirjat suosiolla pois luettelosta :) Lisäksi olen lukenut muutamia kirjoja uudestaan.. ne ovat niitä kirjoja, jotka täytyy syystä tai toisesta lukea joka vuosi (Pikkuprinssi, Jumalat juhlivat öisin jne.).

Täytyy kai aloittaa jo aikaisemmin mainitsemastani Fifty Shades -trilogiasta (kuva sarjan viimeisestä kirjasta).

Ensimmäinen osa koukuttu minut aivan täysin ja sen luettuani oli pakko tilata kaksi seuraavaa osaa omaksi (ja lopulta myös se ensimmäinen osa, jonka alunperin lainasin työkaverilta). Kaiken kaikkiaan pidin kirjasarjasta hyvin paljon. Voisin kai sanoa, että minua kiehtoi tapahtumien taustalta vähitellen paljastunut tarina.. ei niinkään se kaikki action itsessään :) Mielestäni käännöstyö oli tehty hyvin ja muutenkin pidän juuri tuollaisesta paljon kuvailevasta kerrontatyylistä. Loppu oli aivan liian siirappinen minun mieleeni ja se tässä ehkä eniten tökkikin. Miksi kaiken piti päättyä niin ruusuisen kauniisti? Lopulta odotin enemmän, mutta muuten tämä kyllä oli varsin viihdyttävä kirjasarja. Ensimmäisen osan lainasin tosiaan työkaverilta ja minun jälkeeni sen on lukenut jo muutana muukin.. ja tulos on se, että kaksi seuraavaa osaa minun hyllystäni ovat niin ikään lähteneet kiertoon. Muutamat kritisoivat aika paljonkin kirjaa ja sen tapahtumia. Itse olen kommentoinut, että kannattaisi kaiken sen pintapuolisen tapahtuman lisäksi keskittyä myös siihen taustalla soljuvaan tarinaan ja hahmojen "sielunelämään". Menipäs syvälliseksi :)

Aiemmin syksyllä lainasin eräältä ystävältä Kim Edwards:in Muisto tyttärestäni. Muistaakseni olen itse jokunen vuosi sitten lahjonut tällä kirjalla kyseistä ystävääni ja olihan se sitten korkea aika jo itsekin lukea.

Kyllä tätäkin kirjaa voisi kai koskettavaksi sanoa, mutta omalla kohdallani tämä ei mitenkään hirvittävästi nostanut tunteita pintaan. Eikä tätä lukiessa tullut minkäänlaista lukuhimoa. Luin aika verkkaiseen tahtiin ja suhteellisen kauan tämän kirjan läpi käymiseen meni. Tarinan kerronnan taso ei ollut tajunnan räjäyttävää.. no, onpahan nyt luettu eikä tarvitse toista kertaa lukea. Ystäväni vinkkasi, että tästä kirjasta on tehty myös elokuva, joka olisi jopa kirjaakin huonompi (en kyllä usko sen olevan mahdollista).

Jossakin välissä lukaisin myös Jan Jalutsi:in kirjan nimeltä Ammattina vankikarkuri. Tämänkin lainasin samaiselta ystävältä ja no.. tämä sentään jaksoi kiinnostaa ja meni suhteellisen nopeasti.

Yleensäkin olen aina kiinnostunut sellaisista kirjoista, joiden tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Ihan vain sen takia, että on kiva kun paikkojen nimet tunnistaa ja ympäristöstä saa jonkinlaisen realistisen kuvan. Kirja oli suhteellisen mielenkiintoinen, vaikka vankikarkurit eivät sydäntäni lähellä olekkaan. Voisin kuitenkin kuvitella vuosien päästä lukevani kirjan uudelleen. En tiedä onko kirja kuitenkaan suosittelemisen arvoinen.

Yksi sellainen kirja, jonka kaivoin tänä syksynä pitkästä aikaa kirjahyllystä on Paulo Coelho:n Brida. Olen tuon kirjan lukenut viimeksi vuosia sitten ja ajattelin, että josko siitä nyt saisi taas jotakin uutta irti.

Kirjasta on vielä muutama sivu jäljellä, mutta voisin sanoa, että näin muutamaa vuotta vanhempana tämä kirja antoi itsestään jälleen kerran paljon enemmän. Huomasin myös, että luen tätä kirjaa nykyään jotenkin paljon intsensiivisemmin ja keskittyneemmin kuin aikaisemmin.

“None of us knows what might happen even the next minute, yet still we go forward. Because we trust. Because we have Faith.” 

Pidän Coelhon kirjoista todella paljon ja omasta hyllystä niitä löytyy suhteellisen pitkä rivi.. kokoelma ei ole vielä täydellinen, mutta kenties jonakin päivänä :) Brida ei ole kirjoista se helpoiten tajuttava, mutta antaa lukijalle paljon ajattelemisen aihetta. Kerronta ja tarina ovat molemmat hyvin kauniit ja lukijalle luodaan hyvin selvät mielikuvat tapahtumapaikosita ja kaikesta muustakin. Henkilöiden ajatusmaailmaan on suhteellisen helppo samaistua jos vain jaksaa hieman käyttää päätä :)

Niin.. siinäpäs oli taas joitakin kirjoja, joita syksyn aikana on käsiin eksynyt. Ai niin. Luinhan minä Hobitinkin.. taisi olla kaikkiaan kolmas kerta kun sen luin. Ihan vain sen elokuvan takia päätin sen tässä välissä taas lukea. Aloitin myös Silmarillionin, mutta en yhä edelleenkään päässyt puusta pitkälle ja lukuinto loppui kokonaan sivun 60 tienoilla. Joululomalle on luvassa hömppää ja vielä vähän enemmän hömppää. Kaikki kuvat on jälleen kerraan Googlen kuvahausta.

Joulun odotusta.

Olen aina ollut todellinen jouluihminen. Meidän perheessä minä olen se, joka vaatii jouluhössötystä, piparkakkujen leipomista, joulukuusen huolellista koristelua, kynttilöitä joka puolelle, lahjojen värkkäämistä kauniisiin paketteihin ja tietenkin joulumusiikkia. Omassa kodissani en ole tänäkään vuonna mitenkään joulua laittanut ja viime viikonloppuna olinkin yökyläilemässä neiti S:n luona koko viikonlopun. Välimatka on lyhyt, mutta silti yökyläily on mukavaa.. ja neidillä on sentään kynttelikkö ikkunalla.. ja purkillinen piparkakkuja keittiön pöydällä.

Perjantaina kävin nauttimassa nepalilaista ruokaa työporukan kanssa. Joudumme luopumaan yhdestä ihanasta tyttösestä, koska hän päätti ottaa ja muuttaa toiselle puolelle maapalloa (onpahan hyvä syy lähteä katsomaan kenguruita). Perjantaina vietettiin sitten vähän niinkuin läksiäiset numero I ihan pienellä porukalla. Lopun illan kulutimme neiti S:n sohvaa ja katsoimme Greyn anatomiaa. Kyseistä sarjaa olen katsonut aina silloin tällöin, mutta nyt taisin koukuttaa itseni ihan urakalla.

Lauantaina oli vuorossa lipastojen kokoamista (I love IKEA :)), kokkailua, saunomista ja elämäni ensimmäinen Club For Fiven:n Rekiretki -joulukonsertti!

Loppuunmyyty konsertti oli kyllä aivan mieletön! En jaksa alkaa erittelemään biisejä. Konsertin jälkeen kasvoillani oli varmastikin aivan typerä hymy! Se on vain aivan käsittämättömän hienoa! (Eikä varmaankaan tarvitse erikseen kertoa, että Maa on niin kauniin kohdalla tällä tytöllä oli itkussa oikeasti pitelemistä). Olen aina löytänyt joulufiiliksen oman kuoron joulukonsertista. Tänä vuonna ne jäävät ikävä kyllä väliin ja senkin takia lähdin hakemaan fiilistä muista konserteista. Kyllä sieltä se pieni joulun kipinä löytyi, mutta..

Tämänhän pitäisi olla täydellinen joulu. Ulkona on paljon lunta, sopivasti pakkasta ja muutenkin kaikki on kovin jouluista. Itse olen toimittanut jo melkein kaikki lahjat vastaanottajilleen.. kynttilät ja joululaulut ovat hitti töiden jälkeen. Siltikin jotakin puuttuu. Olen siis ensi lauantaina lähdössä koko perheeni kanssa ulkomaille ja siellä myös joulumme vietämme... uskoisin, että en osaa viettää joulua missään muualla kuin Suomessa. Vähän ehkä harmittaa, mutta kai tätä voi tämän kerran kokeilla. Tänään hain postista kirjapaketin. Tilasin vähän lukemista joululomalle.. Olen pitkästä aikaa oikeasti lukenut.. siis jopa useamman kirjan vauhdilla putkeen. Kenties niistä vielä myöhemmin tänään.

Oikeasti pitäisi tehdä töitä. Taidan kuitenkin kuunnella vähän lisää joululauluja, viimeistellä työkavereiden joulusuklaat ja juoda vähän lisää glökiä. Töistä ehtii stressata tällä viikolla vielä neljä päivää ja kolme iltaa.

Kaikki kuvat on googletettu.

Väsynyttä huomenta pakkasen keskeltä

Varpaita paleli yöllä vaikka jalassa oli villasukat. Nousin vapaapäivänä ylös kuuden jälkeen. Kyllä, unet jatkavat yhä edelleen samaa rataa ja pidentävät univelkaa hillittömiä määriä joka yö.
Olisin kenties aamusta nukkunut hieman pidempään, jos olisin eilen muistanut sammuttaa herätyskellon.. asetuksena kun on "herätä työaamuisin". No, ennen kuutta se pärähti soimaan ja pienen hapuilun jälkeen se myös hiljeni.. mutta uni ei suostunut enää sen jälkeen tulemaan.

Kiva kun vihdoin saatiin pakkasta, mutta onko sen julkisen liikenteen pakko alkaa tökkiä heti kun mittari menee yli 10 astetta miinuksen puolelle. EIlen odottelin bussia melkein 20 minuuttia ja istuin kaksi bussimatkaa olosuhteiltaan pakastinta muistuttaneessa bussissa. No, onneksi juna sentään kulki aikataulunsa mukaan ja pääsin suunnitelmien mukaan Tampereen kautta Pohjois-Pohjanmaalle pitkän viikonlopun viettoon.

Tänään luvassa pipareiden leivontaa, mummojen luona vierailua ja linnanjuhlien katsomista kummitytyn kanssa (linnanjuhlia varten on molemmilla tietenkin mukana hienot mekot :))

Nyt taidan mennä kippaamaan sisuksiini toisenkin jättimäisen mukin kahvia ja suorin suihkuun ennenkuin kummityty herää ja piparkakkutehdas käynnistyy :)

Pään Tyhjennys

Olen viikon verran kärsinyt kipeistä leukaluista ja takahampaisiin kohdistuneesta jomotuksesta. Tiesin alusta asti sen johtuvan öisestä hampaiden yhteen puremisesta. Jo viikko sitten olisi pitänyt tietää mihin se lopulta johtaa.. Tasaisin väliajoin stressi aiheuttaa hampaiden kiristelyä ja kipeitä leukapieliä, mutta harvoin sitä kestää muutamaa päivää pidempään, koska osaan alkaa himmailemaan tarpeen mukaan.

Nyt se ei kuitenkaan ole auttanut ja toissa yönä alkanut unien näkeminen valvottaa. Toissayönä turvauduin painajaisen aikana nyrkkeihin ja viime yönä heräsin omaan huutooni. Anteeksi naapurit.. tiedän, että väliseinät ovat ohuet.

Tämä on niin kovin tuttua. Uni muistuttaa kovasti sitä samaa unta, joka valvotti minua aikalailla viisi vuotta sitten. Silloin jaksoin kolme viikkoa ennenkuin menin opiskelijaterveydenhoitoon. Sain lähetteen puhumaan. Halusivat kai analysoida jotenkin, mutta minä halusin vain saada yhdet kunnon yöunet.Silloin menivät kaikki syksyn tentit uusintaa, mutta työelämässä ei uusintoja katsota hyvällä.

Osaisiko joku kertoa hyvää niksiä miten tämän saa loppumaan. Odottelen ehkä vielä muutaman päivän ennenkuin alan huolestumaan enemmän.. enkä kai huolestuisikaan näin ellei aikaisempaa kokemusta unettomuudesta ja painajaisista olisi. Onneksi huomenna alkaa pitkä viikonloppu eikä tarvitse yrittää tsempata töissä.

Yleensä en tällaisesta halua kirjoittaa saatika puhua kenellekään tutulle.. Mutta nyt oli vain pakko saada purettua tämä johonkin.

joulukuu.. mihin syksy hävisi?

Tänä aamuna iski tajuntaan se, että nyt on JOULUKUU!! En ole muistanut minkäänlaista joulukalenteria itselleni hoitaa (täytynee tänään käydä ostamassa).

Ehkä se joulukalenteri ei ole tässä tajunnan räjäyttävässä huomiossa se tärkein juttu vaan se, että mihin tämä syksy on hävinnyt??? Juurihan kesäloma loppui ja jouluun oli aikaa vielä tooosi paljon! Samalla huomasin tuossa, että kirjoittaminen on jäänyt jonnekin hamaan tulevaisuuteen, kun koko ajan juoksee vain paikasta X paikkaan Y. Viimeisin julkaistu postaus on huhtikuulta ja aloin miettimään mitä kaikkea olen sen jälkeen ehtinyt tekemään.

-Viettänyt useammatkin kavereiden synttärit ympäri Suomea

-Viettänyt Juhannusta kaveriporukalla mökillä

-kuullut monet ihanat vauva-uutiset

-Käynyt nauttimassa kesäisestä Tallinnasta (ensimmäinen Tallinnan vierailu Helsingissä asuessa)

-Nauttinut keväästä/kesästä/sykksystä vanhojen ja uusien ystävien kanssa

-Kävellyt jalat kipeiksi kesäisessä Tukholmassa

-Oppinut arvostamaan ulkona nautittuja aamupaloja/brunsseja

-vieraillut leffateatterissa enemmän kuin muutaman menneen vuoden aikana yhteensä

-Tehnyt kaikkea mukavaa kesälomalla

-Käynyt monissa kuoroharjoituksissa ja laulanut muutamassa konsertissa

-käynyt öö.. monilla keikoilla

-tehnyt paljon töitä ja neuvotellut tulevaisuuden töistä (sormet ristissä odotetaan rahoituspäätöksiä)

-nauttinut elämästä

-nauttinut ystävien seurasta

-ollut todella vähän kotona

Jossain vaiheessa syksyä heräsin siihen, että olin ihan mielettömän väsynyt koko ajan. Kotona kävin lähinnä pyörähtämässä ja viikonloputkin istuin suurimmaksi osaksi junassa tai autossa matkalla jonnekin. Yöunet jäivät 5-6 tuntiin ja työt tein suurimmaksi osaksi kofeiinin voimalla. Nyt olen muutaman viikonlopun ollut ihan vain kotona ja yrittänyt vain rentoutua. Voin sanoa, että on tehnyt ihan hyvää tämä tällainen.. ja ensi viikon pitkä viikonloppu on myös enemmän kuin tervetullut.

Nyt onkin hyvä aika alkaa stressaamaan joulua. Itse joulun vietän kyllä tänä vuonna etelän lämmössä, mutta muutamat joululahjat pitäisi olla matkalla Pohjois-Pohjanmaalle jo ensi viikon keskiviikkona.. ja niistä ei ole vielä minkäänlaista ideaa edes. Eilen oli tarkoitus käydä tekemässä ensimmäiset lahja-hankinnat, mutta lumimyrskyn lannistamana kävin ostamassa pullon punaviiniä ja joulukortteja :)

Katsotaan jaksanko tänään lähteä katsomaan mitä kaupungilla näkyy.. tai ehkä huomenna.. tai onhan niitä päiviä vielä ensi viikollakin. Nyt taidan kuitenkin laittaa ulkoilutamineet päälle ja lähden ihastelemaan tuota ihanaa valkoista maisemaa!

Olen sen ennenkin luavnnut, mutta nyt pidän kiinni tästä.. hidastan tahtia ja kirjoitan enemmän.. kirjoittaminen kun auttaa pitämään oman pään kasassa.

[muutamasta kirjasta ja vähän kirjojen vierestä]

Kaupunkilomilla luen yleensä vain karttaa tai paikallisia lehtiä.. Rantalomalla ja pitkillä matkoilla ehtii kuitenkin hyvinkin viettämään aikaa kirjojen ääressä. Mikäs sen rentouttavampi paikka lukea kuin ranta, jossa tuntee auringon iholla ja kuulee meriveden kohinan vieressä.. niin ja nenässä tuoksuu aurinkorasva. Kerroinkin aikaisemmin, että ostin lomaa varten Lars Kepplerin Paganini ja paholainen, mutta luin sen jo hyvissä ajoin ennen lomaa.. En kuitenkaan lähtenyt uudestaan kirjakauppaan vaan lähtöä edeltävänä päivänä tutkailin Neiti S:n kirjahyllyä ja löysin sieltä muutaman potentiaalisen lomakirja.

Rantalukemiston ykköskastiin kuuluu ehdottomasti Marian Keyes, jonka kirjoja olen lukenut ennenkin ja olenpas niistä tainnut aikaisemmin kirjoittaakin Tarinan toinen puoli  oli jotenkin ihmeellisesti jäänyt minulta kokonaan huomaamatta, mutta nyt on sekin asia korjattu. Kirja oli täydellinen lomalle. Kevyt tarinankerronta, joka alussa vaati hieman enemmän keskittymistä.. Kirjassa kerrottiin päällekkäin monen henilön tarina ja sen sisäistäminen vei hetken :) Minulla ei ole ollut tapana hirvittävästi spoilata kirjoista ihan vain sen takia, että joku haluaa kenties lukea itsekin kirjan.. enkä tee poikkeusta nytkään. Sen voin sanoa, että kaikki kirjan päähenkilöt (Gemma, Jojo ja Lily) ovat erilaisia ja jokainen tarina perehtymisen arvoinen.. vaikka tarinat ovatkin fiktiota, voi niistä löytää jotakin yhteistä aivan jokapäiväisen elämän kanssa.

 Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja täytyy sanoa, että olihan tässäkin Keyesin kirjassa aika ennalta arvattava loppu. Mutta miksi sitä lomalla haluaisi lukea kirjoja, joissa olisi surkea loppu.. paljon mukavampi fiilis jää kirjasta, jossa on onnellinen loppu :) Tästä pääsemmekin sitten seuraavaan lomalukemiseen, joka ei ehkä lukeudu niihin kaikista keveimpiin kirjoihin. Kevyestä hömppä-kirjallisuudesta siirryin siis hieman raskaampaan kirjaan, jonka ilmeisesti kaikki muut paitsi minä ovat jo lukeneet.

Kirjailiana siis Sofi Oksanen ja kirjana Puhdistus. Oksasen kirjoista olen aikaisemmin lukenut Stalinin lehmät ja Baby Jane, joista jälkimmäinen eroaa selvästi kahdesta muusta kirjasta. Puhdistus ei ollut todellakaan kevyttä, mutta kuitenkin hirvittävän mukaansa tempaava. Aloitin tämän loman loppumetreillä, luin sitä antaumuksella lentokoneessa ja loppuun luin viimeisenä lomapäivänä, jonka vietin kotona pyykkiä pesten ja aikaerosta toipuen (miten voi 4 tunnin aikaerokin ottaa niin koville.. osasyynä kenties uneton yö lentokoneessä :)). Olen aina pitänyt Oksasen tavasta kirjoittaa ja kuvata asioita. Hän ei tee tarinoista kauniita eikä pakota kirjoja päättymään onnellisesti. Kirja hyppi eri aikojen välillä, mutta siihen tottui yllättävän nopeasti. Nuoren ja iäkkäämmän Aliiden tarinat kietoutuivat yhteen ja toivat kirjaan kenties hieman syvyyttä ja enemmän ymmärrystä.

Olin aikaisemmin miettinyt miksi kaikki hehkuttivat Puhdistusta.. sen luettuani ymmärsin, että kyseessä on oikeasti hieno kirja.. tämä taitaa olla ensimmäinen Finlandia-palkittu kirja, josta oikeasti tykkään.. ja olen kuitenkin aika monta lukenut.. Seuraavaksi voisinkin antaa vuoron Liksomille.. katsoa onko siitä haastamaan Oksasta :)

Pyyhin aamulla pölyt ompelukoneesta ja ompelin muutaman tyynyn, jotka ystäväni minulta tilasi. Tyynyt odottavat nyt täytettä, jonka taidan käydä ostamassa ensi viikolla. Oli kiva ommella pitkästä aikaa.. Saas nähdä jatkuuko innostus :) Nyt voisi sitten kehittää jotakin tekemistä iltapäiväksi / illaksi.. kenties villasukan neulomista ja ulkoilua tuolla ihanassa kevät-auringossa :)

Aurinkoista kevät-sunnuntaita kaikille!!
(Kuvat on Googlen kuvahausta)

haavoja, tikkejä ja antibiootteja..

Minua ei ole luotu elämään minkäänlaisten haavojen kanssa.. ei suurten eikä pienten.. ei tikattujen eikä teipattujen. Kävin keskiviikkona poistatamassa luomia kaulasta ja sanottaisiinko, että ihan ilman ongelmia ei ole selvitty. Kaulassani on nyt siis kolme haavaa.. yksi tikattu, yksi teipattu ja yksi ilman mitään härpäkkeitä. Ensimmäisenä yönä olin raapinut sen pienimmän (jossa ei ole mitään härpäkkeitä) auki ja aamulla kävin hakemassa siihen uudet harsotaitokset ja haavateipit.

Eilen sitten sattui niin, että haavateippi oli hieman irronnut tikkien päältä ja yksi tikeistä oli jäänyt kiinni kaulahuiviin. Muutama kirosanan taisin pukuhuoneessa huutaa kun nykäisin kaulahuivin pois kaulasta. No, toivottavasti viikonlopusta selvitään ilman lääkäriä :) Onneksi syön jo valmiiksi antibiootteja.. eli tästä päästään toiseen asiaan..

Noin viikko Kap Verden jälkeen huomasin kyljessäni pienen patin ja sen ympärillä tulipunaisen rinkulan. Huomasin asian illalla ja varasin samantien lääkäriajan. Aamuun mennessä punainen rinkula oli hyvin paljon haaleamman värinen, mutta ajattelin että lääkärissä on siltikin hyvä käydä. Lääkäri ei ollut koskaan nähnyt vastaavaa ja ei oikein tiennyt onko kyseessä punkki, kärpäsen toukka, hyttynen vai mikä.. varmuuden vuoksi liikkelle lähdettiin punkki-oletuksella ja näin ollen sainkin sitten hevoskuurin antibioottia. Tämä on elämäni toinen antibioottikuuri.. ensimmäisen taisin syödä noin 16 vuotta sitten korvatulehdukseen..

Viimeisen kahden viikon aikana olen käynyt lääkärissä useammin kuin edeltäneen vuoden aikana yhteensä. Olen saanut toisen antibioottikuurin ja ensimmäiset tikit koskaan. Lääkäri ihmetteli, että olen tähän asti päässyt kovin vähällä :) Toivottavasti selviän tulevaisuudessakin vähällä, koska minä en tykkää näistä tikeistä!

Nyt taidan huitaista vielä kupin kahvia naamariin ja sitten alan imuroimaan ja muutenkin siivoamaan. Viimeisestä siivouksesta on aikaa hirvittävän kauan ja nyt on aika puunata kaikki nurkat.

Lapin taikaa..

Pääsiäisen tienoilla vietin extra pitkän viikonlopun ottamalla pääsiäisviikolla torstain lomapäiväksi. Viikko sitten keskiviikkona suuntasin siis vanhempieni luokse Pohjois-pohjanmaalle ja alle 12 tunnin vierailun jälkeen jatkoin matkaani kohti Enontekiötä. Matka taitettiin bussilla ja mikäs sen mukavampaa matkustaa kun vieressä istuu hyvä ystävä, mukana on ristikkolehti, karkkia ja käytävän toisella puolella kivoja tytsyjä :) Harrastuksen parissa siis lähdin matkaan. Meidän kuoro ei sellaisenaan lähtenyt matkaan, vaan pelkstään neljä tyttöä löi äänet yhteen kahden muun kuoron laulajien kanssa.. ja kasassa oli sekalainen projektikuoro, jonka suuri tehtävä oli konsertoida Hetan kirkossa Pitkänperjantain iltana yhdessä Sinfoniaorkesteri Vivon kanssa.  

Torstaina olimme perille illalla hieman kuuden jälkeen ja iltapalan ja majoittumisen jälkeen olivat edessä myöhäiset harjoitukset. Perjantaina oli vuorossa hieman vapaa-aikaa (auringosta nauttimista, järven jäällä kävelyä ja pyllymäen laskua!!), harjoittelua ja illalla konsertti. Konsertti hieman jännitti, koska orkesterin kanssa harjoittelu jäi kovin vähäiseksi. Kaikesta huolimatta konsertti meni ihan ok... Itsekritiikki nostaa päätään ja en voi olla täysin tyytyväinen, mutta palautteen mukaan meni kuitenkin hyvin :) Täysikuun vaikutuksesta meidän neljän naisen luokkahuone-kommuunissa ei paljon nukuttu, mutta höpötettiin, naurettiin ja analysoitiin erinäisiä asioita sitäkin enemmän! :) Mää niin tykkään!

Lauantai taisi alkaa yhden naisen sanoilla ”Tänään ei hitto vie kukaan nuku!”. Lievää väsymystä oli ilmassa, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui kun brunssin ja pakkaamisen jälkeen tie vei kelkkailemaan. Pääsimme moottorikelkkojen kyydillä Pyhäkeron autiotuvalle, jossa kuuntelimme nuorten laulantaa. Varpaat meinasivat jäätyä, mutta se on pieni paha tuosta kokemuksesta! Tämä kun oli ensimmäinen kerta kun olen millään tavalla ollut tekemisissä moottorikelkan kanssa.. vaikkakin tälläkin kertaa istuin vain kyydissä. Iltapäivällä alkoi matka takaisin kohti Pohjois-pohjanmaata, jossa kummityttö jo kovasti odotteli tädin saapumista. Sunnuntaina kävin molemmissa mummoloissa ja lauloin kummitytön kanssa kaikenlaisia lastenlauluja... Maanantaina sitten automatkailua veljen luo ja bussimatkailua takaisin Helsinkiin. Kilometrejä ja muistoja tuli taas lisää roppakaupalla! :)

(Kaikki kuvat otettu Pyhäkeron autiotuvalla)

Kun on kolmen viikon aikana nähnyt maailmaa/Suomea Afrikasta Enontekiölle voin sanoa, että hetki kotona tuntuu ihan hyvälle.. Loppu huhtikuu menee haavoja parannellen (siis ihan konkreettisia tikeillä ommeltuja) ja töitä tehden. Toukokuun viikonloput vietänkin sitten taas Satakunta/Pohjois-pohjanmaa -akselilla.

Lomailua Afrikan auringon alla

Reissut on nyt vähäksi aikaa reissattu ja työtkin on saatu hyvälle alulle pätkäviikkojen jälkeen. Aloitetaanpas järjestyksessä maaliskuun puolesta välistä.. eli siitä kun loma alkoi. Viikonloppuna juhlittiin kaverin synttäreiden etkoja ja itse synttäreitä. Sunnuntaina darra-hengailtiin porukalla ja maanantaina suuntasimme neiti S:n kanssa lentokentälle.. Matkakohteena siis Kap Verde! Loma, josta haaveiltiin kauan ja jonka tarpeessa molemmat olimme! :) Parhaan ystävävän kanssa matkustaminen on vaan niin rentouttavaa ja yksi parhaista tavoista lomailla! :)

Lentokentälle suunnattiin siis aamun ensimmäisellä bussilla ja lento lähti puoli kahdeksan maissa. Välilaskun teimme Teneriffalla, jossa emme kuitenkaan saaneet poistua koneesta, joten se siitä jaloittelusta. Kun koneen tankki oli saatu täyteen, evästä pakattu lisää ja miehistö vaihdettu, jatkoimme matkaa kohti Afrikkaa, Kap Verdeä ja Sal:in saarta. Kaiken kaikkiaan lento kesti hieman alle 10 tuntia, mutta yllättävän kivuttomasti se meni. Majoituimme Santa Marian kaupunkiin, joka on ilmeisestikin Kap Verden vilkkain turistikohde. Hotellihuoneena toimi pienen pieni bungalow, jossa oli onneksemme myös ilmastointi. Hotellialueella oli kolme ravintolaa ja kaksi allasaluetta. Lisäksi ranta oli ihan vieressä, joten altailla tuli oleiltua suhteellisen vähän. Hotellin palvelut olivat erittäin kattavat ja niihin saikin tutustua heti loman ensimmäisenä päivänä oppaan pitämällä kierroksella. Lisäksi käytiin maanantaina ennen pimeää ihastelemassa vielä sitä ihanan turkoosia merivettä, jota olisin voinut tuijottaa monta päivää! Kaunein väri ehkä ikinä!

(ihanan turkoosi ja lämmin merivesi)

(ankkuri kaupungin laiturialueella.. ja muutama paatti)

Tiistaina otettiin vähän aurinkoa ja iltapäivästä kävimme oppaan pitämällä Santa Maria -kävelyllä, jossa tutustuttiin kaupungin palveluihin ja paikallisten elämään. Erityisen kiva oli vierrailla paikallisessa aamu/iltapäivä/ilta -kerhossa, jonne lapset pystyivät menemään viettämään päivää ennen ja jälkeen koulun. Lapset oli valittu taustojensa perusteella ja koko homma toimi vapaaehtoistyöllä. Hienoa työtä tekevät ja lomalaisetkin voivat mennä sinne päiväksi viettämään aikaa lasten kanssa...

 (Jonkinlainen keskusaukio pääkadun varrella. 

Yksi harvoista paikoissa, joissa toimi langaton netti)

(Lapsen kirjoittama seinämaalaus hyväntekeväisyyskeskuksen /

vapaaehtoistyökeskuksen sisäpihalla)

Jonkin sortin iltamenoissa käytiin joka ilta, mutta nukkumassa oltiin kuitenkin aina suhteellisen aikaisin. Caipirinhat ovat maistamisen arvoisia :) Ovat suhteellisen huokeita, mutta maku eroaa hyvin paljon eri paikkojen välillä. Muutamana iltana kävimme syömässä päivällistä/illallista hotellin ulkopuolella (vaihdoimme puolihoitoon kuuluvan päivällisen lounaaseen) ja täytyy sanoa, että hinnat eivät päätä huimanneet. Kannattaa myös syödä jäätelöä! Pääkadun varrella oli paikka, josta sai italialaista jäätelöä pallon eurolla. Niin ja siis euroillahan tuolla pystyi maksamaan ilman suurempia ongelmia. Vaihtorahana sai vaihtelevasti euroja ja escudoja.. Pankkiautomaatista sai paikallista valuuttaa ja ainakaan meillä ei ollut mitään ongelmia niiden käytössä. Depit-Credit -kortilla ei voinut maksaa missään, mutta rahaa sillä kuitenkin sai onneksi nostettua :)

 (Pääkatu)

(kalastajien paatteja)

Torstaina lähdimme käymään paikallisbussilla saaren pääkaupungissa, Espargoksessa. Paikallisbussina toimi pakettiauto, jonka takaosassa oli penkkejä. Toinen vaihtoehto olisi ollut lava-auto, mutta pysyttelimme kuitenkin sisätiloissa :) Matka maksoi euron suuntaansa ja oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Espargoksessa ei sinänsä ole hirvittävästi turismia. Lähinnä siellä näkee päivämatkoilla olevia turisteja. Kiertelimme pitkin poikin kaupunkia ja näimme hieman nuhjuisempaakin elämistä. Kuitenkin ihmiset olivat ystävällisiä ja iloisia, vaikka elinolot eivät parhaat mahdolliset olleetkaan. Me suomalaiset voisimme yleisen elämänasenteen lisäksi ottaa mallia myös talojen maalaamisessa.. miksi rakennusten täytyy aina olla niin tylsän värisiä.. samaan taloonhan voi yhdistää vaikka kaikki sateenkaaren värit! :) Paikallinen pankki suosi muuten kaikissa rakennuksissaan violettia.

(Ihanan värinen!)

 (yllä ja alla paikallisten asumuksia)

 Keskiviikko, perjantai, lauantai ja sunnuntai.. ne päivät oli pyhitetty Santa Marian kiertelyyn (luulenpa, että siinä kaupungissa ei ole sellaista nurkkaa, jota ei oltais käyty katsomassa), rannalla lukemiseen, altailla loikoiluun, yleiseen kävelyyn ja vain ja ainoastaan rentoutumiseen! Paikallinen majakka oli keskellä hiekkaa.. hiekassa vastatuuleen tarpominen käy kuntoilusta :) Varsinkin kun matkaa oli muutama kilometri.. ja ihokin sai sellaisen kiva hiekka-kuorinnan. Sal:in saari on oikeastaan pelkkää hiekkaa, joten matkalaukusta sitä löytyy yhä edelleenkin, vaikka olen imuroinut sen jo ainakin kolme kertaa :)

 (tähän loppui kaupunki.. ja tästä alkoi erämaa..)

 

(Ei siellä kaikki asuneet huonoissa oloissa)

Tarinaa matkalta olisi varmaankin vaikka ja kuinka paljon.. kuvatkaan eivät kerro koko totuutta, koska niiden kautta ei välity tunnelma. Santa Maria oli vielä osittain rakennus-vaiheessa. Joka puolella oli keskeneräisiä rakennustyömaita ja luulenpa, että joskus hamassa tulevaisuudessa tie vie tuohon kaupunkiin vielä uudestaan. Olisihan se kiva käydä vaikka 10 vuoden kuluttua katsomassa miten paikka on kehittynyt. Ai niin.. netistä lukemieni juttujen perusteella sain paikasta ennen reissua suhteellisen negatiivisen kuvan, mutta itse en juurikaan löydä negatiivisia asioita.. paikallisia ihmisiä oppi käsittelemään suhtnopeasti ja kaikkea ruokaa söin ilman minkäänlaisia ongelmia. Hotelli tarjosi joka päivä meille 3 litraa vettä, josta täytimme pienempiä pulloja aina mukaan.. Hanavedellä pesimme hampaat, mutta aika klooristahan se oli joten juomiseen se ei kelvannut. Saarella on paljon kulkukoiria ja -kissoja. Niitä ei saa ruokkia ja niiden ylenpalttinen hoitaminen / hoitaminen ollenkaan ei ole suotavaa (kaksi sanaa: ötökkä ja antibioottikuuri, näistä kuitenkin juttua myöhemmin).

Kuvia otettiin kahden kameran voimin ja olen niitä tuijotellut usein (tosin en toisen kameran kuvia ole vielä saanut itselleni). Neiti S:n kanssa sovimme, että seuraavaa tyttöjen ulkomaanmatkaa ei odoteta seitsemään vuotta! Uusi tavoite on reissu kerran vuodessa tai vähintään kahden vuoden välein! :) Kap Verdeä ja Sal:in saarta voin kuitenkin suositella oikein mielelläni matkakohteeksi jos mielii lämpimään ja haluaa nähdä vähän jotakin erilaista. Ai niin.. aurinkorasvaa ei saa unohtaa! Käytin koko viikon suojakerrointa 50 ja meinasin siltikin kärventää ihoni..

Afrikasta töiden kautta Lappiin

Jossakin vaiheessa kuukausi on ehtinyt kääntymään huhtikuuksi ja kevään ensi merkkejä alkaa olla ilmassa (huolimatta tuosta ärsyttävästä takatalvesta). Maaliskuun puolenvälin jälkeen olen enemmän ja vähemmän lomaillut joka viikko ainakin hetken... Kävin pyörähtämässä (ja olinkin 8 päivää) ihanan ystäväni kanssa Afrikan puolella!!!!!! Tästä tarinaa kuvien kera jahka kotiudun seuraavasta reissusta. Viime ja tällä viikolla olin töissä kolme päivää.. eilen kulkeuduin junan mukana Pohjois-pohjanmaalle ja tänään matka jatkuu Lappiin.. kohteena siis Enontekiö!
Kamera on pakattu mukaan joten jospa sitä muutaman kuvan sieltäkin saisi :)

Nyt kuitenkin aamupalan,antibiootin ja suihkun kautta matkaan! Lähinnä hevoselle suunnattu antibioottikuurikin on jo taas tarina erikseen...

Sydäntalven Lukemiset

Kirjojen suhteen olen alkuvuodesta ollut todella laiska.. Toisaalta olen töissä istunut nenä kiinni kirjoissa ja aivan liian monesti olen viimeisenä ennen nukkumaanmenoa yrittänyt löytää vastauksia kysymyksiini kirjasta, joka kertoo kaiken mahdollisen ionikromatografia-tekniikoista.

Ne muutamat kirjat joita olen menneiden kuukausien aikana lukenut, ovat siis olleet suhteellisen kevyitä.. vastapainona kaikelle muulle.

(Kaikki kuvat Googletettu)

Scott Westerfeld:in Niin eilistä on löytynyt omasta kirjahyllystä jo muutaman vuoden ajan ja tämä taisi olla toinen kerta kun sen luin. "NIIN EILISTÄ paljastaa trendien maailman pelisäännöt ja saa lukijan kyseenalaistamaan kaiken, mikä liittyy tuotemerkkeihin ja brändeihin...". Kirjan takakansi puhuu totta.. Lukemisen jälkeen sanomalehteäkin, ja eritoten kaikkia mainoksia, silmäili eri tavalla. Kannattaa lukea.. ja kannattaa alkaa kyseenalaistamaan :)

Jane Green:in Kirjaflirttiä ja Candace Bushnell:in Sinkkuelämää Carrien nuoruusvuodet on molemmat ostettu matkalukemiseksi ja molemmat onkin luettu niiden lukuisten pohjois-pohjanmaan matkojen aikoina, joita olen alkuvuodesta harrastanut. Molemmat ovat kevyitä luettavia ja omaavat ihan kivan tarinan. Itse pidin enemmän Kirjaflirtistä..ehkä ihan vain sen takia, että sen kanssa voi itse luoda mielessään henkilöhahmot. Carrien elämää kun on seurannu tv-sarjassa ja elokuvissa, niin tietyt oletusarvot henkilöhahmoista heijastuivat kirjankin lukemiseen. 

Viimeinen kirja on itse asiassa vielä tällä hetkellä kesken. Jasmin Darznik:in Iranilainen tytär on todella koukuttava kirja ja hieno tarina iranilaisen naisen arjesta ja elämästä. Työpaikan aamukahvipöydässä luin tästä kirjasta arvostelun jostakin lehdestä ja tuumasin ääneen "tuo kirja vois olla ihan hyvä...". Seuraavana aamuna samaisessa aamukahvipöydässä sain kirjan lainaan eräältä työkaverilta. Toimivaa ja erittäin kätevää :) Olen vasta puolessa välissä menossa, joten en viitsi sen enempää vielä kirjaa kommentoida.. mutta kuten jo sanoin.. kirja on todella koukuttava!

harvinainen aamuherätys..

On pelottavaa huomata, että sunnuntaina voi herätä seitsemältä aamulla pirteänä kuin peipponen vaikka nukkumaan onkin mennyt vasta pitkälle sunnuntain puolella. Pyörimisen ja höyrimisen jälkeen oli sitten pakko nousta ylös. Eli kyllä, olen noussut ylös vapaaehtoisesti hieman seitsemän jälkeen!

Nyt kun aamupala on pitkän kaavan mukaan syöty (mukana myös eilen tehtyä persikka-rahkapiirakkaa) ja pakollinen datailu (mitä näitä nyt on.. facebook, sähköposti, muutamien lehtien etusivut...) tehty, voinkin kohta hautautua kirjan ja kahvin kanssa sohvan nurkkaan.

Iltapäivällä on vuorossa operaatio hiustenvärjäys, mutta musta tuntuu että toisella värjääjällä saattaa olla jonkinasteinen darra.. No katsotaan toteutuuko suunnitelmat vai aloitanko tänään operaation kaappien siivous. Ihana mutta armoton kevätaurinko ei eilisen siivouksen jälkeen voi enää paljastaa pölyä, mutta likaistakin likaisemmat ikkunat kyllä.. mutta ehkä ikkunat saavat odottaa vielävähän lämpimämpiä kelejä.

Ai niin.. bongasin eilen ikkunan välistä elävän kärpäsen ja leppäkertun! Mikä leppäkerttujen vuosi nyt on?? Töissä niitä on kipitellyt pitkin lattiaa kaksi kappaletta ja kotona tämä oli myös jo toinen havaittu yksilö?
Naputtelin eilen illalla vähän alkuvuonna lukemistani kirjoista.. niitä siis luvassa myöhemmin.. nyt kahvi + kirja..

kevät...

Joskus on helppo olla onnellinen pienistäkin asioista.. kuten ihan tavallisesta viikonlopusta kotona. Neljästä viimeisestä vlopusta olen ollut yhden sairaana ja kolme reissussa. Nyt onkin ihana juoda rauhassa kahvia ja olla vain...

Tapahtumarikkaat viikonloput pohjois-pohjanmaalla ovat olleet erittäin palkitsevia harrastukseni suhteen ja yksi esiintyminen takasi sen, että jaksan taas kulkea harjoittelemassa. Työviikot ovat olleet erittäinkin työn täyteisiä ja päivät ovat venähtäneet lähemmäs 12 tuntia kahdella edeltävällä viikolla. Kotona olen siis käynyt lähinnä vain pyörähtämässä.

Nyt ajattelinkin pyhittää päivän siivoamiselle ja hyvälle ruoalle.. voisin ehkä jopa leipoa jotakin. Edessä on vielä muutama viikko tiukkaa työntekoa ja juoksemista paikasta toiseen, mutta sen kaiken jaksaa.. Jaksamista edesauttaa kahden viikon päässä siintävä loma lämpimän auringon alla ja uskomattoman sinisten vesien äärellä :)

Nyt kaivan imurin kaapista ja alan tuhoamaan ihana kevätauringon paljastamia pölymääriä :)

Lumituiskusta aurinkoiseen pakkaseen

Torstaina jäädyin pystyyn ratikkaa odottaessa. Viima meni luihin ja ytimiin ja kotona sulaminen vaati tulikuuman patterin ja muutaman peiton.

Eilen lähdin töistä reilusti tunti ennen junan lähtöä ja silti meinasin myöhästyä junasta.. ai miten niin liikenne oli sekaisin? Lehdet ja uutiset ovat toitottaneet kolarisumasta ja eilistä liikennesäätä on kutsuttu katastrofiksi. Junamatkan aloitin töiden tekemisellä ja yllätyin suunnattomasti kun hieman Tikkurilan jälkeen katsoin ulos ikkunasta ja siellä näkyi pelkkää sinistä taivasta ja auringon paistetta. Eli Helsingin lumimyräkkä ei lopulta vaikuttanut onneksi mitenkään junailuuni pakkasta kohti.

Tampereelta eteenpäin saimme ajella kuivia teitä pitkin melkein perille asti ja matka taittuikin suhteellisen joutuisasti. Välillä vilkuilin pelokkaana auton lämpötilamittaria. Alimmillaan taisi käydä -31 ja perilläkin odotti rapsakka -30 astetta. Aamulla herätessäni katsoin mittaria ja yhä edelleenkin siellä -30:n hujakoilla mennään. Hyvä syy pysyä sisällä ja lukea kirjoja treeneihin asti :)

Vai pitäisiköhän uskaltautua vähän ulkoilemaan :)

Kuva on googletettu

sunnuntain soittolista

 Kun sisäinen herätyskello herättää aivan liian aikaisin ja jossakin vaiheessa sängyssä loikoilu alkaa kyllästyttämään on kiva huomata verhot avattuaan, että aurinko paistaa ja pakkasta on sen verran paljon, että on parempi pysytellä sisätiloissa :) Tajusin juuri, että vaikka lunta on tuiskuttanut tasaiseen tahtiin, on aurinko paistanut tämän vuoden puolella jokaisena viikonloppuna, jonka olen kotona viettänyt.

Kun sitten kömmin sängystä ylös, kävelin ensimmäisenä levyhyllyn eteen ja valitsin aamukahvi-musiikkia. Tällaisena levynä sai tänään toimia Björkin Volta. En ollutkaan kuunnellut levyä pitkään aikaan ja täytyy sanoa, että taitaa mennä taas joksikin aikaa tehosoittoon :)

Lisäksi tänään on stereoissa pyörinyt Kaksion Lähikuvia, Jipun Salaisuuksia, joita yksinäiset huutaa unissaan, Manic Street Preachers:in Forever Delayed ja Paleface:n Helsinki-Shangri-La.


Aurinko, sen seinälle heijastamat varjot ja silmiä kirvelevä kirkkaus saa mielen jo kevääseen ja kenties senkin takia alan taas kuuntelemaan kevät-musiikkia. Aurinko antaa ylimääräistä energiaa ja saa kaiken kiireenkin näyttämään hieman positiivisemmalta.. voisiko aurinko paistaa joskus viikollakin??

Taidanpas vielä tänään värkätä puhelimeenkin kokonaan uuden soittolistan.. jouluksi tein edellisen ja ehkä se ei ole enää kovinkaan ajankohtainen :) Voisinpas alkaa jo fiilistelemään tulevaa matkaa varten :) Jos vaikka aika menis ihan super-vauhdilla.. ihan niinkuin se ei muuten menisi. Olen taas kahden viikon välein menossa käymään Pohjois-pohjanmaalla ja lisäksi on kaikenlaista muutakin touhuttavaa :)

Ai niin.. muistakaa käydä äänestämässä! Minä suoritin oman kansalaisvelvollisuuteni jo keskiviikkona, mutta tässä on vielä monta päivää aikaa :)

Pakoon pakkasta..

Mitä tehdään silloin kun...

• Pakkanen nipistelee poskipitä ja jäädyttää varpaat?
• Lunta tulee joka päivä lisää ja tuntuu, että sitä on ihan liikaa?
• Lumi muuttuu inhottavaksi sohjoksi jalkakäytävillä ja vaikeuttaa kävelemistä?
• Töitä on ihan liikaa?
• Vuorokaudessa jää hyvin vähän tunteja nukkumiseen?
• Väsymys alkaa saada vallan elämässä?
• Flunssa yrittää kolkutella oven takana?

Silloin...

Varataan matka auringon lämpöön!!!

Meitä alkoi kyllästyttämään lumi ja pakkanen.. lähtö auringon lämpöön (tarkemmin sanottuna Kap Verdelle) on vasta maaliskuussa, mutta jo pelkästään tieto siitä lämmittää mieltä!

Viikon höpöttelyt...

Aurinko paistaa, ulkona on pieni pakkanen.. Täydellinen sää ulkoilla, mutta mitä minä teen.. makoilen viltin alla seuranani kirja ja muutama levyllinen täydellistä lauantai-musiikkia.

Eilen illalla hätkähdin todellisuuteen, että torstain sijasta onkin perjantai. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.. Tänään olisi töissä ollut varmaankin aika hiljaista.. toisaalta.. se olisi ollut täydellinen hetki kirjoittaa raportteja.. no, töihin menon sijaan nukuin autuaasti 11 tuntia ja heräsin siihen, kun kummitytön äiti esitti kiitokset tytsyn syntymäpäivälahjasta :)

Aamukahvin kanssa avasin kalenterin ja yllätyin näkemästäni.. to-do-lista on lyhyempi kuin pitkiin aikoihin.
Viikolla olen ollut äärimmäisen tehokas.. töiden lisäksi olen hoitanut kaikkea pientä pois alta.. kävin passikuvassa, ostin ja lähetin kummitytön synttärilahjan, äänestin, varasin lääkäriajan ja kävin siellä, tilasin muutosverokortin, kävin ystävien kanssa syömässä.. listalla ylimmäisenä tällä hetkellä on passihakemus.. ja sen hoidan ensi viikolla. Muilla listan kohdilla ei ole niin kiire..

Eilen suuntasin lounaan jälkeen työterveyslääkärille ja siellä minua pompoteltiin lääkäriltä hoitajalle, sieltä labraan ja takaisin lääkärille.. kaiken kaikkiaan vietin siellä siis hieman yli 3 tuntia ja lopputuloksena oli toimenpideaika kahden viikon päähän. Ei mitään vakavaa toivottavasti.. kaulassa olevat luomet ovat viime aikoina alkaneet vaivaamaan ja ne poistetaan. Vajaan kahden viikon päästä pääsen siis kirurginveitsen operoimaksi.. näillä näkymin tikkejä tarvitaan kuitenkin korkeintaan seitsemän.

Nyt taidan sujahtaa takaisin viltin alle ja jatkan kirjan lukemista.

Loman lukemiset..

Joululomasta on vasta muutama viikko, mutta jotenkin se tuntuu ikuisuudelta. Lomalla luin muutaman kirjan, joita ajattelin nyt vähän enemmänkin hehkuttaa :)

Olen aina tykännyt ruotsalaisista dekkareista ja niistä tehdyistä elokuvista. Beck ja Wallander ovat puhtaasti elokuva-rakkautta. Millenium-trilogia on puolestaan luettu viime vuoden aikana kahdesti läpi.. eli siinä tapauksessa kirjat on pop! Ennen lomalle lähtöä (aatonaattona tarkalleen) kävin kirjakaupassa kuluttamassa aikaa ja iskin silmäni Lars Keplerin Hypnotisoijaan. Luin takakannen ja tiesin, että tämä kirja on pakko saada!

Tämä kirja todellakin vei minut mennessään. Kirjasta on ilmestynyt myös jatko-osa, mutta unohdin asian ihan kokonaan kun menneellä viikolla kävin kirjakaupassa. Lars Kepler on vain nimimerkki ja kirjan ovatkin kirjoittaneet pariskunta Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril. Pariskunnasta löytyy suhteellisen vähän tietoa, mutta uskon, että heistä kuullaan vielä :) Itse kirjasta voisin sanoa sen verran, että tämä kirja herättää tunteita laidasta laitaan.. se kuvaa tapahtumat uskomattomalla tarkkuudella ja välillä brutaaleimmat kuvaukset saivat ainakin minut tuntemaan jopa fyysistä pahoinvointia. Kirjan aiheuttamat voimakkaat tunteet ovat kuitenkin minun mielestäni vain positiivinen asia.. kirja ei ole hyvä, ellei se herätä tunteita :) Ja onhan se hauska, että yksi päähenkilöistä on suomalaistaustainen rikoskomisario :)

Toinen lomalukeminen oli Lisa Seen Pionin Rakkaus -niminen kirja. Kirja on oikeastaan ilmestynyt jo 2007, mutta nyt sen vasta pokkarina löysin (onko tämä ollut jo kauankin kaupoissa?). Aiemmin olen lukenut Seen kirjoista aivan mahtavan Lumikukka ja salainen viuhka, jonka hieman yli vuosi sitten ahmin pikavauhtia. Pionin rakkaus on surullinen, mutta silti todella kaunis tarina.

Kirja perustuu muinaisiin kiinalaisiin tapoihin ja uskomuksiin. Kirjaa lukiessa voi kuvitella tekevänsä aikamatkan 1600-luvulle...  Naisten elämä on silloin ollut jotakin aivan muuta mitä se nykyään on. Kaikki on ollut ennalta sovittua ja salaista. Kirja kertoo hienosti naisten tarpeista tulla kuulluksi ja heidän halustaan nähdä ja kokea enemmän, kuin heille on soveliasta. Tarina perustuu hyvin pitkälti kiinalaiseen kuolemanjälkeiseen elämään liittyvään mystiikkaan ja Lisa See on onnistunut siinä erittäin hyvin. Suosittelen tätä kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet tämän suuntaisesta kirjallisuudesta. Neiti S on jo varannut tämän lainaan jahka saa omat joululahjakirjansa luettua.

Menneellä viikoilla tuli pakonomainen tarve tarttua jälleen Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin -kirjaan. Tämän kirjan luen joka talvi.. olen lukenut vuodesta 2004, jolloin sen kirjahyllyyni ostin. Kirja on eräänlainen pakkomielle.. aina jossakin välissä talvea (yleensä ensilumen aikaan) tulee hirvittävä hinku lukea teos..

rentouttava pitkä viikonloppu

Pitkä viikonloppu sopivasti pehmensi lomalta paluuta. Voin rehellisesti sanoa, että en ole tehnyt juurikaan mitään koko viikonlopun aikana. Eilen ja tänään kävin kuitenkin hieman nauttimassa tuosta mahtavasta talvisesta fiiliksestä tuolla ulkona.  Uuden kameran myötä olen taas jaksanut ottaa jopa kuvia, joten tätä kaikkea kolmen päivän viikonloppuun on mahtunut..

Torstaina vietettiin tyttöjen leffailta kera kahden ihanan Twilight-elokuvan. Näiden jälkeen tuijoteltiin vielä hetken aikaa Gossip Girl:n neljättä tuotantokautta. Ai niin.. käytiin neiti S:n kanssa keskiviikkona leffassa kattomassa New years eve. Joten nyt on ainakin leffoja katsottu :)

Perjantaina aamu alkoi muutamalla kupillisella kahvia ja parilla jaksolla Gossip Girliä :) Hitaat aamut on parhaus ja niitä on tänä viikonloppuna riittänyt. Leffailtaseuran lähdettyä töihin oli tarkoitus siivota koko kämppä katosta lattiaan, mutta no.. kun tyhjentää kirjahyllyn ja lukee jokaisen pienen lappusen, voi sanoa että siivoaminen vie aika paljon aikaa :) Joten pölyjen pyyhkimisen ja kirjahyllyn järjestämisen lisäksi suoritin vain nopean imuroinnin.

Lauantaiaamuna ikkunassa odotti ihana ja odotettu maisema. Yöllä oli satanut lunta ja muutama auringonsädekin näkyi pilvien välistä! Jee!! Kai sitä nyt saa vielä iltapäivän puolella olla pyjamapöksyissä ja villasukissa juomassa aamukahvia ja syömässä jogurttia :)

Lauantaina oli vuorossa myös vaatekaapin suursiivous. Miksi ihmisen täytyy säilyttää rikinäisiä vaatteita ajatuksella "kyllä mä tän vielä joskus korjaan", kun kuitenkin tietää, että sitä hetkeä ei koskaan tule :)

Vasemmalla siis vaatekaappi ennen raivausta ja siivousta.. oikealla tämän pienen operaation jälkeen. Sama operaatio tehtiin myös toiselle vaatekaapille ja kahdelle lipaston laatikolle. Uskomaton määrä turhaa tavaraa (kuten rikkinäisiä vöitä) sai ainakin lähtöpassin.

Tänä aamuna kävin jo nauttimassa auringosta ja pienestä kirpsakasta pakkasesta ulkoilun muodossa ja nyt taidan suunnata kauppaan ja alkaa kokkailemaan jotakin hyvää. Oli muuten hyvä käydä jo aamusta nauttimassa siitä auringosta, koska se on mystisesti hävinnyt jonnekin tuonne pilviverhon taakse.. ja kuvittelinko vain, vai lämmittikö auringon säteet jo?? 

Lunta, lunta, lunta.. ja vähän lahjoja...

On se kumma miten menee liikenne sekaisin kun vähän lunta tupruttelee. Kun normaalisti työmatkaan menee iltapäivällä n. 35 minuuttia, tein tänään tuota samaa matkaa 1,5h. Hiukka oli varpaat jäässä ja hatutuskäyrä korkeella. Mutta muutaman kahvikupin jälkeen alkaa olemaan taas ihan normifiilis.. Kyllä mä kuitenkin tykkään lumesta :)

Muttas asiasta toiseen. Olin viime vuonna ollut ilmeisen kiltti.. tai ainakin Joulupukin tuomat lahjat viittasivat siihen. Odotetuin paketti sisälsi uuden kameran. Halusin ihan vain peruspokkarin, jolla voin ottaa kuvia matkoilla ja muuten vain. En tarvitse parempaa ja täytyy kyllä myöntää, että ero vanhalla kameralla otettuihin kuviin on huikea :)

Lisäksi sain ihanilta ystäviltä lahjaksi neuleohje-kirjan ja Gossip Girlin neljännen tuotantokauden (kiitokset neidit S ja K!). Äiti lahjoi minua kauan toivotulla Vanamo-käädyllä. Olen harkinnut tätä monikäyttöisen korun ostamista jo kauan, mutta nytpä mamma säästi minut vaivalta :)

Lahjojen joukosta löytyi myös aina niin tärkeitä kylppärin kaappien täytteitä. Shampoo, hoitoaine, hiuslakka ja muotoilusuihke (vai mikä onkaan) ovat kaikki Cutrinin tuotteita ja keneltäpä muulta ne olisivat olleet kuin luotto-kampaajalta (ja samalla koko veljen perheeltä). Acon kasvovoiteet olivat myös hyvin tervetulleita tähän ongelmaihoisen elämään. Pääsevät hetimiten testiin kunhan entiset loppuvat. Lisäksi paketeita paljastui muutama vaatekappale, muumimuki, muki kummitytön kuvalla, karkkia ja erittäin kiva kempparilaukku (tästä saan kiittää ihanaa työkaveria).. ai niin.. meinasin unohtaa kokonaan.. luottokampaajani lahjoi minua myös mini-suoristusraudalla.. Siinäpä ne varmaankin aikalailla olivat :)

Näin meillä vietettiin Joulupäivää. Lasissa on punaviiniä (vaikka tuossa valossa se voi olla vaikea erottaa) ja seurana erittäin koukuttava ruotsalainen dekkari, johon käyn heti tällä viikolla hakemassa jatko-osan. Joulun kaikki päivät pitivät sisällään myös kuvassa näkyvät muistipelikortit ja satukirjan :)

Nyt taidan jatkaa Gossip Girlin tuijottamista.. se on aina yhtä hyvä sarja :) Juuri (ehkä pari sekuntia sitten) saamani tiedon mukaan yksi suosikkisarjoistani jatkuu taas pian.. nimittäin One Tree Hill:n yhdeksäs tuotantokausi alkaa ihan kohta :) Sitä ennen täytyy tuijottaa edellinen tuotantokausi, että muistaa taas mistä jatketaan :)